Helmikuun Hehkeät 2011, kesäkuu

Halauksia ja voimia täältäkin niitä tarvitseville ja pahoittelut :hug: :hug: :hug:

Päivittäin tulee niin paljon jo tekstiä että hyvä kun mukana pysyy, mutta hyvä vaan että meitä on jo näin monta onnellista odottajaa, toivotaan vain ettei tulisi enää huonoja uutisia.

Joku täällä kyseli downin seulonnoista. Ensimmäisen aikana niissä testeissä käytiin, muttei toisessa enää eikä ole nytkään aikomus. Omasta mielestä turhaa miettiä riskejä ja stressata, kun ne niin usein voivat olla niitä vääriä positiivisia ja vastaan ollaan ottamassa lapsi kumminkin, oli se terve tai ei. Tokihan se mukavampi olisi etukäteen tietää mitä on odotettavissa, mutta kuten sanoin ei haluta turhaa ressata. Olisikin aivan kauheaa jossain vaiheessa joutua pohtimaan aborttia, jos lapsi olisi todella sairas, epäilen että pystyisinkö sitä missään tilanteess tekemään. Toivottavasti ei tarvi koskaan joutua siihen tilanteeseen.

Joku kyseli myös joko on semmonen olo et voisi 9 kk päästä olla vauva sylissä ja joo-o mulla on just sellanen olo Kuten tos aiemmin kirjottelinkin niin mulla on tässä raskauvessa ekaa kertaa jotenkin niin rauhallinen ja seesteinen olo, semmonen et kaikki niin kunnos ja hyvin ku olla voi. Jospa tää ennenaikanen hehkuttaminen ei kostaudu.. mut kummiskin halutaan salata tää muilta kunnes on heinäkuun alusssa käyty eka neuvolas ja utras. Etenkin halutaan olla varmoja et kaikki ok ennen ku lapsille kerrotaan.

Oireet kyl jatkuu kivasti; nännit tosi arat, välillä kuvotusta ja heikotusta ja tää vessas ravaaminen on kyllä rasittavaa! Mut niin kyllä tää väsymyskin, äskenki nukahin sohvalle mahalleen kesken leikkien ja hyvä ku nuku mahallaan muuteskaan Tissit on täällä kans kasvaneet ja sitä eniten innolla ootankin, ni saa taas näihin lerppuihin vähän elämää, hennoohan ne kolmannen imetyksen jälkeen olla meleko onnettomat, mut se on sit sen ajan murhe..

Nopeeta tää aika kyllä menee, mut on sinne neuvolaan viel n. 4 viikkoo ja kateellisena katon ku lähes kaikilla ajat ennen minua =) Mut muksut ja talonrakennuspuuhat pitävät kiiresenä ni pian se aika menee.

Aurinkoisia päiviä kaikille tasapuolisesti toivoo

Hipsuli ja murunen 6+1:heart:

 

Aikani nyt pohdittuani, en mene mihinkään yksityiselle ultraan. Kitkuttelen nyt tän vajaa kolme viikkoa =) Neuvolassa oli kiva käydä, kun th viime vuodelta tuttu ja turvallinen =) Tunti hujahti aikaa.. Mitään lappusia en saanut mukaan, kai se ajatteli et vanhat viel tallessa Ultran jälkeen sit selvenee aika, koska pitää verinäyte käydä antamassa. Ja taas ihana sokerirasitus luvassa, tai siis oikeastaan kaksi. Paino oli tippunut muutaman kilon plussaamisen jälkeen.

