*Helmikuun Hehkeät 2011, LOKAKUU*

Hyvää pakkashuomenta. Mittari näyttää -4 ja aurinko paistaa. Oikein ihanan näköinen sää. Potuttaa vain kun pitää illaksi töihin lähteä. Se kertonee työmotivaatiosta, josta täällä on kyselty . Onneksi se helpottaa aina kun alottaa työt mutta se kotoa lähteminen on vaikeeta .

Huomasin tuossa etten ole tänne päivittänyt edes ultra kuulumisia, siitä on kuitenkin kohta 2 viikkoa aikaa. Siellä ei näkynyt kummempia tai no näky et kaikki on hyvin. Silti uusinta ultra ens viikolla. Kätilö ei nähny sydäntä niin tarkasti kuin olisi halunnut vaikka sanoi ettei hän epäile mitään mutta haluaa nähdä sydämen kunnolla. Pikkunen nimittäin pyöri ja hyöri ja veti kuperkeikkaa koko ultran ajan. Lisäksi tarjos meille vain selkää ja puski itteään mun selkärankaa vasten. Saatiin kuitenkin hieno profiilikuva ja on muuten just samanlainen nenä kuin nuoremmalla isolla veljellään . Pitkäjalkanen poika sieltä on tulossa. Näytti vehkeensä sen verran selvästi että meillä vanhemmillakaan ei jäänyt tulkinnan varaa vaikka kätilö ei kerennyt vielä mitään sanoakaan. Eli meidän poika joukko senkun kasvaa ja minä yksin vastaan tästä kauniimman sukupuolen edustuksesta, tunnen jääväni pian alakynteen.

Neuvolaan soittelin viime viikolla toispuolisten alavatsa kipujen takia. Terkkari oli sitä mieltä että ovat vain kasvukipuja, varas mulle kuitenkin lääkäriajan tälle viikolle. Itse epäilen tuota syytä koska kivut ovat olleet läsnä jo useamman viikon. Itseasiassa varmaan viimiset 3kk. Rasituksessa varsinkin eikä aina helpota ees yön aikana levossa.

Torstaina saa sitten raskaustodistuksen ja pääsee hakemaan kelan etuuksia. Muut laput sainkin kotiin jo viime viikolla. Sitten vois kaivaa kellarista vauvanvaatteet ja katsella mitä sieltä oikein löytyy. Kaikkia kun ei voi muistaa ku viime käyttökerrasta on kuitenkin useampi vuosi.

Nojoo, eiköhän sitä ollut jo siinäkin...

neppari ja Anselmi 22+3

 

Huomenta! Jossain jo tulee lunta, vois alkaa tännekin päin tulemaan

Työmotivaatiosta menee se työ vielä...mutta en ole ikinä ollut ennen näin tylsässä työssä tai siis kun olen nykyään yökkönä niin jotenkin tuntuu, että kaikki temput ja hoitotaidot katoaa kun valvon vaan nukkuvia ihmisiä ja siivoan...mutta toiveissa olisi löytää äippäloman jälkeen uusi työ

Yritettiin eilen keksiä miehen kanssa nimiä, mutta ei vieläkään oikein onnistanu.... tai siis mullahan olis jo kasa nimiä valmiin, mutta mies ei ole oikein niille lämmennyt

Pokemoni täällä taas ootellaan sitä ettei ihan näin paljon vois syödä

Onnea jälleen poikakerhoon liittyneille

Happynow ja pikkumies 20+5 :heart:

 

Täällä kans pakkasaamu -2 Nyt sataa vettä

Meinaa väsyttää ku yön taas podin kamalaa närästystä Jotenkin mulla jumpassa käynti pistää kaikki hapot nousemaan, mut en aijo silti lopettaa siellä käyntiä Torstaina rauhallisempaa balancea, jos se ei niinkään sekoittais mahaa...
ultraa odotellessa....

