Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!
Mulle sanottiin että ei tarvi
painon nousta yhtään raskauden aikana, koska sitä on ihan riittämiin entisestään. :ashamed: Että pieni ahdistus nyt sitten siitä, mutta ehkä mua ei teloteta vaikka se vähän nousee. Toistaiseksi siis ei ole noussut, mutta ravaan joka aamu vaa'alla ja saan sätkyjä normaaleista "nestemuutoksistaki" (mun kohdalla puhutaan kilosta tai parista suuntaan tahi toiseen). Ei pitäis turhaan murehtia kaikkea, ku ihan tarpeeksi on jo murehdittu. Syön hyvin ja liikun, sillähän se ennenki on hoitunut.
Nelli-86 On todella ikävää, että joutuu olemaan huolissaan työpaikastaan raskauden takia! Ei ole ihan kaikki mallillaan kyllä kun joutuu naiset tollasia asioita miettimään. Mulla on ollut kunnallinen virka kohta 3vuotta ja tuntuu epäreilulta ajatuksena, että joutuisi kaiken muun huolen lisäksi olee huolissaan työpaikasta. Meillä pomo onnitteli iloisesti (vähän turhanki, riemastu enemmän ku mun oma perhe...), eikä yhtään tuntunut pahalta kertoa. Toivottavasti saat työasian kuntoon!!
pauliis onneksi ei ollut mitään vakavaa! Mulla alkoi viikolla 11 valua verta illalla ja voi että kun hyppäs sydän kurkkuun. Se oli ihan kirkasta, eikä ollut mitään kipua tms ja soittelin heti tietty naistenklinikalla josta sanoivat että jos ei kipua/runsasta vuotoa ole ni ei hätää. Ei paljon lohduttanut, mutta vuoto loppu jo samana iltana ja kaikki on ollut ihan hyvin sen jälkeen.
Hirveästi ei ole
neuvoja sadellut. Tosin en niistä kyllä huonoa tykkäisi, koska on eka lapsi menossa. Mä olen töissä päiväkodissa, ni ehkä sitten ajattelevat että mä mitään neuvoja tarvi. Mut on se minusta hiukka eriasia hoitaa lapsia päiväkodissa kuin saada oma.
Toisekseen, mulla ei myöskään oikein ole ketään sellaista ystävää, joka neuvoja voisi jaella, paitsi työkaverit. Mutta on mulla äiti ja sisko jolta voin kysellä jos tulee paniikki.
Mulla on
vatsa muuttanut aikatauluaan ihan omakseen, en ole sen kummemmin nyt ylös laittanut mutta tosi epäsäännöllistä on. Toisaalta ei ole mitään ikäviä oloja ni mitäpä siitä sitten toistaiseksi.
ON: Meillä oli viikonloppuna ihme kiista ku sanoin että laitoin asuntohakemuksen isompaan asuntoon. Ollaan puhuttu siitä jo monen monta kertaa, mutta yhtäkkiä isäntä saikin ihme hepnaadin asian johdosta ja alko kaikenlisäksi ärsyttävästi kaivamaan yhtä vanhaa asiaa joka melkein taas liittykin hommaan. Sanoin sitten että jos on noin isoasia, ni asutaan ihmeessä tässä missä nyt ollaan ja koitetaan mahtua, että ei siitä nyt tarvi riidellä! Mut hän se veti ykköset päälle ja lähti kaverinsa kanssa baariin ku on niin väsynyt mun inhottaviin juttuihin. Ymmärrän, että on vaikeeta silläkin, enkä sitten aloittanut mitään kolmen viikon massiivista mykkäkoulua, vaikka mieli teki
, mutta ärsyttää ku tuntuu, että ite saa yksinään miettiä kaikkea ja herralla ei käy edes mielessä. Tosin itsepä kasaan kaiken vastuun aina omaan syliin enkä edes avaa sanaista arkkuani.. Oon nyt sitten yrittänyt jakaa näitä ajatuksiani, että osaisi sekin alkaa ajatella laajemmin.