Nyt grillaamaan :wave:

 

SEULONNOISTA: Minä olen päättänyt mennä. Mullehan niitä tarjotaan automaattisesti melkovarmasti, koska yksi halkiolapsi on (selvisi rakenneultrassa) ja sitten se 12/08 rv 18+ päättynyt raskaus, jonka taustalla oli kromosomipoikkeavuus (osattiin epäillä kun nt-ultrassa jäätiin kiinni 6mm turvotuksilla ja riskiluku nousi 1:5)
Joten, minä haluan tietää, siis ainakin niskaturvotuksen ja veriseulat. En vielä tiedä menenkö punktioon, se on vähän isompi päätös jo, mutta sitä mulle melko varmasti tarjotaan. :ashamed:

Minä siis tosiaan jouduin sen keskeytyspäätöksen eteen jouluna 08 (rv 18+), ja oli elämäni vaikein päätös jonka eteen vielä yksin jouduin, ja kaiken jouduin yksin käymään läpi, miehen ollessa merillä. Se oli jotain aivan hirveää, ja välillä on vaikeaa vieläkin.
Vaikka tiedän että se oli oikea päätös, sen kanssa on välillä tosi vaikeaa elää :'(
Synnyttämisen yms piti käydä läpi ilman miestä, ja se varmasti osasyy onkin että meille ero tuli: En vaan pystynyt elämään sen asian kanssa ettei mun mies ollut läsnä mun elämäni vaikeimmassa hetkessä.


(.)
Lievää kuvotusta ilmassa.
Huomenna viimeinen työpäivä :heart: ja sunnuntaina sitten espanjaan koko perhe :heart:

 

Neiti-81 Olen pahoillani, mikäli pahoitit kirjoituksestani mielesi. Olet tosiaan kokenut kovia ja en voi kuin ihailla, että olet rohkeasti odottamassa uutta elämää kaikista menneisyyden suruista huolimatta :hug: Toivon sydämmestäni että kaikki menisi tällä kertaa hyvin ja onneksi olet löytänyt ihanan miehen rinnallesi =) Ihanaa Espanjan matkaa koko poppoolle!

 

Nyt on eka neuvola takana ja paperia/vihkosia lähti mukaan aika nivaska. Oli kyllä helpotus päästä siellä vessaan kun oli joutunut koko aamun pidättelemään.
Tänään varasin ajan myös sokerirasituskokeeseen, heinäkuun lopussa pitäisi mennä puolestaan sinne erittäin aikasin aamulla klo 7.15. Kuinka jaksan herätä, mietinpä vaan

Toivottavasti ei enempää tulisi huonoja uutisia meidän ryhmälle ja pysyisimme tiiviisti täällä kirjoittelemassa :heart:

 

HIPSULI: en mä mieltäni pahoittanut, nou hätä :heart: Ehkä tuohon tekstiin tulee aina hiukan sellainen sävy kun siitä kirjoittaa, vaikken sitä tarkoitakkaan niin
Mut tosiaan, mä ymmärrän hyvin että osa ei halua seulontoja, koska mulle ne 6 vkoa nt ultran jälkeen olin ihan helvettiä. todennäköisesti olisi luonto tehnyt tehtävänsä rakenneultraan mennessä, ja sit olis pudonnu korkealta ja kovaa yhtäkkiä. Eli en oikeen tiedä loppuviimeksi kumpi olisi ollu kamalampaa?
Ehkä sitä pääsi sulattamaan ja miettimään sitä päätöstä rauhassa kun ajoissa sai tietää? Mut toisaalta, kun tietää vielä et suurinosa on kuitenkin vika hälyytyksiä, niin onhan se ihan kamalaa stressiä.

 

ransu: :hug: :hug:

NoBlood: Tervetuloa mukaan :flower: Toivotaan, että täti ei tule enää käymään

Seulonnoista kyselin ja miehen kanssa tosiaan päädyttiin tekemään se, koska haluan kyllä tietää, jos on jotain poikkeamia. Tosin näitä juttuja lukiessa pieni mietintämyssy kuitenkin iski päähän uudelleen. Tuntuu todella haikealta lukea teidän juttuja, jotka olette joutuneet käymään pahoja vastoinkäymisiä raskauksien suhteen. :hug:

