Heinäkuu 2006/16

[Salli]

27.6. Karina
28.6. ilona, Englanti, esikoinen
29.6. Ellinoora, Kätilöopisto
29.6.-6.7. Nyyssönen
29.6. Rinkeli, 26, TYKS, esikoinen
30.6. Satu, 27v., Helsinki, esikoinen
30.6. Salli, 30 v, SEKS, ensimmäinen
30.6. Piritta, Kätilöopisto
30.6. nene, 29 v, toinen
1.7. Essi, TAYS
2.7. Eija, 34, Naistenklinikka, esikoinen
3.7. Nin@, 21v., Satakunnan keskuss., esikoinen
3.7. Anne, 21v.,P-KKS, toinen
* poika 22.6., 3610 g, 49 cm
4.7. Lalla, 28v,Mikkeli, kolmas
5.7. Saara, 21v, PHKS, ensimmäinen
* poika 28.6., 2810 g, 48 cm
5.7. tyttö82 23v kätilöopisto ensimmäinen
6.7. minna, naistenklinikka, 23, ensimmäinen
* poika 22.6., 2950 g, 48 cm
6.7. pinja, kätilöopisto, 31, kolmas
7.7. Mary, vaasa, 29 v., esikoinen
7.7. neitoperho, K-HKS, 29v, kolmas
7.7. Ulpu, 27, Mikkeli, ensimmäinen
8.7. ponnari, Jorvi, 28, esikoinen
8.7. Manteli, KOS, 25, esikoinen
11.7. Enna, Vks, 29, toinen
12.7. Tuulia, K-PKS
12.7. Katjuska, Oulu, ensimmäinen
12.7. Äityli78, 27v, KOKS, kolmas
13.7.Emily,26v,Hyvinkää,toinen
13.7. Liuku, 19v, Helsinki NKL, esikoinen
13.7. minä-75, 30 v,OYS,kolmas
14.7. Assari, 33 v, Porvoo, ensimmäinen
14.7. Minttu, 25v, Lappeenranta
15.7. Pike, 31 v, K-SKS, toinen
16.7. Anne, 36v, Helsinki NKL, toinen
16.7. Nitta,25, esikoinen
17.7. Eewi, 23v, Hyvinkää, toinen
18.7. Tiina, 26v, OYS, esikoinen
18.7. Hanne, 26v, Tays, esikoinen
19.7. Maaria, 27 v, Helsinki, esikoinen
19.7. Heidi, 37 v, Kättäri, toinen
19.7. Ani, Tays, esikoinen
20.7. Kata, 29 v. Tays, ensimmäinen
20.7. Ansku, neljäs
20.7. Illusia, 29 v, Tammisaari, esikoinen
21.7. Saimi, 31v. Tays, esikoinen
21.7. Sunnu76, Vaasan ks, pikkukakkonen
22.7. Pipari, 25v, Jorvi, toinen
23.7. Eeva, 28 v, Porvoo, esikoinen
24.7. Sari, 30 v, toinen
26.7. Minä, 22v, EKKS,toinen
27.7. mimmuli, 30 v, Tays, toinen
28.7. Satu, 24 v, Porvoo, esikoinen
30.7. Emo, 28 v, toinen
30.7. Kesämamma 06, 31v, ensimmäinen
31.7. Mimmu, 29 v, esikoinen
31.7. nada67, Tampere

kirsi73, Kätilöopisto, kolmas

Paljon Onnea Saaralle ja perheelle! Täällähän alkaa pikkuisia poikia olla jo vilisemällä =) Onkohan Tyttö82 jo päässyt myös laitokselle, kun ei ole näkynyt?

Itselläni taitaa mennä yliaikaiseksi, tänään laskettu aika, joten olen kuin olenkin ihan oikeassa ketjussa Itse laskin alunperin, että LA olisi 1.7. ja siksi tähän ketjuun liityinkin.

 

[tyttö82]

Jassoo mistähän tämän romaanin kirjoittamisen sitten aloittais....PALJON ONNEA MINNA JA ANNE pikku prinssien johdosta!!!

Itse kirjoittelin tänne viimeksi silloin kokoarvioultran jälkeen 22.6 jossa tosiaan ne supistukset oli päivällä 4 min välein ja säännölliset ,mutta ei kipeät vauvan kokoarvio oli silloin 3,5kg..silloinhan sitten lähdettiin kotiin ja päivä menikin sitten kotona ollessa klo.22 kävin vessassa ja huomasin et limatulppa irtos ja ajattelin että 2p-2vkoa ja vauva syntyy ..illalla katsottiin tulevan isukin kanssa sitten fudista ja olin jotenkin kummallisen väsynyt nukahdin kesken pelin ja päätin sit siirtyä nukkumaan 23.30...vessassa kävin tunnin välein ja klo.02 oli jotenkin paha olo,ajattelin vain et ok käväsen vessassa ja jatkan unia...sitten joskus 03.40 tuntui potku ja lurahdus ajattelin ,että pissaa lurahti jos vauva potkas jotenkin niin et se painoa rakkoa lähdin kävelemään vessaan jolloin lapsivedet sitten valuivat pitkin sänkyä,sitä tuli todella paljon,kävelin vessaan jonne sitten lurahti taas paljon lapsivettä...Sanoin tulevalle isukille joka oli hereillä että nyt lähdetään muuten synnyttämään,hän oli todella rauhallinen ja kysyi josko vois suihkussa käydä,makoilin eteisen lattialla ja soitin äidilleni,isukki teki viel eväät mukaan itselle,koska hänellähän on diabetes niin tärkeää oli että mukana oli hänelle purtavaa,hän pakkasi kassiin puuttuvat kamat ja soitimme taksin ja lähdimme 05 jotakin kohti kättäriäMatkalla taksi kuski kertoi vaimonsa synntyksistä ja siitä kuinka ylpeä sitä ihmisenä saa olla kun lapsi syntyy oli mies ihan kyyneleet silmissä juttua kertoessaan nauroimme vain koko matkan se sai varmasti myös tulevan isukin rentoutumaan.Matkalla tuntui supistuksia jonkin verran.

