Helmikuun helmet 2013 *helmikuu* meidän kuu!!

Syysvuokko tuolla keräilyllä seurataan just sitä proteiinia virtsassa elikkäs valkuaisen määrää. Sitä saa siis olla vuorokaudessa alle 300mg. Tuo ohje uudelleen keräilystä tuli äitipolilta, terkkahan ois miut sinne varmaan suoraan laittanu mutta soitteli sinne kuitenkin varmistaakseen asiaa. Perjantaina miulla on sinne äitipolille siis muutenkin aika ja siellä kyllä meinaan sanoa että voisitteko käynnistää vaikka ei ne proteiinit oiskaan koholla. Ja meen kyllä aikasemmin käymään jos vähänkään tulee muista oireita.

 

heipat,

onnea kaikille vauvan jo saaneille

täältä vain ilmottelen että kasassa ollaan ja huomenna neuvola.

 

Tiedättekö te kuinka ihania te olette? Luin teidän mahtavat kannustuspuheet itkien. Kyllä se niin taitaa olla, että nyt sotkee hormonit tämän mamman päätä. Pitävät minua täällä varmaan hulluna, kun lounaallakin vain itkin ja söin samaan aikaan. Mutta arvatkaapa. Poika otti tänään tissin suuhun ja tiesi mitä sillä tehdään! Ei sieltä mitään vielä tullut, mutta hoitajan mielestä on vielä hyvät mahdollisuudet imetyksen onnistumiseen. Aurinko paistaa risukasaan

Olette te mammat mahtavia!

 

Tsemppiä kaikille kärvistelijöille!! Täällä käyn teitä seurailemassa vähän väliä..
Keltakukka: Sinä olet paras äiti lapsellesi ja se että vauvan kasvu oli loppunut ei ole sinun syysi! Koita jaksaa vielä vähän, kohta saat lapsesi kotiin ja pääset rauhoittumaan ja nauttimaan pienestä! :heart:

Lupasin käydä laittamassa tänne vielä synnytyskertomuksen.. Eli kaikki alkoi jo alku viikosta. Tiistaina supisteli koko illan ja kävimme sitten yöllä jo sairaalassa tsekkaamassa tilanteen, mutta supistukset eivät olleet tarpeeksi voimakkaita eikä pitkiä joten kätilö laittoi meidät ajelemaan ja sanoi että jos supistukset kovenee tulkaa uudestaan muuten kotiin. Ajeltiin monta tuntia kunnes päätettiin että käydään vielä katsomassa tilanne ja jos mitään ei ole tapahtunut lähdetään kotiin. No eipä siellä ollut muuta kuin kaula ehkä vähän pehmentenyt. Joten nokka kotia kohti. Yön aikana supistukset laimenivat ja olin saanut unen. Keskiviikkona ei juuri supistellut ja silloin oli sitten viimeinen neuvola. Neuvolan täti kokeili tilanteen ja tuumas että ehkä hiukan enemmän auki kun viimeksi.. No kotona illan sitten taas supisteli mut ei kipeästi eikä säännöllisesti. Torstaina illasta alkoi taas kipeät supistukset, mutta sain taas unen, kunnes yöllä heräsin siihen että taas supisteli.. Sitä kesti 2h ja loppui. Perjantaina 15.2. Aamusta alkoi heti supistella ja tulivat pääsääntöisesti 10 minuutin välein, klo 13.30 päätetään lähteä taas synnärille. Siellä ajavat käyrän ja tsekkaavat tilanteen, kaula kadonnut ja 3-4cm auki. Päättävät ottaa saliin. Siellä sitten klo 14-19.30 miehen kanssa odotettiin paikkojen avautumista supistusten tullessa säännöllisesti alle 10 minuutin. Klo 19.30 kätilö tarkistaa tilanteen ja tilanne täysin sama kuin klo 14. Siinä vaiheessa iski epätoivo että tää ei voi olla totta!?!?! Kätilö sanoi sitten kysyvänsä lääkäriltä josko tömä tulis puhkaisemaan kalvot ja niinhän se sitten klo 19.45 tulikin sen tekemään. Kalvojen puhkaisun jälkeen yilanne alkaa edetä ihan uudella tahdilla, supistukset tuli tosi voimakkaiksi ja kipeiksi ja sentit lähti liikkeelle. klo 20 pyysin saada spinaalin kun oli kivut aivan jäätäviä ja anestesialääkäri tulik. Sitten sen samantien laittamaan. Ja mikä taivaan lahja se aine oli.. Kaikki kivut katosivat ja minä vain hymyilin. Klo 21.30 katottiin taas tilanne kun sanoin tuntevani ehkä aineen tunnetta. Ja niinhän siellä oli kaikki paikat auki, siinä sitten kyselin että alanko ponnistamaan.. Hän antoi luvan ja niin ponnistin eka kerran, tuli jo tieten pää näkyville kun heille tuli kiire laittaa hanskoja käteen. Siinä sitten ponnistelin muutaman kerran oikein kunnolla ja 8 minuutissa ulos tuli maailman ihanin tyttö. :heart: Oleskeltiin koko perhe siinä sitten ihan hyvä tovi, vauva rinnalla. Minulle ei tullut yhtään repeämää eikä siis tikkiäkään, muutenkin voin sanoa että aivan ihana synnytys kun ei ollut oikeastaan kipuja juuri lainkaan!

Maanantaina päästiin kotiin ja nyt täällä imetyshöyryissä ollaan ihan pienessä euforiassa tuosta pienestä ihmisestä! On se niin kaunis ja ihana! :heart:

 

Keltakukka hih, hupsu ja ihana olet !

Selma: Vau, tuo on ehkä täydellinen synnytys jos niin voisi sanoa ! Wau !

Täällä poksutellaan tämän illan puolella vielä 40+1 ja kohta vaihtuu Monta päivää ollut lähes "supistuksettomia" paitsi tänään. Tänään on supistellu lähes tulkoon koko ajan mut ei kuiteskaan kipeesti , mut napakoita ovat olleet. Oon leiponut ja siivonnutkin ... josko tänä yönä ???!!!! Alapäässä tuntuu paljon kirpsakoita vihlaisuja, mistä ne voi tulla ? Haluaiskohan se yks jo tulla tänne :heart:

 

Onnea taas vauvansa saaneille!

Selma_n synnytys kuulostaa ihan minun synnytykseltä! Mua ihan nauratti ponnistusvaiheessakin kun ei spinaalin ansiosta tuntunu kipua laisinkaan!

Pink ja Neiti S kohta 5viikkoa!

 

Heippa kaikille!

Löysin tämän ketjun vasta pari viikkoa sitten ja vasta nyt uskaltauduin mukaan. Toivottavasti huolitte mut vielä mukaan ja aikanaan tuone helmikuisten vauvapuolellekin

Meillä laskettu aika oli ja meni 11.2. mutta pikkunen antaa vielä odotuttaa itseään. Perjantaina on sairaalassa tsekkausaika ja ilmeisesti käynnistävät joko silloin tai ensi maanantaina ellei muutoin sitä ennen synny. Viime viikonloppuna jo käytiin tarkistelemassa synnärillä että kaikki on ok, kun mulla on proteiinit olleet hieman koholla, turvotusta ja lauantaina alkoi ylävatsa kipuilla vannemaisesti. Onneksi vauvalla oli kaikki hyvin. Sykkeet vauvalla kävivät kerran vain 100 tietämissä ja korkeimmillaan oli 180, joten oltiin seurantakäyrillä ennen kuin saatiin kotiutumislupa. Mutta ultrassa vauvalla oli kaikki ok. Itsellä alkaa olla sellainen olo että haluaisi jo nähdä pikkuisen :heart:

Kovasti onnea teille vauvansa jo saaneille ja tsempit vauvaansa vielä odottaville

MM80 ja Baby 41+3

 

Tervehdys yölypsyltä!
Päivitellään hieman meidän tilannetta täällä sairaalassa.. Tytön tila teholla on vakaa. Hänelle tehtiin munuaiskokeita kun pissaa ei meinannut tulla, mutta kokeet olivat kunnossa. Sydämestä kuului pieni sivuääni, mutta sekin on pienentynyt eikä sen suhteenkaan ole syytä huoleen. Kasvaimet eivät haittaa hengitystä ja pullosta tttö syö reippaasti nyt odotellaan lisähapesta vieroitusta eli annostusta lasketaan 12h välein eikä tyttö ole siihen reagoinut vaan pärjää hyvin tehon ylilääkärin mukaan neiti voisi kotiutua pikaisestikkin ja kasvaimia alettaisiin hoitaa niitä pienentävin ruiskein vasta tytön kasvettua. Pikaisesti kai voisi tarkoittaa joskus ensi viikolla..

Itse olen toipunut sektiosta ihan hyvin. Kovin jo toivoisin maidon nousevan, jotta voisin sitä viedä tytölle teholle. Perjantaina minä kotiudun ja aiheuttaa kyllä jo vähän haikeutta kun joutuu lähtemään kotiin ilman nyyttiä onneksi kuitenkin saan täällä ollessani pidellä häntä sylissä ja syöttää pullosta,olla lähellä <3

lauwra & tytär pian 3 vrk

 

Torstaista huomenta kaikille! :flower:

Esikoinen lähti kouluun ja kuopuksen herätys vasta tunnin päästä, niin äiskä käyttää tämän ajan hyödyksi ja surffailee netissä

Onnea vauvan saaneille! Ainakin Selma! :flower: Voi miten kauniin kuuloinen synnytys! Ei kipuja?! Uskomatonta Itse kun saisi kokea edes hipaisun tuollaisesta synnytyksestä!

MM80 tervetuloa! Hyvin mahtuu mukaan! Toivottavasti vauva pian malttaisi jättää rakkaan yksiön, voin kuvitella erittäin hyvin tuo olotilan että tulis jo!!

Loppukuun odottajista, kuopus syntyi rv.42 ja silloisella odotuspalstalla jossa kirjoittelin olin viimeinen reppana odottelija.. Palsta hiipui pikkuhiljaa ja minun epätoivo kasvoi ja kasvoi..! Mutta onneksi odotus viimein palkittiin Luultavasti tälläkin kertaa olen täällä viimeisimpien joukossa! Huomenna ois laskettuaika, mutta eipä kyllä mitään merkkejä synnytyksestä ole näkynyt. Nooh, odotellaan, odotellaan

Tuuliannaliina ja muut, tässä pari vyöhyketerapialinkkiä synnytyksen käynnistämisestä. Haluan korostaa, että en ole ikinä käynyt vyöhyketarapiassa, eikä minulla ole mitään tietoa sen vaikutuksista! Linkit löysin googletelemalla, eikä mitään hajua onko niistä apua tai jopa haittaa, siispä omalla vastuulla kokeilemaan Itse ajattelen, että ei kai tuosta "hinkkaamisesta" mitään harmia voi olla. Parina päivänä mies on yrittänyt noita pisteitä hieroa, mutta ei kyllä mitään vaikutusta. Mutta hyvältä se tuntuu ja mies on niin tärkeänä, kun saa jotenkin olla apuna ja osallistua tähän hommaan Mutta kyllähän se taitaa olla niin että vauva tulee sitten kun on tullakseen, teit mitä hyvänsä. Mutta saahan sitä kokeilla

Babyidea - Akupainanta synnytyksess

Acupressure Points to Induce Labor/ Natural Labor Induction: leg and foot points - YouTube

Marita30, joko sait vauvan kainaloon?! Kuulosti eilen hyvin lupaavalta ne säännölliset supparit!

Keltakukka voi sinua, tosiaan ne hormoonit, hormoonit! Olet paras äiti vauvallesi ja mitenkään et olisi voinut vaikuttaa vauvan kasvuun tai kohdussa olemiseen! Pääsette viettämään yhteistä arkea pian ja toivottavasti äkkiä unohtuu nämä alun kommervenkit! Kaikki on onneksi nyt parempaan suuntaan ja ihanaa että vauva on jo kokeillut tissin imemistäkin! :hug:

Pikku_pallo tuohan kuulostaa hyvältä! Ehkä ne vihlaisut tulee siitä, kun vauva "poraa" päällään itse alaspäin! Toivotaan, että supistuksia on riittänyt ja olet päässyt tosi toimiin!

Tsemppiä sektioon menijöille, ainakin Kengumammalla se oli muistaakseni edessä ja Oilaa lainatakseni kaikille muillekin HALLITTUA synnytystä! Tosi osuvasti oli toivotettu ystävältäsi! Jännä muuten ajatella, että tälläkin hetkellä joku punnertaa vauvaa maailmaan. Kumpa minäkin pian

RouvaRuusunen ja Poikanen rv 39+6

 

Vielä aioin kommentoida Lauwralle, että ihana kuulla että vauvalla menee jo noin hyvin! Mahtavaa, että pystyy itse imemään pullosta! Ja toivottavasti pääsee pian eroon lisähapesta ja muutenkin alkaa kaikki helpottamaan! Myös tsemppiä tuleviin toimenpiteisiin! Onneksi lääketiede on nykyään niin kehittynyttä, että lääkärit osaavat tehdä ihmeitä! :hug:

RouvaRuusunen ja Poikanen 39+6

 

:wave:

Onnea vauvan saanneille ja kiitos synnytys kertomuksesta :flower:

Viimeinen neuvola suoritettu ehkä, on edelleen ylhäällä ja pää liikkuu hyvin, kaikki muutenkin mallikkaasti. Joten odotellaan ma olis seuraava käynti jos tarvii mennä, th toivoi kyllä että alkais syntymään itsestään, täälä ylisikais kontrolli sitten kun on kymmenen päivää yli nykyään. Eipä uutta, kiristävää juilintaa vatsalla, juuri tultiin lasten kanssa hiihtämästä, safkat uuniin ja siivoamaan

Taikamyrsky 39+ 6

 

Keltakukka Hienoa, että aurinko paistaa risukasaan :hug:. Kyllä se siitä!
Selma Kiitos synnytyskertomuksesta! Antaa aina toivoa, että homma voi mennä ihan ok :wave:.
lauwra Hienoa, että teilläkin jo menee mukavasti. Tsemppiä jatkoon!

Iltaisin/öisin alkaa aina joku särky tuolla alakerrassa. Eilenkin jomotti alaselkää ja sitten alkoi viiltämään tuosta alavatsasta/nivusista/reisistä/mistä lie. Ei mikään jättikipu, mutta aloin jo miettiä, että kai sen supistuksen sitten oikeesti tunnistaa...? No, kävin sitten nukkumaan ja taas mennään täällä ilman mitään.

Eilen ei ollut mulla kyllä yhtään hyvä päivä... jotenkin ahdisti ja itketti kaikki asiat. Vaikka vauvalla oli kaikki hyvin silloin tiistaina, tässä on jostain syystä välillä ihan stressaantunut joinain hetkinä : /. Sitten taas kaikki on mielessä ok. Ehkä tää on jotain lähestyvään elämänmuutokseen valmistautumista tai jotain...

EH & Vauva 40+3

 

EtelänHetelmä, kuulostaa tutulta tuo stressi! Tuntuu ettei oikein jaksa keskittyä mihinkään ja on muutenkin tunteet pinnassa, sitä vaan toivois niin kovasti että tää vauva syntyis jo. Oon ollu viime päivinä välillä tosi kärttyinen ilman mitään syytä ja sit taas yhtäkkiä joku pikkujuttu alkaa itkettää (esim. eilen kolautin jalkani ja vaikkei se edes juurikaan sattunut niin sitä itkua kuitenkin riitti ja piti päästä miehen syliin rauhoittumaan). Välillä oikein itseäkin naurattaa tää mun touhu, mutta kai se tästä joskus tasaantuu..

Viimeinen neuvolakäynti takana, siellä kaikki ok. Seuraava etappi on sitten yliaikaiskäynti Tyksissä ens torstaina, ellei tää pieni nyt sit suostu sitä ennen syntymään. Neuvolan terkka sanoi ettei periaatteessa sais luvata et tuolloin käynnistetään mutta et kyllä ne yleensä meidät pitkämatkalaiset (75km matkaa sairaalaan) ottaa sisään jo heti tuolloin jos vaan on tilaa ja jos on edes pikkusen jotain tapahtunu siellä kohdunsuulla.. Saa nähdä, otan ainakin varuiksi sairaalakassin mukaan. Tänään on kyllä ollu aiempaa enemmän noita kivuttomia supistuksia, että ties vaikka toi äitipolin aika jäis vielä käyttämättä

Anopeista oli täällä aiemmin puhetta, niin nyt muakin on alkanut toi oma ärsyttää. Ihan ku mä sit jättäisin ilmottamatta jos vauva syntyy! Koko ajan on soittelemassa tai tulossa käymään ja tuputtaa neuvoja ja apuja sellasissa asioissa missä en niitä tarvitse. Eilen yritti tupata mun avuksi ompelemaan makkariin uusia verhoja ja kun sanoin että pärjään kyllä yksinkin, niin tänään laittoi sit viestiä et anteeksi kun hän tyrkyttää liikaa apua ja et on vaan niin innoissaan. Sanoi siinä viestissä että tässä on nyt hänellekin kasvun paikka ettei tuppaudu liikaa puuttumaan meidän asioihin ja että antaa mun tehdä asiat itse omaan tahtiin ja omalla tavalla. Oikeestaan hyvä että oli ite tajunnu asian, ehkä toi viesti puhdisti ilmaa ja hän nyt tietää että kyllä mä sitten pyydän apua kun sitä tarvin.

Hepa_ 40+5

 

Pikainen päivitys puhelimella. Lähin käymään äitipolilla näytillä ja lääkäri päätti alottaa käynnistelyn korkeiden verenpaineiden takia. Lapsiveden määräki vähentyny viime viikkoon nähden. Nyt sitten oottelen osastolla huoneeseen pääsyä. Päätin aamulla että tänne lähtiessä otan tarvittavat tavarat mukaan ja ihan hyvä että otin täältä ei enää yhtenä kappaleena lähetä.

Doris ja Kössi 39+4

 

Doris : Tsemppii tulevaan... kohta nyytin syliin saat kuten moni muu !

Etelänhetelmä: Oi että kuulostaa niin tutulle. Siis tuo vihlonta reisissä jne. Mulla oli eilen samaa + napakahkoa supistelua pitkin päivää, mut LOPPU HETI KUN MENIN SÄNKYYN YÖUNILLE ELI EI VAAVIA VIELÄKÄÄN.

40+2 :|

 

selmalla ihanan kuuloinen synnytys! Kiitos kertomuksesta.

MM80 tervetuloa joukkoon :wave:

Dorikselle tsemppiä, kohta on pieni sylissä

Stressi tässä lopussa kuulostaa hyvinkin tutulta. Eilen olin kovin kiukkuinen illalla ja yöllä kun heräsin ei olo ollut yhtään helpottunut ja iso itkuhan siinä tuli. Iskenyt niin paniikki ettei kaikki menekkään hyvin.

Aamulla hermostumista lisäsi se, että kun mittailin paineita, niin nehän pompaskin ensin 141/101 ja vähän ajan päästä olikin 160/114! Päänsärkyä on myös ollut eriasteisena useana päivänä. No aamuisen neuvolan sijasta lähdimmekin synnärin päivystykseen. Siellä käyrillä ensin piirtyi nättiä ja hyvää käyrää ja verenpaineitakin seurattiin puoli tuntia. Ne kaikeksi onneksi laskikin ihan normaalilukemiin n. 118/82 (kyllä helpotti) eikä pissasta löytynyt proteiinia. Kaksi kertaa näin kyllä jotain ihme valopilkkuja. Raskausmyrkytystä ei siis vielä ainakaan ole, mutta hyvin hyvin herkästi pitää ottaa yhteyttä jos oireita tulee ja varsinkin jos paineet alkaa nousta taas. Ja paineita pitää seurata tässä kotona kolme kertaa päivässä.
Sitten lääkäri myös ultrasi ja teki sisätutkimuksen. Paikat oli sormelle auki ja lääkäri tunsi vauvan pään. Oli hyvin alhaalla ja kiinnittynyt. Ultrassa todettiinkin että meidän neiti on aika pieni. Painoarvio 2,8kg nyt...sitä siinä sitten ihmetteli ja koska mun sf-mitta ei ole kasvanut pariin viime neuvolaan, niin rupesi jo puhumaan ynnytyksen käynnistämisestä, mutta keskusteltuaan toisen lääkärin kanssa, tulivat siihen tulokseen, että menemme kontrolliin tiistaina ja jos ei kasvua ole tapahtunut, niin todennäköisesti käynnistellään, että saadaan pikkuinen ulkopuolelle kasvamaan. Kuitenkaan mitään hätää ei ole. Istukka näytti toimivan ja virtaukset olivat hyvät, vettäkin normaali määrä. Pyöritteli vielä sormea kohdunsulla, että jos se vauhdittaisi synnytystä. Että sellasta jännitystä täällä tänään. Lähtisipä nyt vain itse syntymään

Bumble & masukki 39+4 :heart:

 

No niin. Jos tässä pienen nukkuessa kirjoittelisi hieman synnytyksestä..

10.2. Sunnuntaina alkoi aamulla 8 aikaan supistelemaan kipeästi. Nousin vessaan ja huomasin, että limatulppaa oli alkanut valumaan. Supistukset jatkuivat kipeinä n. 10 min välein ja mies vei pojan isovanhemmille jo hoitoon varmuuden vuoksi. Iltapäivällä supistukset loppuivat täysin ja meinasin jo lähteä hakemaan poikaa kotiin, mutta mies ei ollut ihan vakuuttunut ja poika jäikin sitten yökylään. Illalla ajeltiin hakemaan kiinalaisesta ruokaa ja katseltiin telkkaria ja supistuksia tuli silloin tällöin.

Yöllä kello 2.20 heräsin todella napakkaan supistukseen ja samalla meni vedet. Suihkussa poikkesin ja soitin synnärille. Käskivät lähteä tulemaan heti, sillä saga näyte oli ollut positiivinen ja halusivat minut antibiootti tippaan. Supistuksiakin tuli jo n.6 min välein joten en olisi kauaa kyllä muutenkaan odotellut. Sairaalassa oltiin siis hieman 3 jälkeen yöllä 11. päivän puolella.

Sairaalassa ottivat käyrälle yms. muut tulotarkastukset ja sitten saliin. Varmaan tunnin verran kestin geelipusseilla, mutta sitten ihan yhtäkkiä supistukset tulivat todella kipeiksi ja ihan muutaman minuutin välein. Kätilö kipaisi hakemassa anestesia lääkärin ja sain epiduraalin. Epiduraali rentoutti ja tunsin kuinka joka supistuksella pää valui alemmas ja alemmas ja ihan hetkessä olinkin jo 9 cm auki. Totesinkin kätilölle, että en ole mikään lääkäri, mutta taitaa tulla vauva ihan juuri. Sain sitten luvan varovasti jo ponnistella jos siltä tuntuu... Ponnistusvaihe kestikin sitten kokonaisuudessaan 7 min! Hyvin pienillä repeämillä selvittiin, ja nekin tulivat siitä syystä etten kuullut käskyä lopettaa ponnistaminen.

Epiduraalista jäi vaivana oikean lonkan ”tunnottomuus” ja kipeä pistämisen tunne, mutta eiköhän se tuosta häviä. Epiduraalia antaessaan lääkäri vaan hoki ”luu, luu, luu” ja ei siis tahtonut saada sitä osumaan. Kipeää teki, mutta kyllä kannatti se ottaa. Nopeutti synnytystä paljon juuri rentoutumisen vuoksi.

Itsellähän oli pe-la yönä totaalinen tyhjennys noron tapaan ja siitä veikkasivat synnytyksen käynnistyneen. Kerrankin oli siis hyötyä siitä taudista, sillä vauva ei päässyt kasvamaan liian suureksi ja synnytys oli suhteellisen helppo.

Vauva siis syntyi maanantaina aamulla ja tiistaina puolenpäivän aikaan päästiin jo kotiin!

Meillä oli aivan loistava kätilö ja se todella oli suuri osa miellyttävää kokemusta. Esikoista kun synnytettiin oli tilanne ihan toinen ja siihen 21 tunnin synnytys yli tunnin ponnistamisella teki kokemuksesta kovasti erilaisen...

 

Terve vaan kaikille ja onneksi olkoon vauvansa saaneille! Ja tsemppiä ja voimia niille, joilla ei ole mennyt synnytys niin putkeen, onneksi tosiaan lääketiede on nykyään sellaista, että suurin osa menee kuitenkin hyvin

Meille sitten syntyi pikkuinen tyttö 13.2., paino ja pituus: 2850g ja 48cm. Menin lopulta sairaalaan kohonneiden verenpaineiden takia viime viikolla ja ottivat osastolle ja rupesivat käynnistelemään synnytystä. Ja KOLMEN päivän käynnistyksen jälkeen vauveli sitten tulikin rytinälle, itseasiassa niin nopsaan ettei ehtinyt mieskään paikalle. Ponnistusvaihe kesti ehkä sekunnin, en käytännössä ponnistanut kuin kerran niin vauvan pää oli pihalla ja loput tuli samantien pihalle myös. Niin ja ehdin siis juuri ja juuri saliin, kun vauva päätti tulla. Hieman pitkitettiin osastolla oloa ja meni sitten lähes luomuna synnytys, parin Panadolin ja yhden kipupiikin voimin. Kokemus sikäli hyvä että toipuminen ihan uskomatonta sen jälkeen, mutta olis voinut olla kyllä vähemmän kivulias. Ponnistusvaihetta en tuntenut enää ollenkaan, ainoastaan suunnatonta helpotusta kun vauveli työntyi ulos.

Ihana tyttö on, pisteet 9/10/10 ja päästiin heti parin päivän kuluttua synnytyksestä kotiin. Ei tuo tee juuri muuta kuin nukkuu ja syö, yöunille makkariin mennään kymmenen aikaan, syötöt olleet kahdelta ja viideltä ja seiskan jälkeen noustaan ylös. Ollaan ihan rakastuttu tuohon pikkuiseen, esikoinenkin silittelee kokoajan ja juttelee vauvalle :heart:

Haluaako joku jatkaa päivityksiä? Kun nyt menee aika ihan muuhun kuin päivityksien tekoon ja harmittaa sitten jos joku jää puuttumaan. Tein tähän astiset päivitykset nyt tänään, mutta hektistä tuntuu olevan kun vauveli on sellainen sylinukkuja ja isoveikalle pitää antaa huomiota, jää surffailuaika aika minimiin. Ja peräpukamat (KAMALAT!!!) estää mun liiallisen istumisen, joten senkin takia mieluusti luovuttaisin jobin muille.

Ja nyt menen maitoautomaatiksi kun vaativa katse tuijottaa iskän sylistä

cannes ja tyttönen 8vrk

 

Heippa!
Jos vihdoin ehtisin kirjoittamaan tänne. Aina menee lukemisessa niin paljon aikaa, etten enää ehdikään kirjoittaa Tällä kertaa siis toisinpäin

Kirjoitinkin jo synnäriltä kännykällä meidän vauvauutisemme, mutta näemmä sen verran sektion jälkeen morfiinipöllyssä ollut tämä mamma, että kirjoitin ne tuonne tammikuun ketjuun. Tässä siis uudestaan:

Eli meille syntyi TYKS:issä maanantaina 11.2. suunnitellulla sektiolla "pieni" poika. 3920g ja 50,5cm. Mulle sitten tuli se flunssa tyttäreltä ja olin aika kipeänä sektioaamuna ja meinasin pyörtyä jo Tyksin labraan ennen sektiota, kun ei ollut saanut syödä. Itse sektio meni tosi hyvin, vaikka paineet laskikin aika alas ja sain jotain droppia, mutta kerrankin sain kokea sen euforisen ihanan tunteen, kun saa ekan kerran nähdä oman lapsensa. Tai mähän itkin onnesta jo kuullessani ensi parkaisun. (Mullahan siis taustalla pahat 3.asteen repeämät esikoisesta, jonka vuoksi juuri sektoin halusin.)
Ekat pari kolme päivää olin kyllä aika huonossa kunnossa, ehkä osittain myös tuon flunssan vuoksi ja meinasinkin jo, että olin tehnyt väärän valinnan valitessani sektion, kun en meinannut pyörtymättä pysyä pystyssä, kuin muistaakseni kolmantena päivänä. Ja sitä ennen esikoinen oli käynyt katsomassa äitiä sairaalassa ja tyhjentänyt "kipupumpun morfiinit" kerta-annoksella äitiin, kun oli ylettynyt painamaan yhtä nappia! Voi että mä pelästyin, kun yhtäkkiä pumppu alkoi pumppaamaan tavaraa täydellä teholla mun selkäytimeeni Mutta ehkä se olikin vain onni, sillä sen avulla pääsin ekan kerran vessareissulle ja ylös Siitä se paraneminen sitten lähtikin. Nyt puolitoista vikkoa sektiosta, on tikit poistettu ja voin elää ihan normi arkea, melkeinpä lenkille lähteä Kyllä jäi niin hyvä mieli tästä kerrasta verrattuna ekaan synnytykseen! Viimeksi paraneminen kesti noin 8kk... Ja sitten mulla oli vielä tosi kivat huonetoverit, joten niin hyvä mieli jäi Tyksin reissusta

Luulenpa Elsiliini, sun synnytystarinasi perusteella, että sä olit mun huonetoverini heti alkuun! Me muut jäätiin vielä viikonloppuun asti Eli jos muistat sen tosi pelokkaan sektioon menevän potilaan, niin se olin minä

Hei oliko se Nopsu vai kuka, jolla oli myös repeämiä ekasta synnytyksestä ja joutui /joutuu sektioon? Kovasti haluaisin kuulla millaisia kokemuksia sulla on tällä kertaa ollut ? Vaikka en kyllä nyt ehtinyt vielä lukaista aiempia kirjoituksia, kun muuten olisi taas kirjoittaminen jäänyt.

Täällä siis voidaan (rintatulehduksesta huolimatta) tosi hyvin ja isosisko on ottanut hyvin vastaan pikkuveljen. Pientä vatsavaivaa poitsulla, etenkin viimeyönä, ehkäpä mun antibiooteista?, joten vähän jänskättää tuleva yö… Mutta paremmalla ajalla lisää…

Onnea kaikille uusille äideille ja voimia loppurutistukseen vielä odottaville!
toivottaa
Rva78 ja poitsu 10vrk

 

Onnittelut vauvautuneille taas kerran !

Rva78. Minulla oli sektioaika keskiviikkona, mutta tiistaina sairastuin flunssaan ja soitin synnärille, että mitä tehdään. Koska sektion syy ei ollut akuutti, antoivat sieltä uuden ajan ensi viikolle. Ihan hyvä juttu, vaikka voikin synnytys nyt todennäköisemmin käynnistyä jo ennen sitä. Nimittäin mulla oli eilinen yhtä yskimistä koko päivän, sektiohaavan kanssa se olisi ollut kamalaa. Pari kertaa yskiessä tuikaili niin vanhaan sektiohaavaan, taisi sieltä jotain kiinnikkeitä revähtää. Ja olotila on karsea muutenkin. Toivon mukaan paranen ensi viikkoon mennessä. Nostan kyllä sulle hattua, että flunssassa olet sektiosta selvinnyt!

Meillä on siis esikoiselle hoitopaikka päiväkodissa ensi viikolla järjestyksessä, mutta jos alkaakin tulemaan ennen sitä, niin sitten on ongelmallisempaa, kun yksi tuttuni, joka lupasi tulla lapsenhoitajaksi, meneekin itse ensi viikolla leikkaukseen ja joutuu siis välttelemään sairastumista - ja kun meillä tosiaan on tätä flunssaa. Kotipalvelun ihmisten kanssa juttelin tuossa alkuviikosta, niin sieltä sain sellaisen vinkin, että jos synnytys käynnistyy eikä kotona ole muita eikä keksi ketään hoitajaa heti siihen, niin lapsen kanssa sitten vaan synnärille. Siellä on kuulemma aina kaksi sosiaalihoitajaa, jotka kyllä huolehtivat vanhemmasta lapsesta. Se tieto kyllä helpotti.

Tosi moni on nytkin synnyttämässä! Muistan esikoisen aikaan: synnärillä oli yhtä aikaa kymmenen synnyttäjää, joista 9 oli ensisynnyttäjää! Sitten siellä oli jo sulkukin päällä, joutuivat muut menemään muualle synnärille. Hauskaa muuten se, että niistä kymmenestä synnyttäneestä olen kahta tavannut samassa leikkipuistossa myöhemmin: heidän lapsillaan on mun lapsen kanssa tunti ja kaksi tuntia väliä! Niin maailma on pieni...

 

Onnea kovasti kaikille, jotka ovat vauvansa pyorayttaneet tassa viime viikkojen aikana! Teita onkin jo niin monta, ettei kaksin kasin voi edes laskea! Ja kovasti jaksamista viimesille viikoille/paiville teille jotka viela odotatte!On ollut tarkoitus kirjoitella tanne, lukemassa olen kaynyt useammankin kerran, varsinkin yosyottojen aikaan, mutta kun tuolla iPadilla tai puhelimella kirjoittaminen on NIIN arsyttavaa ja koneelle meno/paasy on ollut nyt viela harvemmassa pojan synnyttya. Mutta jokatapauksessa taalla eletaan viela kiinnostuneina odottavien mukana ja kuulemisia luetaan!

Taidanpa kayda myos nyt akkia kurkkaamassa sen uuden ketjun, jonne kaikki sitten toivon mukaan siirtyvat!

Meilla on viimeset kolme viikkoa mennyt eteenpain ihan kauheaa vauhtia. Isoveli on edelleen innoissaan pikkuveljesta, eika onneksi pahempaa mustasukkaisuutta olla huomattu. Vauva nukkuu tosi huonosti oisin, mutta osa syyna on varmasti nuhatauti, jonka sai veljeltaan reilu viikko sitten. Valilla tuntuu, etta olisi paranemassa, mutta kylla ne kumpikin viela rohisee ja rahisee.. Kunhan paranevat, niin pitaa alkaa keskittymaan, jos saisi vauvaa innostettua nukkumaan enemman oisin ja vahemman paivin, kun itse alkaa muistuttamaan jo kavelevaa zombia (vaikka kylla nyt ei unenpuute tunnu samallalailla pahalta kuin esikoisen kohdalla).

Nyt pikkuhiljaa vauva alkaa muistuttamaan vauvaa, eika vanhaa miesta, joten kiva on hanta katsella, mutta viela on vaikea sanoa, etta kenen piirteita hanella on (mina en tunnista muuta kuin isoveljensa nakoa). Tutut kylla sanoo, etta talla pikkukakkosella on enemman minun piirteita, kun taas esikoisella on isansa. Keta teidan vauvelit muistuttavat ja onko eroa sisarusten kanssa? Mietin tata, kun itse olen esikoinen ja ihan kokonaan isani nakoinen, kun taas nuoremmat sisareni aitini. Sama toimii myos mieheni ja monien muiden tuttujen perheessa.


Mutta, sitten.. Taalla oli kauan aikaa sitten puhetta kestovaipoista ja joku mainitsi, etta oli opettanut lapsensa kuiviksi jo ennen vuoden ikaa. Olisin kauhean kiinnostunut kuulemaan miten se toimii ja muutenkin lisatietoa, mutta en enaa loyda sita tasta ketjusta (vai oliko viime kuussa?), enka muista kuka siita puhuikaan. Jos joku tietaa tasta enemman ja jaksaa/kerkeaa/haluaa jakaa oppejaan, olisin tosi halukkaana kuulemaan lisaa..

Toiseksi, onko kenellakaan tietoa miten hoitaa vauva-aknea? Pojulle tuli nappyja posket tayteen noin viikko sitten ja on jotenkin "ilkean" nakoista. Laakari sanoi, etta ajan kanssa menee pois ja etta ei se vauvaa haittaa, mutta jos jotain voisi itse yrittaa, niin kokeilisin..

Taidan kopsata osan tasta viestista suoraan sinne toiseenkin ketjuun, joten antaaka anteeksi toisto, jotka kumpaakin ketjua luette!

BrooklynMami + Kai-vauva melkein 3vkoa

P.S. Anteeksi kun tuli tammoinen eepos!

 

Tuli mieleen tässä, että mites muuten Bettis, joskus 13. pvän tienoilla oli jo menossa synnyttämään...? Ja miten Adii, kun laskettu aika on tässä hollilla, onko masukki vielä masussa, kun meinasi jo aikaa sitten tulla poies?

 

Huomenta mammat.
Täältä tälläinen pikainen omanapainen päivitys.. viimeyö meni valvoessa tuli sen verran paljon supistuksia osa jopa ihan 10min välein. Mietin vain et ottaisko ne synnärille käymään kattoo tilannetta. omakin sydän hakkas miljoona aina supistuksen kohdalla.normaaliahan se varmasti on mut aattelin mitenhän vauva jaksaa. Ja jos niillä ois vähän jotain lisä vinkkiä tai lääkettä kun ei panadoli tai kuumat hernetyynyt mitään auta.. ää tulis jo ulos..anteeksi varmasti sekainen teksti niin ja siis supistuksia tuli koko pv ja sitä edelline ilta.
Etoivoinen syysvuokko 39+1

 

TÄNÄÄN LASKETTUAIKA!! kyllä tätä päivää on odotettukin, vaikka eihän se nyt vielä mitään tarkoita.. Mutta parin viikon sisään kuitenkin saamme vauvan kainaloon!!

Onnea past Cannes ja Rva78 vauvasta!! :flower:

Syysvuokko, kuulostaa lupaavalta! Jospa pääsisit pian synnyttämään!

(.) Eilen oli viimeinen neuvola omalla terveydenhoitajallani! Tuntui uskomattomalta, kun hän sanoi että seuraavan kerran kun nähdään, niin sinulla on vauva sylissä Siis niinhän se tietysti on, mutta alkaa nyt vasta tajuamaan että vauvan syntymä on oikeasti lähellä! Koko ajan olen vaan ajatellut, että yli menee varmasti. Mutta vaikka menisikin yli sen maximin, niin ei enää pitkästi. Ensi viikolle varattiin siis vielä neuvola, mutta oma terkkani on lomalla ja minut ottaa vastaan toinen th. Ja seuraava kerta, jos sellainen pitää vielä varata, on sitten äippäpolille. Täällä ollaan siirrytty kuulemma siihen käytäntöön, että ä-polille mennään 41+5, ei enää 42, kuten kuopuksen aikaan. No eihän tossa ole kuin kahden päivän ero, mutta tuntuu heti muka ihan eriltä Sinne sitten kassi mukaan ja aloitellaan käynnistystä, tosin rauhallisesti ja mahdollisesti vasta seuraavana päivänä tms.

Niin ja neuvolassa oli tosiaan kaikki ok, pissa puhdas, RR hyvä, vauva touhuili mahassa ja sykkeet vaihteli reippaasti.

Nyt aamulenkille, mielettömän kaunis ilma! Aurinko paistaa niiiin ihanasti ja virkistävästi! Mukavaa päivää ja suppareita kaikille!

RouvaRuusunen ja Poikanen poksuu rv.40!!!

 

40 rikasrakspoks =) olis sitten täynnä.

Juuri tultiin taas lasten kanssa ulkoilemasta, hiihtoa ja mäen laskua. Sapuskat naamaan ja elokuviin katsomaan Rölliä, illalla ehkä saunaan. Huomenna luistelemaan ja meidän viisivuotias kokki kolmonen haluaa tehdä hamppareita kaikille ja on kutsunut itsensä kokkaamaan mun vanhemille ja tätille hyvä, voi sielä sotkea rauhassa koko keittiön

rasittava anoppi ehtikin jo miehelle heti aamusta soitella, se jaksaa ottaa huumorilla ja nauraa äidillensä päin naamaa. Mulle ei sanonut mitään kun arvaa että että ei kannata mutta kuulijan sen vieressä mistä puhuttiin..

Taikamyrsky 40rv