Niin ja oli myös puhe siitä, tuntuuko siltä et 9kk jälkeen voisi olla vauva sylissä.
ON: Kävin tänään kauppakeskuksessa ja eksyin jostain syystä äitiysvaate ja vauvaosastolle Tästä se taas lähtee H&M oli ihana äitiyspaita/imetyspaita mitä jäin himoitsemaan, mutta vielä en kehdannut sitä ostaa. Josko sitten, kun miehelle sitä pakettia väsää Todellakin tuntuu siltä ja odotan sitä kovasti. Tosin en olisi uskonut 3 vuotta sitten sanovani näin, sen verra rankka oli juniorin vauva-aika. Mutta niin se aika kuultaa muistot ja kun tuntee itsensä näköjään jo heti alkumetreillä hyvin raskaaksi niin kovat on odotukset :kieh:

 

Miksi ihmeessä minun tietoja ei voi päivittää tuonne etusivulle? muiden kyllä... :ashamed:

 

Mä olen kanssa tällä hetkellä sitä mieltä, että varhaisultraan en mene. Millä viikoilla se muuten yleensä tehdään? Tosin mieli saattaa vielä muuttua kun sinne neuvola-aikaankin on vielä 4viikkoa aikaa. Kamalan myöhään tuntuu meillä olevan noi ensineuvolat täällä. Olin jotenkin siinä uskossa, että olis joskus viikolla 7-8. Kun neuvolantädille soittelin, lupasi se laittaa kuoressa jotain infojuttuja tulemaan. Nyt vaan innolla odotan niitä

Uusille plussaajille onnea ja tervetuloa mukaan!

Hitsit. Teen 3-vuorotyötä ja tää on nyt viides yövuoro viikon sisällä. Siihen päälle vielä yks päivällä ollut koulutus niin pikkasen meinaa väsy painaa silmää. Onneksi on viikonloppu vapaa! Tästä väsymyksestä johtuen on kamalan hankala eritellä, mitkä oireet johtuu siitä ja mitkä raskaudesta. Väsymys ja kuvotus ainakin voi ola molemmista johtuvaa. Sit rinnat on ollut vähän arat (mutta ei ees kosketusarat, vaan ihan oikeesti saa painella ennen kun koskee). Valkovuoto on melkein lakannut. Voikohan se olla joku huolestuttava merkki jostain? Kun alussa sitä kuitenkin tuli...

Mua hirvittää kamalasti, että mitä jos ei asiat meekkään hyvin. Tätä myttyä on nyt kuitenkin melkein vuoden päivät yritetty saada alulle. Suurinta pelkoa ehkä aiheuttaa se oireiden minimaalisuus.

 

VaniljaRose: Pahoittelut sekaannuksesta :flower: Luulin, että tiedot oli ajantasalla kopioidessani vanhasta pinosta tiedot ja siksi en osannut korjata niitä. Nyt kävin kuitenkin läpi vanhan pinon ja löysin tietosi. Toivottavasti merkkasin oikein ja anteeksi vielä kerran :heart:

Onko täällä muita jotka kärsivät ruusufinnistä raskauden aikana? Minulla vaiva ilmeni pari vuotta takaperin ja hoidolla helpotti. Nyt olen kuitenkin parin viikon ajan ihmetellyt hiustenlähdön runsautta ja aamulla tajusin, että ruusufinni on palannut takaisin :ashamed: Päänahkaan on tullut näppyjä ja kutiaa älyttömästi. Ja tietääkseni sairautta ei raskauden aikana voi kunnolla hoitaa ja nyt pelkään, et loputkin hiukset lähtee. Aamulla laittaessani ponnarin niin tajusin hiuksia olevan enää vähän jäljellä :snotty: Tätä en olisi toivonut vaivakseni seuraavaan vuoteen... Ja nyt on sit vältettävä aurinkoa, saunomista yms. Se on rankkaa, koska rakastan juuri noita kesässä...
Toivotaan, että päivä lähtisi vähän paremmin käyntiin. Täytyy soittaa lääkäriin heti kasilta.