Saavuimme kättärille nklo.05.45 nousin taksista ja lapsivettä lurahti sellanen niagaranputous taas,että housuni kastuivat kokonaan ihan litimäräksi ja kuljin housut jalkoihin liimutuneen kohti synnytysosastoa jossa kysyivät onko kipeitä supistuksia kuinka usein ja sanoin et jonkin verran on taksi matkan aikana tuntui usea eikä meiltä matka kestä kun joku 20min maksimissaan.Laittoivat minut tarkkailu huoneeseen samantien ja sydänkäyrään ja siinä olinkin sitten johonkin 07.10 asti jonka jälkeen siirryttiin synnytyssaliin...

Supistukset voimistuivat koko ajan ja paikat oli auki n.3cm joten viel ei oikein voinu antaa kivunlievitystä ehdotti suihkua ja siellä aika kulu älyttömän nopeasti istuskelin siellä lähes 1,5h ja kello olikin sit 08.45 helpotti kyllä supistusten aikana kun suihkuttelin kuumaa vettä masuun

Supistukset kovenivat ja sitten paikat olivatkin auki jo 4cm jolloin laitettiin tippa ja epiduraali siis klo.10.10 sitten alkoikin aivan ihana 4 tuntia ei olisi voinut kuvitella olevansa synnyttämässä,koska supistuksia ei tuntunut pikkusen jotain vain tuntu tapahtuvan alhaalla,mut kipua ei ollut.Kuuntelimme isukin kanssa radiota ja juttelimme niitä näitä kätilö myös sanoi,että isä voi ottaa nyt päikkärit tässä vaiheessa ja niinhän teki,koska tiedettiin et odottelua viel jäljellä paljon.Minä en unta saanut välillä tuntui et torkahti pikkusen ja sit kun ovi aukesi heräsin.

Epiduraalin vaikutus lakkasi 14.15 jolloin supistukset olivat kovaa luokkaa ja niitä tuli kokoajan ja johan sitten oli paikat auki sen 10cm vihdoinkin...vauva oli jotenkin tosi ylhäällä,kun sanoivat että voit ponnistella,kun siltä tuntuu.

Ponnistusvaihe alkoikin sitten 14.50 välillä olimme isukin kanssa kahden,koska synnyttäjiä oli paljon ja kätilöiden ja lääkärien piti juosta monessa salissa,onneksi lapsi ei syntynyt ponnistusten aikana ,kun olimme kahden..Isukki oli aivan IHANA koko synnytyksen ajan ja niin rauhallinen,hieroi puutuneita jalkojani,pyyhiki märällä pyyhkeellä,antoi juotavaa ja silitteli hellästi ja piti käsistä kiinni ponnistusten aikana,hän todella yllätti minut jos näin voi sanoa,yhdessä selvisimme kovien supistusten läpi Ponnistusvaihe kesti ja kesti minulla olivat voimat aivan loppu unta takana 4 h ja syönytkin olin edellisenä iltana 22 aikaan..Kerroin kätilölle ,että en jaksa enää ponnistaa olihan ponnistusvaihe kestänyt jo 1h siinä vaiheessa,sanoivat auttavan minua siinä,elikkä imukuppi otettiin käyttöön.supistukset olivat todella kovia ja kipeitä enkä jaksanut ponnistaa kaikkien supistusten aikana joita tuli tiuhaan tahtiin vauveli ei tullut ponnistusten aikana alaspäin,vaikka ponnistukset olivat pitkiä ja hyviä,oli kuulema pahkaa tai jotain.Sitten laittoivat imukupin jonka piti kerätä painetta pikkusen ja sitten ponnistusten aikana vetivät imukupilla vauvaa alaspäin,joutuivat leikkaamaan välilihan puudutusaine ei tehonnut sanoivat vain yhden supistuksen aikana nyt leikkaamme ja sitten minä kiljasin reaktiosta,kun leikkasivat eikä puudutus tehonnut,se sattui hetken jolloin minulle sanottiin älä keskity nyt huutamiseen vaan ponniistamiseen,vaikka samalla ponnistinkin...Lopulta toisen supistuksen aikana vetivät imukupilla vauvan maailmaan,hän parkaisi heti usean kerran!!! Isukki leikkasi napanuoran ja vauva nostettiin minulle rinnalle sanoinkuvaamaton tunne!!!! Olin niin onnellinen ja kaikki se helpotus kivut loppuivat,kun seinään,kun lapsi oli maailmassa!!! Ompelivat tikit ja sitten kävin suihkussa jonka jälkeen sain syötävääolinhan ollut jo 21h syömättä silloin.Siirsivät minut osastolle 18.40 sain olla ensimmäisen yön yksin huoneessa kyllä siinä ehti kaikenlaista miettiä yön tunteina,onnesta soikeana vauveli nukkui hyvin!!! Minulla ,kun todettiin se raskaudenaikainen diabetes niin vauvalta mitattiin sokerit,jotka olivat matalat 2,2 sen takia häneltä mitattiin monta kertaa päivässä sokereita olivat ensin aika matalat ja sitten tuli 3 hyvää arvoa ja kottinlähdön aika oliedessä,mutta sitten olivat bilirubini arvot elikkä ne kelta-arvot nousseet ja halusivat pitää meitä pidempään siellä,vauva laitettiin valohoitoon sille patjalle kahdeksi yöksi hän sai olla kummiskin minun huoneessani kokoajan sain ottaa hänet pois haalarista vain syötön ja vaipanvaihdon ajaksi.Lopulta sitten arvot nousivat ja pääsimme 6 sairaalayön jälkeen kotiin kotona minulle nousi kova kuume,joka sitten meni rinnan tyhjentämisellä ja burana 600 ohi.Maitoa minulta tulee niin paljon,että sanoivat minun pystyvän ruokkimaan koko osaston vauvat Tosiaan maito valuu aivan hurjana kokoajan ja maidonkerääjä täyttyy nopeasti ja sitten pakastan omalle vauvalle maidon mikäs sen parempaa!!!!