 

Työongelma, apua? Olin viimeviikon lomalla ja menin eilen iltavuoroon. Lauantaina alkoi supistukset ja hirvitti vähän, että mitenhän töissä. No, vatsa oli ajoittain aivan kivikova ja pahan tuntuinen, samoin sain selän ihan hemmetin kipeeks ja kun sitten varoin niin paljon selkää ja vatsaa ja käytin jalkoja, tänään sitten aamuvuoroon mennessä, en meinannut aamulla päästä sängystä ylös reisisäryn vuoksi. Aamulla sitten työmaalla särki pohjetta, reisiä ja selkää.... Työni on siis fyysisesti tosi raskasta, hoidan vanhuksia ja pääasiassa työ on siis nostelua, kumartelua, kyykkimistä ym.... Millon tiedän milloin on liikaa? Poden huonoa omatuntoa jos haen sairaslomaa, koska mulla ei ole sitä työmotivaatiota niinkuin tossa aiemmin kerroin, joten koen itse että lusmuilen, mutta toisaalta ei tämä särkykään ole kivaa ja pelottaa, että rusennan muksun vielä joku kerta kun oikeen riuhtasen. Ja toiset työkaverit ovat olleet töissä ihan mammalomaan asti, tuntuu, että olen jotenkin heikko jos en itse pysty olemaan töissä.... Huoh, on mullakin huolet, vaikka asian pitäis olla itsestään selvää että jos ei pysty niin ei pysty, mutta missä se raja on?

 

Murumami: Kuulostaapa ikävältä ongelmalta
Teen myös itse vähän saman laista työtä, mutta en nosta ollenkaan. Kaikki muut hoitotyöt teen. Mulla ei ole edes ollut supistuksia tai mitään, mutta ihan työssä jaksamisen vuoksi ollaan töissä päädytty siihen etten nosta...
Kuitenkin mun mielipide on, että kuuntelee kehoa ja kun se oikeasti on rasittunut ja tarvitsee lepoa niin ei siitä pitäis tuntea syyllisyyttä. Kyllähän raskaus vie voimia ja jokainen kokee sen eri tavalla.
Mut ainahan etenki naiset potee syyllisyyttä jaksamisesta. Töissä tietenkin haluais tehdä parhaansa...
Hankala asia.. Voimia sinulle!

 

Murunmami ei se, että muut on voinu tehdä töitä "täysillä" äippälomaan asti tarkoita sitä, että sun kroppa sitä välttis kestäis. Ja kyllä se lääkäri osaa arvioida sun työkyvyn, jos itseä epäilyttää.

Sain tänään aivan mielettömän hienoja uutisia. Mun yks kaveri on raskaana. Ne on olleet 14 vuotta ilman ehkäsyä ja saaneet välillä kaksosensa mikroinjektiolla. Ja nyt sitte ihan spontaanisti raskaana ilman mitään apuja!!!! Mulla on niille nyt kaikki peukut ja varpaat pystyssä.

-Happis ja pikku-Kalle tasan 24 viikkoa POKS

 

Murunmami,Tiedän ton syyllisyyshomman. Ite olin kaupassa töissä ennen esikoista ja siellä tein aika raskaita hommia,kuorman purkua jne. Jäin saitsulle juurikin näihin aikoihin,ehkä hiukka myöhempään,enkä palannut enää töihin. Mulla oli jatkuvia suppareita ja just näitä päällejääviä. Olisin pystynyt olemaan töissä jos olisin vaan seisoskellut myymässä,mutta todellisuudessa se ei kuitenkaan olis onnistunut kun yksin oltiin monesti vuorossa. Mulla tilanne meni lopuiks siihen että kotonakaan ne supparit ei helpottanut levossa,ennenkuin sit kun jäin töistä pois. Monasti oon pohtinut et mikä mussa on vialla kun kärsin niin herkästi kaikenkarvasista kolotuksista,vaikka mulla on ihan hyvä lähtökunto jne. muut jumppas salilla synnytykseen asti ja meikä hätinä kiers korttelin ympäri ja senkin vaivoin. Mut nyt kun tää taas toistuu,niin alan uskomaan et mun fysiikalle tää raskaustila on vaan "liikaa"... neuvon sua kuuntelemaan kehoa ja hakemaan reilusti sairaslomaa tai sit ainakin pyytämään helpotusta työtaakkaan.