Mami ja Nasu 5+

 

Kiitos tytöt0406 kun viitsit päivittää pinoa. :flower:

Mulla meni jo pari päivää vähän asiallisemmin, mut tänään taas halailtiin arabiaa heti aamusta. Tietenkin kun olisi kuukauden kiireisin päivä töissä. Lisäksi totesin eilen, että harrastukset saattaakin jäädä pois kuvioista ennemmin kuin ajattelin, siitäkin vähän mieli maassa. Toisaalta oireet onneksi tarkoittaa, että joku siellä mukana liftaa (vielä ar ultraan, että näkee onko kaikki OK). :heart: Silti vähän kiukuttelin miehelle illalla, että koita itse olla vuosi treenamaatta. On sillä raukalla meikäläisessä kestämistä.

 

nelli-86 Mulla on kans valkovuoto loppunut melkeen kokonaan. Viel muutama päivä sit sitä tuli ihan lorisemalla. Ja ei noi munkaan rinnat oo kovin kipeet enää. Ja ei oo kyllä niin huono-olokaan enää. Täytyy vaan toivoa ja yrittää uskoa, että kaikki on silti hyvin :hug:

 

tytöt0406 Millaisen paketin meinaat miehellesi väsätä, siis mitä sinne tulee?

Onko muilla tälläisen paketin teko suunnitteilla? Mua haluttais sellainen tehdä, mut mitä sinne laittas? Ja millon se kannattais antaa?

 

tytöt0406 Juu ei mitään, oikein on tiedot.. :heart:

Mitä/mihin te pakettia väsäilette?
Eilen hieman tunteet pullahti pintaan.. Normisti hyvin vähästä pahoitan mieleni/ alan itkemään. Nyt sitä on semmone hermoheikki että vääränkää sävyinen sana niin :'( Viime viikolla kun oli näit YO-juhlia yms valmistujaisia niin miekkosella oli pinna kireellä lahjan valinnasta ja kirosi niin tämä aropupu säikähti, pomppas kattoon, juoksi vessaan ja rupesi pillittämään
Eilen oli niin ristiriitaista tunnetta tästä asiasta että lopulta ihan kunnon itkuun purskahin miehen halatessa illalla... Ja jotain positiivistäkin sain kuulla joka rauhoitti mieltä kun sanoi että "no sitten kait minusta tulee isä!, Nyt sulla pitää säännöllisemmin harrastaa liikuntaa että voit(te) hyvin" Tähän asti kun on vain ollut "ootko oikeasti raskaana, eikö vieläkää oo alkanu ne päivät, ja sinä oot edelleenki raskaana?"


Vitsit kun tekisi niin mieli siskolle kertoa tämä uutinen.. Mutta.. En tiedä miten.. Tai pelottaa jos siitä jotenki järkyttyy..ja kun muuttaa syksyllä eripaikka kunnalle jatkamaan opiskeluja :ashamed: Kuitenki vähä nuorempi mua ja ollaa tässä aikustuttua oltu ku paita ja perse.. Teiniajoilla tietty pahimmat viholliset ja nyt sitte ei vois päivääkää ilman elää Selviää kuitenni ku välttelen alkoholia, ennemmin tai myöhemmin..

Hei ,mmiten suhtaudutta baarissa olemiseen/käymiseen? Tietty että on vain mehu/limsalinjalla siellä ja pitää kavereiden kans hauskaa.

 

Missah mä lueskelin viime yönä töissä keskusteluja oireettomasta alkuraskaudesta ja kyllä niitä oli paljon. Oli myös usealla juuri niin, että plussan aikaan oireita oli ja sitten ne hiipu pois, silti kaikki hyvin. Ja osa oli sit sellasia, että oireet oli tullu takasin/alkanut vasta jossain rv 7-10. Eli kyllä silti voi kaikki olla ihan hyvin. Valetaan uskoa toisiimme