Sellanen oli minun synnytystarina,olin väsynyt,mutta todella onnellinen synnytyksen jälkeen,alan myös sitten kirjoitella sinne toiselle syntyneiden sivulle.

Tyttö82 ja maailman suloisin pikku prinsessa syntyi 23.6 16.31 3275g ja 50cm!!!

Zemppiä kaikille joilla viel masu jäljellä,kyllä se on ihana palkinto,kun se vauva on syntynyt.Itseläni muuten kiloja sairaalaan jäi 10kg. Käyn lukemassa täällä ja kirjoittamassa sitten siel hoito palstalla.

 

[TYTTÖ82]

PALJON ONNEA SAARALLE POJAN SYNTYMÄN JOHDOSTA!!!!! mEILLÄHÄN OLI NE LASKETUT AJAT SAMANA PÄIVÄNÄ JA NYT MOLEMMAT OVAT JO ONNELLISIA ÄITEJÄ!!

TYTTÖ82 JA PRINSESSA

 

[tyttö82]

27.6. Karina
28.6. ilona, Englanti, esikoinen
29.6. Ellinoora, Kätilöopisto
29.6.-6.7. Nyyssönen
29.6. Rinkeli, 26, TYKS, esikoinen
30.6. Satu, 27v., Helsinki, esikoinen
30.6. Salli, 30 v, SEKS, ensimmäinen
30.6. Piritta, Kätilöopisto
30.6. nene, 29 v, toinen
1.7. Essi, TAYS
2.7. Eija, 34, Naistenklinikka, esikoinen
3.7. Nin@, 21v., Satakunnan keskuss., esikoinen
3.7. Anne, 21v.,P-KKS, toinen
* poika 22.6., 3610 g, 49 cm
4.7. Lalla, 28v,Mikkeli, kolmas
5.7. Saara, 21v, PHKS, ensimmäinen
* poika 28.6., 2810 g, 48 cm
5.7. tyttö82 23v kätilöopisto ensimmäinen
* tyttö 23.6, 3275g, 50cm
6.7. minna, naistenklinikka, 23, ensimmäinen
* poika 22.6., 2950 g, 48 cm
6.7. pinja, kätilöopisto, 31, kolmas
7.7. Mary, vaasa, 29 v., esikoinen
7.7. neitoperho, K-HKS, 29v, kolmas
7.7. Ulpu, 27, Mikkeli, ensimmäinen
8.7. ponnari, Jorvi, 28, esikoinen
8.7. Manteli, KOS, 25, esikoinen
11.7. Enna, Vks, 29, toinen
12.7. Tuulia, K-PKS
12.7. Katjuska, Oulu, ensimmäinen
12.7. Äityli78, 27v, KOKS, kolmas
13.7.Emily,26v,Hyvinkää,toinen
13.7. Liuku, 19v, Helsinki NKL, esikoinen
13.7. minä-75, 30 v,OYS,kolmas
14.7. Assari, 33 v, Porvoo, ensimmäinen
14.7. Minttu, 25v, Lappeenranta
15.7. Pike, 31 v, K-SKS, toinen
16.7. Anne, 36v, Helsinki NKL, toinen
16.7. Nitta,25, esikoinen
17.7. Eewi, 23v, Hyvinkää, toinen
18.7. Tiina, 26v, OYS, esikoinen
18.7. Hanne, 26v, Tays, esikoinen
19.7. Maaria, 27 v, Helsinki, esikoinen
19.7. Heidi, 37 v, Kättäri, toinen
19.7. Ani, Tays, esikoinen
20.7. Kata, 29 v. Tays, ensimmäinen
20.7. Ansku, neljäs
20.7. Illusia, 29 v, Tammisaari, esikoinen
21.7. Saimi, 31v. Tays, esikoinen
21.7. Sunnu76, Vaasan ks, pikkukakkonen
22.7. Pipari, 25v, Jorvi, toinen
23.7. Eeva, 28 v, Porvoo, esikoinen
24.7. Sari, 30 v, toinen
26.7. Minä, 22v, EKKS,toinen
27.7. mimmuli, 30 v, Tays, toinen
28.7. Satu, 24 v, Porvoo, esikoinen
30.7. Emo, 28 v, toinen
30.7. Kesämamma 06, 31v, ensimmäinen
31.7. Mimmu, 29 v, esikoinen
31.7. nada67, Tampere

 

[Nitta]

Paljon onnea Saara ja Tyttö82 ja molempien koko perheelle myös onnittelut! Täällä vielä odotellaan omaa nyyttiä kainaloon.