Onnea ultrassakäyneille ja neppari ja sike,eiköhän ne sytämmet oo ihan kunnossa sitten kun ne kunnolla saadaan tutkituksi

Mulla alkaa täs tosissaan tulee kiire ton takkiasian kanssa...pitäs tuunata toi villakangastakki ja ettii se tukusampi takki jostain kirpparilta. Millonkahan sekin onnistus. Täällä oli +2 koko päivän ja räntäsadetta....tuuli niin kylmästi,hyr. Muistakaahan sit suojata tissit pakkasilla:attn:

Huomenna neuvola 10,jokohan sitä kelan paprut sitte sais... vakuutushakemuskin haettiin,eipä siinä kummempia,eiköhän se saada kun mikään ei oo esikoisen ajoilta muuttunut=)

Repa ja säynävä 22+3

 

murummami Todellakin olemme yksilöitä _ja_ raskaudet ovat yksilöllisiä. Esikoisesta olin tässä vaiheessa jo puoliraato, nyt kaikki on hyvin väsymystä lukuunottamatta. Esikoisessa kohtu retkotti tuossa mahan edessä, nyt se on tuolla takana niin, että suolet ovat pinnassa eli paketti on huomattavan helppo kantaa, vaikka maha onkin iso. Eilen näytin jopa lapsille kuperkeikan liikuntatunnilla, kun esikoisesta olin tosiaan jo aivan liikuntarajoitteinen. Pientä akrobatiaa se kuperkeikan alkuasennon otto kyllä vaati ja muksut nauroivat, kun ope joutui antamaan "hiukan" jaloilla tilaa pikkutyypille Nyt on sellainen olo, että ehkäpä pystynkin olemaan todistustenjakoon saakka töissä marraskuun puolivälin sijaan. Mutta romahtihan se olotila viimeksikin äkkiä. Toisaalta tuo väsymys alkaa olla aika kovaa ja rajoittaa kohta sekin työntekoa. Eikä toki noita suppareitakaan sovi väheksyä. Reagoimme siis hyvin eri tavoilla raskauteen hormoneineen ja rasituksineen. Jos et töissä jaksa, hae saikkua. Piste.

Repa Täällä yksi täti sinnittelee vielä kuoritakki+fleece-yhdistelmällä. Pitkähihaista paitaa ei ole, vain 3/4-hihaisia. Ihan oikeasti, eikö raskaanaoleville myydä kokopitkiä hihoja?!? Samaa ihmettelin jo esikoisen aikana. Villakangastakki tuonee huonosti apua ongelmaan, sillä viimeksikin siitä alhaalta alkaen napit vain jäivät auki sitä mukaa kuin maha kasvoi. Ja loppuun tärkeä peesi Repan kommenttiin: SUOJATKAA RINTANNE!

 

murumami saikulle vaan! Nyt on tärkeintä sun ja pikkusen terveys

(.) Oon ihmetellyt ton masuasukkaan asentoja, potkut/nyrkit tuntuu yleensä pelkästään ihan vatsan alaosassa, niillä main mistä kohtu alkaa. Istukka on toisella puolella edessä joten se selittää miksi en siltä puolelta tunne mitään mutta toiseltakaan puolelta ei tunnu juuri mitään. Maha on kuitenkin jo aika ylhäällä tasaisena pallona, ei pelkästään alaspäin kasvaneena. Mietin tässä että mahtaakohan myttynen olla siellä koko loppuajan vai pitäisikö sen nousta vähän ylemmäs? Välillä tuntuu jo vähän epämiellyttävälle isoimmat muljaukset

pokemoni & myttynen 21+1

 

Huomenta vaan!

Ilmoittaudun hengissä olevaksi, vaikka en vähään aikaan mitään ole itsestäni ilmoitellut. On vähän sellainen tylsä vaihe, kun kotona odottelee päivien kulumista. Projektiksi olen ottanut kodin sisustamisen ja pikku hiljaa koti alkaa näyttämään jo siistiltä. Joulukuussa kaivetaan sitten pinnis esille ja käydään ostamassa hoitotaso yms ja pääsee siltäkin osin toteuttamaan pesänrakennusta ja kissat saa totutella uusiin huonekaluihin rauhassa.

Supparit jatkuu edelleen...välillä on hyviä päivä ja välillä ei tartte kuin maata paikallaan niin sattuu :/ Torstaina olisi neuvola ja ensi viikolla puhelinaika lekurin kanssa, tosin nyt näyttää siltä ettei töihin ole palaamista.