Mä olen kanssa teidän innostuksesta alkanut miettiä, että tekisin miehelle paketin ehkä sit ekan neuvolan jälkeen. Voisin laittaa sinne jotain tutteja, tuttipulloja ym. Sit ehkä jonkun vaatteen. Ja sit on sellasia humoristisia kirjoja "minusta tulee isä" tai "Meille tulee vauva" tms. Ne on aika hauskoja

Nyt on viikko ilman yövuoroja töissä, joten tulee varmaan selvyyttäkin, että johtuko kuvotus ja väsymys niistä vai onko mytty siihen osallisena. Toivoisin kyllä, että on...

nelli & mytty 5+1

 

Mulla on ainakin aikaisemmissa raskauksissa ollut pahoinvointia vain viikot 7-9. Siinä ajassa mun keho on tottunut hormonimylläkkään, joten oireet ovat sitten kadonneet. Nyt pahoinvointi alkoi melkein viikon aiemmin, joten saattaa olla, että hedelmöitys olisi tapahtunut hieman aiemmin kuin luulen. Väsymyskin on muistaakseni kadonnut kai tuon 9. viikon jälkeen.

Mä ainakin edellisessä raskaudessa olin usein baarissa muiden mukana kuskina niin pitkään, kun mahaa pystyi peittelemään. Jossain vaiheessa kova musiikki alkoi tuntua inhottavalta mahaan (siis bassot), joten sihen loppui baarireissut. Ja nykyäänhän ei saa baarissa edes polttaa, joten eipä siinä mun mielestä mitään estettä sinne menemiselle ole, kun on selvinpäin. Ja ei ole kauhean kiva jäädä yksin kotiin, jos kaikki muut menee. Nyt on tietysti eri asia, kun on pikkuneiti kotona, eli pitäisi hänelle etsiä yöpaikka, jos miehen kanssa mennään.

Hyvät viikonloput kaikille!

 

hilppa: Mä ajattelin koota siihen pakettiin tutin, tuttipullon (äidin vapaailtaa varten ), jonkun ihanan bodyn ja vaikka korvatulpat Ja ajattelin antaa sen ekan neuvolakäynnin jälkeen, jos kaikki hyvin.

Varasin aamulla ultran ja se sattui samaan päivään, kuin meidän hääpäivä :heart: Toivotaan siis vain hyviä uutisia =) Oli todella mukavan kuuloinen hoitaja luurin toisessa päässä. Ei jäänyt yhtään huono fiilis, päinvastoin. Ja helpotti kuulla ettei tartte pidätellä vessassa käymisen kanssa, kun on kuulema uudet laitteet. Se oli helpottava tieto, koska sen muistan vielä edellisistä raskauksista et oli kupla otsassa niinä kertoina :kieh: Niin ja se päivä on siis 22.7.

 

VaniljaRose: Piti vielä sulle lisätä, et ite olen aikaisemmissa raskauksissa toiminut kuskina ja ollut samalla baarissa limulinjalla enkä kokenut sitä mitenkään pahaksi. Joskus joku saattoi katsoa pitkää, mutta ite kuitenkin tiesin mitä siellä tein ja mitä join, joten ei haitannut. Samalla tavalla meinaan tälläkin kertaa toimia.

 

Mua ei sais kirveelläkään kuskiks tällä hetkellä kenellekään... väsyttää niin hlvtisti, että suunnittelin juuri työpäivän päätteeksi nukkuvani kaupan parkkipaikalla autossa. :ashamed: Mutta tyttöporukalla lähdetään kyllä reissuun eurooppaan ensiviikolla, voihan sitä nukkua ja oksentaa sitten hotellissakin. B)

Tommonen pakettihan on hyvä idea. Täytyypäs vähän hahmotella.

 

Iso :hug: kaikille huonoja uutisia saaneille. Huomaan, että itsekin näitä juttuja luettuani pelkään yhä enemmän, että onko tuolla edes ketään... Toisaalta oireita on jonkinverran eikä vuotoa näy, joten täytyy vain uskoa ja odottaa sitä ultraa...