Mulla takana 1 huonosti nukuttu yö synnytyssairaalassa.. Keskiviikkoiltana alkoi supistella kipeesti ja ne sitten vähä helpotti kuumassa suihkussa ja nukkumalla. Torstaina aamupäivällä alkoi taas olla aika kivuliasta, joten soitin synnärille ja käskivät tulla kattoon et mikä on tilanne.. No paikat oli auki yhdelle sormelle ja kaulaa jäljellä vielä 2 cm. Mut siirrettiin osastolle seuraileen tilannetta. Ja sektiota ei voinut tehdä vielä 6 tuntiin, ku olin syönyt..
Illalla supparit vaan tiheni ja kipeyty ja todettiin että jään yöksi. Mies lähti sitten kotiin odottelemaan.. Sektio aiottiin tehdä yön aikana tai aamulla. Myöhään illalla vielä tutkittiin, mutta paikat ei ollut auennut enempää. Nukkumisesta ei meinannut vaan tulla kipujen takia ja sainkin sitten kipulääkettä niin ja tippaan mut laitettiin myös, koska en ollut syönyt koko päivänä enkä saanut syödä edelleenkään.. Sain sitten muutaman tunnin nukuttua ja kuudelta aamulla mua tultii herättelee et leikkaukseen 8 maissa. Kävin sit suihkussa ja soitin miehen paikalle. Kätilö kävi tutkii ja olin auki 2 sormelle.. Sit kuitenki lääkäri tuli ja sanoi et saan lähteä kotiin, että synnytys ei oo vielä niin paljo käynnissä että pitäis leikata. Ja että vauva saa vielä kasvaa mahdollisimman pitkään masussa. Oli kyllä hiukka pettynyt olo, ku olin jo asennoitunut siihen että saan vauvan tänään kainaloon. Sain sitten syödä aamupalan ja se kyllä maistui ku edellisestä syönnistä oli yli 20 h.. Ja sitten otettiin vielä sydän - ja supistuskäyrät. Sanottiin että takaisin sitten jos tulee tuskainen olo, eli suppareihin eka lääkettä, kuumaa suihkua ja kaurapussia ja jos mikään ei auta, niin sitten takas.. ja jos vedet menee niin sitten samantien ambulanssilla.. V'ähän on nyt iltasella alkanut supistella ja söinki äsken "viimeisen aterian", eli en syö enää tänää, jos sattuu et tulee yöllä lähtö.
Limatulppa alkoi varmaan irtoamaan eilen illalla, ku nyt tulee koko ajan semmosta ruskehtavaa vuotoa.
Saa nyt nähdä milloin päästään tositoimiin. En kyllä nyt ihan heti lähde laitokselle takas, vasta jos oon tosi kipeä tai jos vedet menee.. Pitäs tehdä nyt rästiin jääneet hommat, mut oon ollu niin väsynyt tämän päivän et taidan jättää huomiseen.. Ja huomenna olis tarkoitus hakea viimeset jutut kaupasta.. vaippoja, varalta korviketta, amme... ei varmaan muuta enää tarvikkaan. Niin ja sänky pitää roudata makkariin täältä työhuoneesta.

Mutta tässäpä nämä kuulumiset. Toivottavasti pian saan vauvelin syliin vaikka vähän pelottaakin ne mahdolliset leikkuuhaavakivut, mutta eiköhän siitäkin sitten jotenkin toivu.. Vointeja kaikille masunkantajille ja ihania vauvanhoitohetkiä äideille!!

Nitta ja masuvauva 37+5

 

[minä-83]

TODELLA LÄMPIMÄT ONNITTELUT KAIKILLE VAUVANSA SAANEILLE!!! =)

 

[äityli78]

Hei!
Onnea ihan hirveesti myös Saaralle ja Tyttö82!!! Kiitos synnytyskertomuksesta tyttö82, varmaan ihana tunne kun nyt kaikki hyvin. Kiva kuulla sitten Saarankin tarina kun vaan jaksat kirjoittaa.

Joo tosiaan kyllä esikoisen jälkeen itki kaikkea ja oli aivan sekaisin...=) toisen jälkeen oli sitten ihan erilaista paljon helpompaa ja luulen että tämän kolmannen kanssa ottaa rennoimmin. Saa nähdä sitten=).

Leivoin juuri piirakkaa ja ilokseni tuli kipeitä supistuksia jotka tuntui selänkin puolella. Mutta loppuivat sitten. Eli se siitä.

 

[äityli78]

onpa sulla nitta ollut jännät paikat. Onnea nyt kauheesti oloosi ja voimia kaikkeen!!!

 

[Saimi 37+0]

PALJON ONNEA SAARALLE JA TYTTÖ82:LLE!! Ihanaa ja liikuttavaa lukea synntyskertomuksia kun kaikki on mennyt hyvin. Nyt alkaakin jo heinämammat jakautua oikein urakalla! Toivottavasti Nittakin pääset pian tositoimiin. Varmasti turhauttavaa tuollainen odottelu. Tsemppiä!

Kiitos teille kaikille (äityli78, Liuku, eewi ja Kirsi.73) lohduttavista kirjoituksista. Helpottavaa huomata, että en ole ainoa pelkoineni ja epävarmuuden tunteineni. Nyt tuntuu taas vähän paremmalta.

Tänään oli lääkärineuvola ja kaikki oli ok. Lääkäri arvioi, että vauva saattaisi tulla jo ennen laskettua aikaa ja sanoi, että ei suosittele matkustamista minnekään enää. Vauvan kooksi lääkäri arvioi 2800grammaa ja sanoi olevan synnyttäjälle helppo tapaus. Saapa nähdä . Sanoinkin jo jossain viestissä, että mulla on tunne, että vauva ei ihan vielä tule. Onneksi vauveli oli raivotarjonnassa ja tuskin enää kääntyy. Taas tuli murehdittua sitäkin (perätilasynnytystä) turhaan.

Tässä pikaiset kuulumiset. Voikaa hyvin ja onnellisia hetkiä kaikille jo vauvan saaneille! Pian on meidänkin vuoro!

 

[Nin@]

Heippa!

Paljon ONNEA Annelle ja Saaralle pojista sekä Tyttö82:lle tytöstä (tulihan se eka tyttökin tähän ketjuun)!!!

No nyt alkoi sitten se meidän kuukautemme...saas nähdä kuinka kauan tässä vielä saa ootella sitä omaa nyyttiä. Laskettuaika olisi sitten maanantaina, mutta ei ole todellakaan mitään syynnytykseen viittaavia tuntemuksia.

Saimi: Mikä sulla oli kohdunsuunsuun ja kaulan tilanne, jos lääkäri kerran noin on arvioinu, että ei menisi laskettuun aikaan? Itsellä siis rv 35 kaulaa 1 cm ja kohdunsuu kiinni mutta pehmeä. Täällä kun ei lääkäri ala mitään arvioita syntymähetkestä arvioimaan, mikä toisaalta on ihan hyväkin, koska saattavat ne arviot mennä joskus aikalailla metsään...