Sain viime viikolla tietää, että hyvä ystäväni sai keskenmenon rv. 14 ja se kyllä pysäytti. Tajusin, että saa olla onnellinen vaikkei oma raskaus menekään niin hyvin kuin toivoisi. Nasu kuitenkin on jaksanut sinnitellä kyydissä ja siitä saa olla onnellinen <3

Eilen kaivoin lapsille talvivarusteet esille, kun lämpötila viileni niin. Nyt raasut odottaa näköjään, että lumi tippuu pysyvästi maahan heti ja aamullakin tyttö oli näkevinään lunta maassa, vaikkei sellaisesta ollut mitään tietoa

Tällaista täällä ja toivottavasti teillä muilla asiat luistaa ainakin raskauden osalta hyvin

Mami ja Nasu 23+0 POKS!

 

Hei pokemoni, mulla on ihan sama juttu. Kaikki liikkeet ja potkut tuntuu tuolla tosi alhaalla. Eilen illalla tuntui vähän jo epämiellyttävältä muljahdukset kun liikkui kovin, tuli tunne että tulee pissat housuun

Murunmami ei kannata ottaa hunoja omatuntoja, jos ei enää työntekoon pysty täydellä teholla. Kaikkein tärkeintä on huolehtia itsestä ja vauvasta. Itse teen lähinnä istumatyötä, ei rasita muuta kuin alaselkää. Edellisestä olin töissä ihan äippäloman alkauun asti töissä. Ei ainakaan suppareita ole vielä tullut, väsymystä ja muuta kolottelua kyllä.

Eipä tänne kummempia. Kylmä on jo hrrr..

Blue ja pienokainen 23+5

 

Murunmami: täällä myös yksi syyllisenä saikkuileva. Kävin aamulla varhennetussa keskiraskauden neuvolalääkärissä lentoluvan takia ja samantien pärähti saikut päälle loppuviikoksi. Hirveä syyllisyys iski, kun töistä on porukkaa sairaana ja tiedän, että sijaista on tosi vaikeaa löytää...Eihän sitä syyllisyyttä pitäisi tuntea, mutta minkäs teet...Saisitko sinä muutettua työtehtäviäsi fyysisesti yhtään kevyemmiksi?

ON: Olen ilmeisesti tosi ylikierroksilla tämän työtaakan alla, vaikka en sitä itse ole oikein huomannutkaan. Olen toki ollut väsynyt, mutta nyt oli neuvolassa jo paineet nousussa ja kaikki stressin oireet ilmassa. Lääkäri oli huolissaan sekä minun että vauvan hyvinvoinnin vuoksi. Itkin koko neuvolakäynnin vaikka kotona en ole itkenyt yhtään Ilmeisesti stressi vaan jotenkin purkaantui neuvolatädin ekaan kysymykseen "mitenkäs sinulla menee". Viime yönä nukuin 4 tuntia katkonaisesti, kun tein töitä kolmeen asti. Ei tässä oikeasti ole enää mitään järkeä. Nyt olen sairaslomalla ahdistuneisuuden ja uupumuksen takia ja sitten on lomaa se kolmisen viikkoa. Sen jälkeen teen töitä enää yhdelle työnantajalle 5 sijaista ja sitten alkaakin jo äitiysloma. Jospa se siis tästä. Lentolupa kuitenkin saatiin, samoin kuin kaikki Kelan paperit ja vauvalla vaikutti kaikki olevan kunnossa.

Commander ja Nooa 21+6

 

Kiitos kaikille vastanneille =) Meillä on kanssa pulaa sijaisista ja paljon sairaslomia just nyt ja siinä yksi syy myös siihen, että tunnen syyllisyyttä sairaslomasta. No mutta, siis en oikein pysty keventämään työtä, tietysti raskaimmat nostan työkaverin kanssa, en yksin, mutta en uskalla edes kevyintäkään 30kg mummoa nostaa sängystä pyörätuoliin yksin, koska se puristus on kova mikä siinä liikkeessä tulee. Iltavoroissa varsinkin kun ollaan yksin ja apunani käy vaan välillä toinen työkaveri ja jos sitä venailen joka asukkaan kohalla, niin oon autuaasti aikataulusta myöhässä ja muut osastot eivät saa apua... Vaikee selittää, mut meidän työ on siis tosi raskasta ja paljon tehdään yksin. Maanantaina totesinkin, että jos voisin tehä vaan keittiö/syöttö ja sänkyyn hoidettavat asukkaat niin pärjäisinkin hyvin! Huomenna menen neuvolaan ja katsotaan mitä neuvolatäti sanoo.