Baareissa käymisestä kyselitte... No tällä iällä (35) ei ne juoksut kuulu normaaliin arkeen. Hyvä, jos kerran pari vuodessa käyn jossain ulkona kavereiden kanssa. Enemmän tulee tavattua perheittäin lasten ehdoilla. Arki muuttuu erillaiseksi lasten jälkeen. Vaikka sitä ei varsinaisesti suunnittele, niin elämää eletään sen jälkeen lasten tahtiin. Tottakai voi silti vielä joskus käydä ulkona, tavata ystäviä ja harrastaa, mutta "minä itse" ei ole enää sen jälkeen elämän keskikohta Yksinkertaisesti kiinnostaa enemmän liikkua niiden ystävien kanssa, joilla on lapsia tai jotka ymmärtävät muuten lapsiperheen arkea.

Omalle perheelle ja parhaalle ystävälle kerroin jo, niin ei tarvitse selitellä juomattomuutta esim. juhannuksena. Lapsille kerrotaan todennäköisesti varhaisultran jälkeen, jos kaikki on ok.

Tein aikoinaan ex-miehelle isyyspakkauksen hieman ennen esikoisen syntymää. Muistaakseni siellä oli sikareita ja taskumatti varpajaisiin, niitä vauvankäyttö oppaita (humoristisia), pyykkipoikia nenään vaipanvaihtoa varten, kylpytakit isille ja vauvalle sekä kylpylelu, äitiyspakkauksessa olleet kondomit ym.

Seulonnoista: Luultavasti menen niihin mitä ehdotetaan. Onhan tuota ikää jo sen verran, että riskit ovat kasvaneet huomattavasti edellisestä raskaudesta. Silloinkin kävin np ultrassa ja verikokeissa. Onhan se toisaalta helpottavaa, jos kaikki on ok. Mikäli joku olisi pielessä, asiaan voi varautua ja voidaan suunnitella tarvittavia hoitoja tms. etukäteen. Ei tulisi sitten niin hirveänä shokkina synnytyksessä.

Omat fiilikseni vaihtelevat hetkittäin. Välillä on ihan varma olo, että masussa kasvaa vauva ja mielessäni jo "rakennan pesää" eli mietin mitä kaikkea varusteita on tallella ja mitä pitää hankkia ym. Sitten taas iskee epätoivo, kun olo tuntuu liian normaalilta. Välillä tuntuu jopa vaikealta kirjoittaa tänne ja koitan hillitä intoiluani, ettei putoaisi liian korkealta, jos tulee keskenmeno. Senkin takia haluan alkuraskauden ultraan. Sen jälkeen on helpompi vain nauttia vauvasta, kun tietää kaiken olevan ok. Tottakai mitä tahansa voi vielä sattua, mutta tieto, että vauva on oikeassa paikassa ja syke näkyy, on jo mielettömän rauhoittava =)

 

Tere vaan kaikille!
Tänään on se suuri päivä, sain varattua neuvolan seka varhaisUÄ:n, jesh. Juhannusviikolla molemmat, viikkoja sillon 7+. Tänään on myös samat päivät jolloin edellinen meni kesken, jotenkin pelokas fiilis ollut, mutta tunne on vahva ja luotan siihen :heart: .
Baareissa tulee silloin tällöin käytyä, mutta en ajatellut sitä lopettaa jos kesällä on esim. tyttöjen iltaa yms. tykkään niin paljon jorailla, että välillä on pakko päästä sheikkaan buutia josta toivottavasti hirrrveen valtava tuu . Hoikkanen oon normaalisti. Nyt tuntuu
vaan että kaikki mitä syö kertyy tohon vyötärölle. :kieh:
Mä oon kans miettinyt tuota isyyspakkausta, hani kyllä siitä varmaan kovasti yllättyis :heart: . Kovasti on innoissaan hänkin, tai ehkä vielä pelokas, johtuen km:sta, oli niin kova paikka hänellekkin tietenkin. Pitkään ollaan kuitenkin pienokaista odotettu. :heart:

Minulle voisi päivittää iäksi 26. Kiitos!