Täällä ei siis mitään ennakoivia supistuksia ja olokin melkein vain paranee päivä päivältä, joten iskee hieman epätoivoinen olo...tosin neuvolatäti sanoi, että synnytys voi käynnistyä ihan äkkiarvaamatta. Saas nyt nähdä...

Hyvää viikonlopun jatkoa!

Nin@ 39+5

 

[Lalla 39+4]

Paljon onnea Saara ja Tyttö82!! Ihanaa kun olette jo nyytit saaneet omaksenne!!

Mulla menee yöt nykyään ihan plörinäksi. Supistukset alkaa aina yöllä. Kestää 2-3 tuntia ja loppuu sitten. Vatsa on sit ihan hellänä ja aivan uupunut olo koko päivän. Viime yö oli ihan kumma. Kauhea kramppi(?) tuli vasemmalle puolelle ja se olikin ihan synnytys supistuksen tuntuinen, näitä tuli 7min välein, mut tuntui vain vasemmalla puolella myös selässä ja lantiossa. Nyt ihan normaalin tuntunen ja vauva siellä touhuilee..
Täytyy soitella polille jos jatkuu.
Toivotaan että alkaa pian tapahtumaan!

 

[Salli75]

Onnea Tyttö82:lle ja perheelle =) Oikein aavistelin, että synnyttämässä olit, kun ei täällä näkynyt ;-)

Kiva lukea noita synnytystarinoita tosiaan. Jotenkin antaa toivoa, että tilanteesta kuin tilanteesta selvitään ja aina jollain konstilla se vauva saadaaan maailmaan.

Mulla eilen oli pientä vihlontaa ja nipistelyjä jossain kohdunsuun tienoilla ja nyt yöllä ja aamusta vatsa on kovettunut tosi helposti, mutta ei edelleenkään mitään kivuliasta. No toivon vain, että kohdunsuu edes kypsyisi, niin olisi se käynnistäminen mahdollista ensi viikolla.

Salli 40+1

 

[äityli78]

heippa!
Viime yönä mulla tuli kauheita sydämentykytyksiä ja kova työ oli että pystyin hengittämään. Säikähdin tosi kovin sitä. soitin äippäpolille ja sanoivat että voi ennakoida synnytystä, mutta nyt pitää vaan levätä sanoivat että kertoo siitä että on yli rasittunut. Joo täytyy koittaa levätä minkä tässä nyt kahden lapsen kanssa ehtii. Mies on koko viikonlopun töissä, mutta eiköhän tämä tästä. Onneksi lapset leikkivät paljon keskenäänkin että yritän ottaa rauhallisesti.

Toivotaan Salli että pian alkaa tapahtua samoin Lalla, teillä onkin jo laskettu aika käsillä.

t: äityli78 rv 38+3

 

[äityli78]

niin ja Nin@llakin se laskettu aika jo maanantaina. Piti vaan sanoa että mulla ei ollut esikoista odottaessa mitään ennekoivia merkkejä supisteluja tai muuta. Ekat supistelut oli aamuna jolloin synnytys alkoikin. Olin tosi reipas silloin koko loppuajan, olo vaan parani ja energiaa oli. Muistan että olin sille päivälle joilloin vauva syntyi suunnitellut kirpparikierroksia yms. mukavaa, mutta lähdinkin synnyttämään=). SE jäi jotenkin aina mieleen että en sitten päässytkään kirppareille kiertelemään.=)

 

[eewi]

Onnea TYTTÖ82!

Tulin juuri mattopyykiltä mutta eipä tuo ainakaan vielä tunnu missään. Huomenna voi olla selkä kipeä kun on ollu niin huonossa asennossa. Tuumailin vaan että pakko ne on pestä nyt kun koskaan ei tiedä millon lähdetään. Vaikka mitään oireita ei ole ollut niin siltihän synnytys voi alkaa vaikka tunnin päästä
Jos se pitää paikkaansa että raskaudet menevät suurinpiirtein samalla kaavalla niin yli mennään humisten. Esikoinen syntyi 10 päivää yli.

 

[Saara]

Kirjoittelen tässä vähän synnytystarinaa teille..

28.6 klo 1.30 tuli todella kipeä supistus (en tosin tajunnut sen olevan supistus, ajattelin se olevan vatsavaivaa tai jotain) ja nukahdin uudestaan, kun se helpotti. Klo 3 alkoi supistella todella kipeästi, kipu tuntui todella voimakkaana alaselässä ja kohdunsuulla. Pari supistusta ehti tulla ennen kuin tajusin, että on kyse supistuksista. Supistukset tulivat heti 3-5 minuutin välein ja supistuksen jälkeen jalat tärisivät älyttömästi. Lisäksi supistuksen loppupuolella tuli todella oksettava olo ja oksensin kahdesti.

Tajusin heti, että nämä ovat oikeita synnytyssupistuksia ja pian täytyy lähteä sairaalaan. Aikaisemmat "kipeät" supistukset ei todellakaan olleet kipeitä! Mies heräsi vahingossa ja sanoin, että et kyllä pääse lähtemään lähtemään aamulla töihin. Mies yritti vielä nukkua, mutta ei saanut enää unta. Mä kävin suihkussa, kun ajattelin jos kuumasta vedestä olisi apua. Ei ollut. Suihkusta tultua sanoin, että aletaan tehdä lähtöä sairaalaan. Mies käytti koiran ulkona ja mä laitoin sillä välillä tekstiviestit siskolle ja äidille.

Vähän ennen viittä me lähdettiin sairaalaan ja siellä kätilö otti vastaan. Mies jäi odottamaan käytävällä ja mun piti vaihtaa vaatteet ja antaa pissanäyte. Kätilö kyseli kaikenlaista ja sitten tutkittiin tilanne. Kohdunkaula hävinnyt kokonaan ja olin auki 3 cm. Mut laitettiin sydänääni- ja supistuskäyrään ja mies tuli huoneeseen. Käyrällä olin n. puoli tuntia, jonka jälkeen siirryttiin synnytyssaliin. Olin niin kipeä, että tarvitsin kipulääkettä ja ilokaasua sitten hengittelin salissa.

Ilokaasu ei juurikaan auttanut, tuli aluksi todella huono olo ja oksensin taas. Sitten tuli niin kipeä supistus, että meinasin pyörtyä, johtui osaksi varmaan ilokaasusta. Mies hälytti kätilön huoneeseen ja sanoin, että haluan epiduraalin. Kätilö hälytti lääkärin ja anestesialääkärin paikalle. Mut laitettiin uudestaan käyrille ja lääkäri puhkaisi kalvot ja kiinnitti anturin vauvan päähän. Olin auki 4 cm. Tästä alkaa todella sekava osuus, hengittelin niin paljon ilokaasua. Tippakin mulle laitettiin jossain vaiheessa.

Epiduraalin laitto ei ollut helppoa, supisteli niin paljon ja olin ihan sekaisin ilokaasusta. Ohjeet ei meinannut mennä mulle perille. Kuitenkin saivat laitettua sen ja ah, kun se alkoi auttaa. Kivut hävisivät lähes kokonaan. Kätilökin oli vaihtunut tässä välissä. Kipuja tuntui enää kohdunsuulla silloin kun supisti ja ilokaasu auttoi niihin. Pissalla olisi pitänyt käydä, kun olin auki jo 6-7 cm, mutta kun ponnistaa ei saanut, siitä ei tullut mitään. Mut katetroitiin sitten.

Supistusanturi oli huonosti kiinni eikä rekisteröinyt kaikkia supistuksia. Kaksi kertaa tuli tunne, että pitäisi ponnistaa ja sanoin siitä kätilölle. Kätilö kurkkasi tilannetta ja sanoi että ei ihme että ponnistuttaa, kun tukka näkyy jo. Tarkisti vielä, että olin täysin auki ja laittoi kiireellä tavarat valmiiksi. Sain luvan ponnistaa. Välissä tehtiin välilihan leikkaus ja pian poika syntyi. Miehellä oli imu valmiina kätilölle annettavaksi, mutta sitä ei tarvittu, kun poika alkoi samantien parkua. Mies leikkasi napanuoran. Napanuora oli kerran kaulan ympärillä ja kerran vartalon ympärillä. Syntymäaika oli 8.49.

Pikkuinen pääsi hetkeksi mun paidan sisään ja lähti sitten kylvetettäväksi ja isän syliin. Sillä välin istukkaa yritettiin irrottaa. Laitettiin tippa mulle, mutta istukka ei meinannut irrota. Laittoivat jonkun pistoksen napanuoraan ja tyhjensivät istukan ja lopulta se irtosi. Mutta ei kokonaan. Osa jäi kohtuun. Istukka oli aika pieni ja ilmeisesti toiminut vähän huonosti. Mies jäi pitämään vauvaa sylissä ja mä lähdin kaavintaan. Siellä paikattiin samalla leikkaushaava ja pieni repeämä.

Leikkaussalista pääsin osastolle ja sain pojan viereen. Samantien aloin imettämään poikaa ja tarkistin pojan sängystä syntymäajan ja mitat (mulla ei ole mistään kellonajoista tietoa, olin sen verran sekava). Heti alusta saakka imenyt todella ahneesti rintaa ja maito on noussut hyvin rintoihin. Synnytyksen kesto oli 5 tuntia 40 minuuttia ja ponnistusvaihe vain 9 minuuttia

Tällaista siis meillä. Hyvin ollaan pärjätty kotona, paikat on vain todella kipeät. Supistuksia lähettelen kaikille ja jään odottelemaan lisää vauvauutisia.

Saara ja poika

 

[äityli78]

Kiitos kertomuksesta Saara, menipä kaikki tosi hyvin ja nopeasti. Onnea vielä hirveesti!

 

[Lalla 39+5]

Voi ei..Tämä päivä ollut ihan kauhea. Olen vain itkenyt. Sitä että muiden kesä menee pilalle mun synnytystä odotellessa. Vanhin lapsi ei pääse mihinkään kun äitiä pitää " vahtia". Mummolla ei tunnu olevan aikaa lapsille. Mies huokailee et lomasta menny jo 2 viikoa hukkaan ku pitää ootella. Apua, alan itekki olemaan jo aika neuroottinen. Mies on kyllä ihanasti hoitanut kodin ja lapset, mut ymmärrän toki hänenkin tilanteensa..Ahdistaa silti.
Vaikka tämä on kolmas lapsi, niin näköjään sen syntymään ja sen odottamiseen vaaditaan hirveesti pinnaa..Anteeksi tämä valitus mut pakko purkaa jonnekkin
En voinut ku itkeä tihrustaa kun luin tuota Saaran kertomusta..Jotenkin niin hirveän pinnassa on tunteet nyt, väsymys tekee osansa varmasti. Nukun kyllä paljon ja koitan levätä, ettei menis yli niinku äityli78 kirjoitti käyneen. Lasten kans hommaa on kokoajan ja hälinää. Kai lähestyvä(?) synnytys jo mielessä niin et kaipais omaa rauhaa ja latautumista siihen. Edelliset synnytykset ja tuntemukset olleet erilaisia. Varmaan osaksi siksi et ovat syntyneet ennen la reilusti.. Onnellinen silti olen vaikka raskaaksi käy
Jaksellaan, pahin hormoni-myrsky kaiketi vasta tulossa..

 

[Manteli]

27.6. Karina
28.6. ilona, Englanti, esikoinen
29.6. Ellinoora, Kätilöopisto
29.6.-6.7. Nyyssönen
29.6. Rinkeli, 26, TYKS, esikoinen
30.6. Satu, 27v., Helsinki, esikoinen
30.6. Salli, 30 v, SEKS, ensimmäinen
30.6. Piritta, Kätilöopisto
30.6. nene, 29 v, toinen
1.7. Essi, TAYS
2.7. Eija, 34, Naistenklinikka, esikoinen
3.7. Nin@, 21v., Satakunnan keskuss., esikoinen
3.7. Anne, 21v.,P-KKS, toinen
* poika 22.6., 3610 g, 49 cm
4.7. Lalla, 28v,Mikkeli, kolmas
5.7. Saara, 21v, PHKS, ensimmäinen
* poika 28.6., 2810 g, 48 cm
5.7. tyttö82 23v kätilöopisto ensimmäinen
* tyttö 23.6, 3275g, 50cm
6.7. minna, naistenklinikka, 23, ensimmäinen
* poika 22.6., 2950 g, 48 cm
6.7. pinja, kätilöopisto, 31, kolmas
7.7. Mary, vaasa, 29 v., esikoinen
7.7. neitoperho, K-HKS, 29v, kolmas
7.7. Ulpu, 27, Mikkeli, ensimmäinen
8.7. ponnari, Jorvi, 28, esikoinen
8.7. Manteli, KOS, 25, esikoinen
* tyttö 26.6. 3120g, 48 cm
11.7. Enna, Vks, 29, toinen
12.7. Tuulia, K-PKS
12.7. Katjuska, Oulu, ensimmäinen
12.7. Äityli78, 27v, KOKS, kolmas
13.7.Emily,26v,Hyvinkää,toinen
13.7. Liuku, 19v, Helsinki NKL, esikoinen
13.7. minä-75, 30 v,OYS,kolmas
14.7. Assari, 33 v, Porvoo, ensimmäinen
14.7. Minttu, 25v, Lappeenranta
15.7. Pike, 31 v, K-SKS, toinen
16.7. Anne, 36v, Helsinki NKL, toinen
16.7. Nitta,25, esikoinen
17.7. Eewi, 23v, Hyvinkää, toinen
18.7. Tiina, 26v, OYS, esikoinen
18.7. Hanne, 26v, Tays, esikoinen
19.7. Maaria, 27 v, Helsinki, esikoinen
19.7. Heidi, 37 v, Kättäri, toinen
19.7. Ani, Tays, esikoinen
20.7. Kata, 29 v. Tays, ensimmäinen
20.7. Ansku, neljäs
20.7. Illusia, 29 v, Tammisaari, esikoinen
21.7. Saimi, 31v. Tays, esikoinen
21.7. Sunnu76, Vaasan ks, pikkukakkonen
22.7. Pipari, 25v, Jorvi, toinen
23.7. Eeva, 28 v, Porvoo, esikoinen
24.7. Sari, 30 v, toinen
26.7. Minä, 22v, EKKS,toinen
27.7. mimmuli, 30 v, Tays, toinen
28.7. Satu, 24 v, Porvoo, esikoinen
30.7. Emo, 28 v, toinen
30.7. Kesämamma 06, 31v, ensimmäinen
31.7. Mimmu, 29 v, esikoinen
31.7. nada67, Tampere

 

[Manteli]

Hei!

Täälläkin ollaan nyt sitten onnellisesti jakauduttu. Tarinaa...

Juhannus meni mukavasti grillaillessa ja supistellessa, kuten aikaisemmat kolme viikkoa. Sunnuntai-iltana kävi muutaman napakamman supistuksen aikana mielessä että jospa tänä yönä, mutta samat ajatukset pyörivät mielessä lähes joka ilta, joten en ollut liian toiveikas. Puolen yön jälkeen mentiin nukkumaan ja siinä nukahtelin ja heräilin supistusten tullessa ja mennessä. Kelloa en jaksanut enää kytätä monen "turhaan" valvotun yön jälkeen. Puoli neljältä heräsin tajuttoman kipeään supistukseen ja päätin nousta suihkuun helpottelemaan oloani. Suihkussa otin vastaan jonkun supistuksen, mutta miedompana, Kuivatellessa huomasin että lapsivettä alkoi valua, ei kuitenkaan kovin runsaasti, mutta kuitenkin ja päätin soittaa kättärille. Sanoin että supistukset tosi kipeitä, mutta etten ole katsonut kellosta tarkkaa väliä, niitä kuitenkin tulee... sanoivat että odottele kotosalla, mutta aamulla pitäisi tulla kontrolliin lapsiveden menon takia. Herättelin miehen katsomaan kellosta supistusten väliä ja ´hän myös soitti äidilleni mahdollisesta kyydityksen tarpeesta. Jo puolen tunnin kuluttua olo oli niin tuskainenettä soitin uudelleen kättärille ja sanoin tulevani näytille, vastaus kuului hieman tylyyn sävyyn: "tule nyt sitten jos on ihan pakko".

Matkalla meinasi taju lähteä, kun supistukset tulivat NIIN kipeinä ja muutaman minuutin välein. Synnytyssaliin päästyäni olin kohdunsuu oli jo 6 senttiä auki ja kätilö hieman ihmetteli nopeaa edistymistä. Pyysin epiduraalia ja jäätiin odottamaan anestesialääkäriä ilokaasun voimin (joka kyllä tuntui olevan yhtä tyhjän kanssa). Kuuden aikaan lääkäri saapui ja sanoin, että ponnistuttaa, mutta kätilä siihen vaan että ei saa ponnistaa ja puuskuta ponnistamisen tarve pois. Lääkäri poäätyi kuitenkin spinaalipuudutukseen, koska supistuskivut niin alhaalla ja synnytys edennyt nopeasti. Tässä vaiheessa kohdunsuun tilannetta ei siis uudelleen tarkastettu! Spinaalin laitto oli yhtä helvettiä, koska supistukset ja ponnistamisen tarve teki todella kipeää, jonka aikana piti pysytellä aivan paikoillaan. Muutaman yrityksen jälkeen puudutus onnistui ja kohta lähti kaikki kipu ja tuntui vaan hölmöltä. Puoli seitsemän aikaan vauvan sydänäänet kuitenkin heikkeni ja laittaessaan sydänäänianturia vauvan päähän kätilö ihmetteli, että täällähän ollaan jo ihan auki ja vauvan tukka näkyy, että nyt pitäisi sitten synnyttää. Hölmistyneenä ihmettelin, kun mitään ei tuntunut missään ja supistuksen aikana olisi mukamas pitänyt ponnistaa. Synnytyslääkäri kutsuttiin paikalle ja episiotomian jälkeen vauva vedettiin imukupilla ulos, minun samalla ponnistaen (tietämättä kuitenkaan mihin suuntaan).

6.56 Mahani päälle nostettiin maailman ihmeellisin pieni olento ja koko nyt kolmihenkinen perhe itki vuolaasti. Siinä sitten köllöteltiin onnesta pakahtumaisillamme, kunnes jälkeiset tuli ja isi pääsi leikkaamaan napanuoran. Vauva sai hatun päähän ja makoili äitin paidan alla tissiä hamuten tunnin verran, kunnes kätilö sai tikit laitettua. Sitten äidille luvattiin suihkussa käynti, mutta verenhukka teki tehtävänsä ja suihkumatkalla taju lähti ja heräsin lattialta ilman minkäännäköistä ajan tai paikantajua. Äiti takaisin makoilemaan ja isi kylvettämään ja mittailemaan vauvaa: 3120 g ja 48 cm ja pipo 34. Syötiin vähän aamupalaa ja pyörätuolilla osastolle. Matkalla tuli uusi pökräys ja päättivät antaa verta.

Ensimmäisenä yönä emme saaneet perhehuonetta, joka oli kaikille kolmelle kova paikka. Tiistaina perhehuone vapautui ja perjantaihin olimme yhdessä Kättärillä tutustumassa uuteen ihmeeseemme. Tyttömme kärsi lievästä keltaisuudesta, joten vaikka pääsimme perjantaina kotiin, jouduimme käydä eilen antamassa bilirubiini näytteen ja maanantaina vielä uudestaan kontrolliin.

Elämä on ihanaa ja kirjoittelen myöhemmin lisää vauva-arjesta muuten. Tuhannet onnittelut, muille odotuksen palkitsemille ja malttia ja onnea matkaan vielä omaansa odottaville!

MAnteli + tyttö 6pv

 

[Salli75]

Onnea Mantelille sekä miehelle ja tyttöselle =) Täältä tuli terveiset napakoiden potkujen kera. Vielä ei itsellä mitään merkkiä lähdöstä, mutta jos äitini "perintö" jatkuu, niin lapsivesien menolla mullakin alkaa. Sitä odotellessa...

Salli 40+2

 

[Minä]

Paljon onnea mantelille! Tyttärelläsi on samana päivänä synttärit kun minulla. =)

 

[Ulpu 39+2]

Onnittelut Kaikille pienen nyytin jo syliinsä saaneille=)!!!!

Siitä onkin pieni ikuisuus, kun olen täällä vieraillut ja siinä välissä on sivutkin uudistuneet. Onpas jo paljon tapahtunut, ihana lukea toisten synnärikertomuksia ja pyyhkiä tippaa simmusta, aatellen että on se lähtö esissä itselläkin, sitten joku päivä Olo on ollut tosi hyvä koko raskauden ja vasta tällä viikolla on alkaneet nuo supistukset "tuntumaan", kun ei niitä aiemmin välttämättä edes huomannut. Kivuliaita ei ole ollut vielä ollenkaan, mutta olo on tietysti odottava, josko vaikka ensi yönä tapahtuisi jotain...tosin kiirettä ei ole, kun LA 7.7 ja ultrassa viikko sitten arvioivat pienen painoksi n.3000g....että kasvun varaa on ja isompikin mahtuisi syntymään. Lääkäri sanoi viimeksi että alkaa olla jo melko alhaalla, ja välillä tuolla alapäässä tuntuukin juilimista, mutta Th taas sanoi, että onpa vielä ylhäällä...otappa nuista selvä, ei taida kuitenkaan olla vielä kiinnittynyt, kun eivät mitään maininneet. Mutta odotellaan, fiilikset on Hyvät=)
Zemppiä ja jaksamista kaikille=)!!!!!

 

[Saara]

Paljon onnea Mantelille ja perheelle!

 

[Nitta]

Onnea Manteli ja koko perhe! ja kiitos synnytystarinasta ja samoin kiitos Saaralle myös tarinasta..
Täällä ollaan edelleen samassa jamassa.. iltapäivisin alkaa supparit, tuntuu poltteluna alavatsassa, selässä ja reisissä. Oon sit kätilön neuvon mukaan ottanut 500mg paracetamolia 2kpl, käynyt lämpimässä suihkussa ja hautonut kauratyynyllä. On ainakin tähän mennessä auttanut. Onneksi ylihuomenna on kontrolliaika äitipolille, niin tietää mikä on tilanne ja oonko avautunu lisää. Nyt on pistänyt jännästi kylkeen tänä iltana.. en tiiä johtuuko syömästäni grilliruuasta, vai siitä että vauva on nyrkillä tai kyynärpäällä töninyt kovasti kylkeen koko päivän..vai onko jotai suppareihin liittyvää..

Kylläpäs väsyttää, käytiin rannalla vähä aikaa ottaan aurinkoa ja muutenki olin aamupäivälläkin ulkona, ihanaa saada vähän väriä ja kun ei tullut nyt paha olokaan vaikka lämmin ilma. Taidan kohta lähtee suihkuun ja sitten nukkumaan.. Mutta hyvää uutta viikkoa taas kaikille ja tsemppiä synnyttämään lähteville.

Nitta ja masumöyrijä tasan 38