Meillä poksuu tänään 22+0 :heart:

 

Tervehdys! :wave:

Mä oon kauheasti pohtinut, miltä supistukset mahtaa tuntua... Ilmeisesti mulla ei niitä ole ollut (kai tietäisin jos ois?) Maanantaina soittelin neuvolaan, kun mulla oli ollut jo kaksi päivää vasemmalta alavatsa ja nivusesta tosi kipeä, sellanen vihlova ja repivä kipu. Terkkari epäili, että on vain kasvu/liitoskipuja. Mulla on huomenna neuvola, ja lupasi kysellä lääkäriltä kans huomiseen mennessä. Töissä olen pystynyt olemaan ihan hyvin. Työ on tosi raskasta (vanhusten vuodeosastolla) mutta onneksi työkaverit on huomaavaisia eikä mun ole tarvinnut mennä mukaan jos on ollut jotain tosi raskasta. Mammaloma alkais 10.1. mutta tuskin ihan siihen saakka jaksan olla. Ois kiva päästä viettämään lomaa ja joulua jo vähän aikaisemmin.

Joku täällä kyseli seksihaluista, no eipä täälläkään niitä kovin runsaasti ole... Lisäks paikat on aika kuivana, ja joutuu aina käyttämään jotain liukuvoidetta. Pari kolme kertaa viikossa kuitenkin ollaan puuhasteltu.

Itse käytän vielä yhtä syystakkia, joka kyllä alkaa olla mahan kohdalta aika tiukka. Sitä Elloksen takkia en ole vielä ottanu käyttöön, ajattelin sitten vasta kun tulee pakkaset. Rinnat olen kans yrittänyt muistaa jo suojata hyvin. Pitäis kyllä lähteä vaateostoksille kun palkka tulee perjantaina! Tarvisin ihan hirveästi uusia paksumpia paitoja ja rintsikoita... Tissit on kasvaneet niin hurjasti, että on oikein hankala olla ilman rintsikoita, painavat niin paljon.

pokemoni: Mä oon kanssa ihmetellyt, missä asennossa masuasukki oikein on, kun potkut tuntuu vähän siellä sun täällä... Joskus ihan alavatsalla, joskus melkein navan alapuolella ja joskus taas sivuilla. Rakenneultrassa sanottiin, että vauva on "oikeassa asennossa" eli pää alaspäin. Toki se siellä mahtuu vielä liikuskelemaan.

Toisina päivinä potkut tuntuu tosi hyvin ja paljon, toisina päivinä vähemmän... Joka päivä kuitenkin jotain tuntuu. Koska ois hyvä ns. alkaa seurata potkuja tarkemmin ja laskeskella niitä? Loppuraskaudessako vasta? Entä milloin etuseinämäistukan omaavat on alkaneet tuntea potkuja oikein kunnolla kunnolla? Kun se istukkahan niitä tosi paljon vaimentaa. Nyt on meillä mieskin saanut onneksi tuntea potkuja kämmenellään. :heart:

Tulispa jo lunta, ois kyllä niin ihanaa! :heart:

~ Merve ja masupoika 22+2

 

Murunmami: Ymmärrän sua tosi hyvin... Mä olen kanssa töissä vanhusten parissa. Se on tosin vuodeosasto, eli aika paljon ryhmätyötä, koskaan ei tarvitse nostella yksin ja saa aina apua yms. Mutta silti tulee joskus sellanen ikävä tunne, kun joutuu pyytämään apua sellasen potilaan kanssa jonka joku saa yksinkin... Pitäis muistaa ajatella itseään ja ennen kaikkea masuasukkia, mutta joskus vaan tulee ns. huono omatunto. Työ vanhusten parissa on raskaampaa, kuin voi uskoakaan sellainen joka ei sitä ole tehnyt koskaan... Mulle pomo sanoi, että tuskin kukaan jaksaa tehdä tällaista työtä ihan loppuun asti, väkisinkin joutuu jäädä aikaisemmin pois. Jos susta tuntuu, ettet jaksa niin sitten otat vaan saikkua! Äläkä pode huonoa omaatuntoa. Vatsassa kasvava pikkuinen on jotain paljon tärkeämpää nyt tällä hetkellä. :heart: Varsinkin, jos sulla on supistuksia ja muutenkin tekee kipeää.

Mulla on toistaiseksi mennyt ihan ok, mutta kyllä kanssa uskon etten jaksa ihan loppuun asti... Yritän nyt ainakin 22.11. asti sinnitellä, jolloin mulla alkaa viimeinen soppari ennen äitiyslomaa. Jos siis siitä jäisin pois, saisin palkan sairasloman ajalta. Muuten olisin sit käytännössä työttömänä. Harmittaa olla sijainen, kun on aina nämä ongelmat...

 

Merve, juu, kuulostaa tutulta. Mä olen töissä vanhainkodissa, mutta meillä on asukaskuntoisuus samaa kuin vuodeosastolla. Tosin henkilökuntamäärä on kaavoitettu vanhainkotiin, eikä lisää saada vaikka on vedottu siihen että aina tulee vaan huonokuntoisempaa asukasta, ei meidän hoitopuitteet saati miehitys riitä.

 

Kuulumisia täältä!

Vauvan potkuista sanon sen verran, että joskus potkii hyvin alas, mutta hyvin usein on potkinut viime aikoina kylkikaareen. Kohtu on kasvanut jo todella paljon. Mies tuntee yleensä juuri nuo kylkikaareen päin osuvat potkut. Itse olen tosin ihmetellyt sitä, kun vauva viihtyy usein kohdussa tuossa ylhäällä. Alhaalla tuntuu tyhjää ja ylhäällä on tunnettavissa hyvin selvästi vauvan kokoinen möykky. Kun vauva majailee ylhäällä, on oma olo silloin hyvin tukala.

Kuulumisista tärkein seuraavaksi. Meidän tyttö ei tarvitse uutta leikkausta ainakaan vuoteen!Olo on asian suhteen vielä epätodellinen, niin suuri uhka tuo leikkaus oli, että nyt pitää hetki koittaa sulatella näitä hyviä uutisia. Seuraava kontrollikin on vasta tuolloin vuoden päästä. Ihanaa!

Kultatiuku ja Tiuhti rv 23+5

 

Kultatiuku,hyviä uutisia!!

Vauva potkii tääläkin pääsääntöisesti alas,koska majailee jalat alaspäin eikä juurikaan viihdy muussa asennossa.. se möntti tuntuu joskus ylempänä joskus alempana ja joskus poikittain...

Merve,Miä aloin tuntemaan kunnolla esikoisen liikehdinnän tai sanotaanko voimakkaasti,vasta rv 30 ja sillon siis etuistukka kyseessä... sit se olikin sellasta kunnon asennonvaintoa minkä näki kilsojen pääshän muutenkin Vasta niihin aikoihin niitä liikkeitäkin ruvetaan laskemaan mikäli tarvetta on...mutta tärkeintä on että vauvan oma "liikerytmi" säilyy...

Neuvolassa oli kaikki hyvin,kelan paperit tuli mukaan ja ne pitäs postiin panna. Painoa oli tullu maltillisesti +386g,paineet ok ja hemppa hiukan noussu,oli nyt 123. Vauva säntäili dopplerin alta minkä kerkis mut saatiin sykkeet kuunneltua kuitenkin,siinä 150 jyskäs.
Seuraavaks onkin se kuuluisa sokerirasitus rv 26+ ja sit neuvolalääkäri syntymäpäivien kunniaks|O Happy birthday

Repa ja säynävä rv 22+4

 

tillukas: Olen todella huomannut saman hihanpituusongelman. Kuka hemmetti käyttää lyhythihaisia/3/4 hihaisia paitoja Suomen talvessa?!?!? Minä käytän Lindexin ja H&M:n pitkänmallisia perustrikoopaitoja (ei mammamallia). Saatan pitää niitä sellaisenaan tai laittaa nätimpää lyhythihaista paitaa siihen sitten päälle. Olen ostanut vaan koko suurempaa, niin mahtuvat pitkään. Ja sitten toinen vaihtoehto on lyhythihainen alle ja neuletakki päälle. Minä olen sellainen vilukissa, että kaivoin tänään toppiksen kaapista. Naurakoon väki, mutta en jaksa palella

Kultatiuku: Kerrassaan ihania uutisia! Onnea niistä!

Commander tylsyydessään

 

On näköjään muillakin tuota väsymystä, et ehkä mä en sit hermostu vielä. Välillä meinaa usko loppua ku tuntuu että ei töiden lisäksi jaksa edes pyykkiä pestä. Todellakin sympatiat niill, joilla on vielä pieniä lapsia! Minähän voin senkus maata ku kotiin pääsen. Töissä on nyt toinen työkavereista alkuun ainakin kahden viikon saikulla uupumuksen takia ja se miten hän on asiaa käsitellyt meidän ja johtajan kanssa on sitten nostanut tunteet pintaan myös mun työkaverissa. Vähänkö mä en jaksa enää kuunnella niitä! Toinen on valittanut uupumustaan viime vuoden elokuusta ja vaikka miten koitain olla ymmärtäväinen ihminen, niin päivästä toiseen saman levyn kuunteleminen alkaa pikkuhiljaa kypsyttää. Etenki ku noin miljoona kertaa sanoin, että mä en voi sua auttaa, sun pitää ottaa yhteyttä lääkäriin. No nyt on ottanut ja on siis siellä saikulla, mut eikös ole vuorossa seuraava, joka märehtii kaikkea mahdollista mitä on sanottu/tehty. Mua rasittaa myös se, että ehkä johtuen siitä että se raskaus ei mulla edelleenkään juuri päälle näy, enkä osaa valittaa tuntuu se unohtuvan tältä mun työkaverilta aika usein. Enkä joka välissä halua valittaa, että mua väsyttää, mun vatsaa kiristää ja mulla on muutenki aika perse olo, että voitaisiinko pikkusen hiljentää tahtia kiitos! Muutenki mua ärsyttää se, että luodaan ihme kiireen tuntu, vaikka meillä ei todellakaan ole minnekään kiire! Ihan sama kuinka moneen kertaa asiasta mainitsee niin hänelle vaan on tärkeetä että pihalla ollaan tasan 9.30 tai sitä ennen. Kaipa se on maailman lopun asia jos ei olla.
Alkaa energia loppumaan tällä mammalla vissiinki. Ja siitä nyt ainakaan kehtaa valittaa, ku onhan lapsia tehty maailman sivu ja hoidettu kaikki muukin. Et ei muuta ku reippaana vaan! Tai sit ei.

 

Kultatiuku Onnea hyvistä uutisista ihanaa!

Potkuista
Mulla potkut tuntuu ihan vasemmalla mahassa, alavatsalla tuntuu myös joitain liikkeitä mutta vähän pienempiä.. ja kunnon möyryämistä on navankohdalla navan sivussa oikealla vauva pukkailee aina pepulla ja joskus tuntuu myös vähän navan yläpuolella isoja poltkuja, jotka kyllä näkyvätkin.. Välillä napakoru heiluu kun pieni myllertää Alavatsan isommat liikkeet on välillä inhottavia kun osuu virtsarakkoon.. ja jos vauva oikein innostuu ylhäällä mylläämään niin meinaa tulla oikein paha olo mutta onneks liikkuu.. kärsin mieluummin liikkeistä kuin että vauva ei liikkuisi

Täytyis itekkin nyt katsoo jostain toppatakki, kun tuo villakangas takki on vielä liian iso ja tietyille vaatteille liian hieno tykkään vähän rennommasta tyylistä
Huomenna päästään sit Äitin ja miehen kanssa sinne 4 deehen aivan mahtavaa, toivottavasti saadaan hyviä kuvia koska maksetaan siitä se 240€ ja toiv. pikkunen näyttäis vähän kasvojakin.. Viimeks oli kädet edessä ja sit kääntyi naama selkään päin, mut näyttipähän ainakin haaransa.. Nyt polkeen kuntopyörää ja sit kokkaileen Rakas tulee kerrankin ajoissa kotiin

Jane & Viltsu 24+1:heart:

 

Sairaslomasta jääkää ihmeessä jos pystytte/saatte/voitte ilman mitään tunnontuskia.
Mä suorastaan rukoilen että pystyn jatkamaan ainakin marraskuun ja mielellään joulukuunkin koska yrittäjänä tuo sairaslomalle jäänti ei ole niin helppoa. Eipä tule rahaa ihan heti..mutta menot juoksee.

Vointi on kuitenkin nyt täydellisen loistava, masussa voidaan hyvin leveästi poikittain ja itse olen spurtti-hyvässä-kunnossa jos järkyttävää suorapuheisuutta ei oteta huomioon.
Mulla on raskausaikana hävinny "kohteliaisuus-suodatin" suun edestä, päsäytän kaiken päin naamaa jos siltä tuntuu...vähän hävettää välillä, en esim. aijo ikinä enään soittaa elisan asiakaspalveluun..:ashamed:viimeksi olen murrosikäisenä kiroillut niin paljon...:ashamed: ja niin rumasti...:ashamed:

Tein ratkaisun ja myin yritykseni pois joten voi olla kotona hyvillä mielein vaikka seuraavat 3 vuotta kun äitiyslomalle jään .. 10 vuotta putkeen kampaajana ilman suurempia lomia ym...palkitsen sillä että en tarvitse stressailua sen suhteen seuraaviin vuosiin...
Tämän helpottavampaa tunnetta ei voi olla ja en kyllä kenellekkään aijo suositella yrittäjäksi ryhtymistä jos on aikeissa raskautua siinä sivussa. Helpoksi sitä ei todellakaan tehdä.

 

Blue: joo, ihan sama fiilis täällä, että pissat tulee kohta housuun. Ei sillä, en missään nimessä valita että vaaveli liikkuu, vaikka alkaahan tää olla loppupäivästä jo aika epämiellyttävää, nyt tuntuu jo ihan kuin olisi kovakin vatsatreeni takana kun on lihakset (??) niin kipeät!

Ja kiitos muillekin potkupohdiskeluista

Sairaslomasta: tänään yksi työkaveri sanoi että hienoa että mun raskaus on mennyt niin hyvin, etten ole ollut kertaakaan sairaslomalla. Onhan se tosi hienoa, mutta mä olen etuoikeutetussa ja paljon helpommassa asemassa kuin moni muu, kun voin itse suureksi osaksi päättää mitä teen ja milloinkin, ja nyt oln ottanut iisisti töissä ja ollut pääosin tietokonehommissa. En usko että fyysisessä työssä ihan samalla lailla pystyisin edes olemaan enää, joten ehdottomasti kaikki te jotka podette huonoa fiilistä sairaslomailusta niin sellaiset tunteet romukoppaan! Tämä on sitä aikaa kun on pakko kuunnella omaa kehoa, kyseessä kun ei ole pelkästään oma hyvinvointi

Paljon tsemppiä kaikille syksyyn!

 

Tulipa tässä surffaillessa mieleeni, että onko kukaan muuten selvitellyt, miltä kaikilta nettisivuilta saa näytekappaleita vauvatarvikkeista? Itse en tiedä kuin liberon sivut (liberokerho), mutta onko muita?

Nourahia: Onneksi olkoon yrityksen myynnistä! Vaikka en yrittäjä olekaan, tiedän tuon helpotuksen tunteen. Olen itse freelancer ja päätin irtisanoa kolme neljästä voimassaolevasta työsopimuksesta. Yksi päättyy perjantaina ja kaksi kuukauden päästä. Nyt on olo niin helpottunut, kun tietää, että teen loppuajan (ennen äippälomaa) töitä vaan yhdelle (ja vain toimistoaikaan!) ja sekin työsuhde päättyy sitten äitiysloman alkuun. Jään siis kotiin vapaana kuin taivaanlintu, ilman velvollisuutta työhön paluusta. Kyllä kivi putosi rinnalta, kun tuon päätöksen sai tehtyä. Ei aina freelancerina ole helppoa löytää tulonlähteitä, mutta nyt on jalka niin monessa ovenraossa, että päätin uskaltaa. Jospa parin vuoden päästä löytyisi jo "normaalia" kokoaikatyötä minullekin

Commander

 

Kaikille sairasloman ja omantunnon kanssa painiville: Tärkeintähän on nyt kuitenkin teidän oma ja vauvan vointi ja olo, jos vointi ei anna myöden olla töissä niin sillon on kaikkien edun mukaista, että saikkua otatte. Itse olen kanssa samanlainen, että tosi nihkeesti haen saikkua ja poden siitäkin huonoa omaatuntoa jos pää kainalossa en töihin pääse ja näin ollen ymmärrän kyllä sen olon joka siitä saikun ottamisesta itselle seuraa. Mutta avsrinkin vanhustyössä ym fyysisesti raskaassa työssä on pakko ajatella niitä omia voimavaroja.

Pokemoni ja muut liikkeitä pohtivat: Täällä tuntuu myös liikkeet tosi alhaalla ja epäilenkin, että mytty on kääntynyt jalat alaspäin (ultrassa oli kyllä pää alaspäin). Toivottavasti kääntyy sitten takasin ennen synnytystä

Viimenen yövuoro ja huomena sitten Thaimaa kutsuu, on se ihanaa päästä lomalle

nelli & mytty 22+3