Mukavaa viikonloppua kaikille :wave:

Wippii, 5+5

 

Nooo... Tuli sit huono-olo takasin. Lähdin kaverilla käymään ja varmaan kymmenen kilsaa kerkesin ajelemaan, niin sit oli niin lähellä, et ei tullut oksu syliin. Varmaan senkin takia olo parempi nyt, kun en oo tehnyt mitään, kun ei yksinkertaisesti oo jaksanut.

Neuvolantäti eilen sanoi sitä, kun harmittelin etten aikaisemmin pääse ultraan, et on käynyt monesti myös niin, et varhaisultrassa kaikki ollut ok, mut sit np-ultrassa ei sit enää mitään elävää näkynyt. Siinä yks syy mun kohdalla, miks en nyt sit mene yksityiselle ultraan. Nää niin vaikeita juttuja... Pitäis olla onnellinen kun on raskaana, mut ei mulla ainkaan paljon onnen häivähdyksiä ole tuntunut, kun ei tiedä onko siellä ketään ja muutenkin. Ihana tää ihmismieli

nelli-86 Uskotaan et kaikki hyvin

Nyt mun on pakko saada jotain hyvää, suklaajuustokakun ajattelin tehdä Ei olekkaan pariin viikkoon mitään makeeta tehnyt mieli.

 

No niin, nyt on sitten ensimmäinen ultra takana Laskettu aika onkin 6.2. ja toukka 5+5, siellä se kölli missä pitikin ja hienosti näkyi sykekkin jo :heart: Sain kuvan mukaan jota täytyy katella usein jotta uskoo tän olevan totta!!! Uus ultra taas 3 viikon päästä. Täällä systeemi onki vähän erillainen, joka kerta on lääkärin vastaanotto ja ultrataan myös, ilmasta kaikki. Nyt kutsuu pyykki vuori ja lattian pesu :/

Hauskaa päivää kaikkille

 

Hei,
uusi odottaja ilmoittautuisi mukaan! Tässä tietoja:
Riinu.................17.2.........?...................?.............3

Mä voin tässä kuiskata että ikää on 34 ja synnäri Tyks, mutta en halua niitä tietoja etusivulle. Mä olen ihan hirveän iloinen tästä plussasta, ja samalla myös tosi epävarma. Mutta olen päättänyt että kaikki menee hyvin, ja siksi uskaltauduin tälle palstallekin heti tänään. Plussan sain testiin aamulla, ja meillä on aika rankkoja kokemuksia taustalla. Se jokaisen odottavan äidin painajainen, eli kohtukuolema.

Meillä on 2 v esikoinen tyttö ja 7 kk sitten menetimme poikavauvamme, hän kuoli 41+3 viikoilla napanuoran solmun kiristymisen takia. Kukaan ei olisi voinut arvata, kukaan ei olisi voinut auttaa. Se ei näy edes 4D ultrassa. Seuraavassa raskaudessa on tiiviimpi seuranta, sitä ei päästetä lasketun ajan yli, mun toiveita kuunnellaan vahvasti, mutta silti, kukaan ei voi vieläkään luvata, että tällä kerralla kaikki varmasti menisi hyvin. Mutta ei muu auta kuin rohkeasti toivoa parasta ja yrittää pitää itsensä järjissään jollain tavalla. Eli mä en ole ihan ruusunpunaiset lasit silmillä oleva odottaja, mutta haluan nauttia tästä kaikesta huolimatta ja uskon että te voitte auttaa siinä. Hörhöttäkää ja olkaa huolettomia, älkää pelästykö tästä, vaan auttakaa muakin iloitsemaan ja rakastumaan tähänkin vauvaan jo mahassa!

R

 

Riinu Tervetuloa mukaan! :heart: Tässä pinossa on aivan älyttömästi porukkaa, jotka joutunut kokemaan menetyksiä :'( Nyt lujaa uskoa ja toivoa, että kaikilla menisi hyvin :heart: :heart: