Heinävauvat 2011

Hei, täälläkin olisi yksi heinävauvan onnellinen odottaja. Laskettu aika on 22.7, ja toinen lapsi tulossa. Esikoisemme on 2,8v. Ikää minulla on 29 vuotta ja mies on 27v. Asustamme perheen kanssa Tampereella. Onko täällä muita TAYS:iin synnyttämään tulijoita? Mua jännittää hirveästi, miten tulemme pärjäämään kahden lapsen kanssa, varsinkin kun mies on vuorotyössä, ja minun pitäisi kirjoittaa ensi vuoden aikana ainakin gradu ja mahdollisesti myös muita opiskeluhommia. Pelkään, että pää leviää. Aiomme kyllä pitää esikoisen osan viikosta hoidossa, koska muuten en pysty mitenkään hoitamaan noita koulujuttuja. Mites te muut, joilla on jo lapsia, aiotteko pitää vanhemmat lapset kotona?

-Luna rv 32+6

 

Kiitos Piskuinen! Kerrankin joku aidosti helpotti oloa eikä sanonut vaan "se kuuluu asiaan".
Luna: Täällä on kanssa yksi TAYS: in synnyttäjä.

 

Heissan pitkästä aikaa.
Nyt on laitettu kaikki vamiiks pikkusta varten synnäri laukkuki on pakattu puoliks. ainut et noi tuttipullot ja tutit pitäis vielä keittää kaappii valmiiks ku ne on keitiössä pitkin poikin tiskipöytää mut kaipa mä tänää neki saan hoidettuu.
Pitäis jaksaa tänää viel liikkuu kattelemaan imetysliivejä ku ne on viel hankikatta.pitää toivoo ettei nyt kovin lämmin ois ku ei sit jaksa bussissa istua ku meinaa sulaa sinne kuumuuteen ku siel ei ne ilmastoinit toimi.

Mutta eipäs muuta ja uusille tervetuloa mukaa

Nina rv35+4

 

Wilmainkeri, no sitten voi hyvinkin olla, että törmätään synnärillä, kun la:kin on noin lähekkäin

Mä en jotenkin ole henkisesti yhtään valmistautunut siihen, että vauva mahdollisesti syntyy jo ens kuussa. Koko raskausaika on mennyt miehestä ja esikoisesta huolehtiessa, koska ovat sairastelleet melkein koko ajan. En okeastaan saanut minkäänlaista henkistä tukea mieheltäni tässä raskaudessa enkä itsekään jaksa keskittyä omaan olooni, mistä tunnen tavallaan syyllisyyttä. Lisäksi keväällä minulle iski paha masennus, joka kuitenkin onneksi helpotti myöhemmin. Olen muutenkin taipuvainen masennukseen ja pelottaakin, miten pärjään kahden lapsen kanssa. Onneksi raskaus on ollut suhteellisen helppo, mutta synnytys pelottaa kuitenkin myös. Esikoinen syntyi imukupin avustuksella, vaikka oli tosi pienikokoinen. Nytkin haluaisin mieluummin yrittää synnyttää alakautta, mutta pelottaa, miten kaikki sujuu, jos tämä neiti onkin paljon veljeään isompi. Kuten huomaatte, pelkoja on, ja paljon, siitäkin huolimatta, että toinen lapsi tulossa.

Miten teidän vanhemmat lapset ovat muuten suhtautuneet siihen, että perheeseen on tulossa vauva? Me ollaan paljon kerrottu meidän pojalle, että se saa pikkusisaruksen, mutta poika ei taida ihan ymmärtää, mistä on kyse. Viime viikolla toimme ja kokosimme pinniksen, ja poika sai järkyttävän raivarin tajuttuaan, että sänky ei olekaan sitä varten. Se jopa vaati, että heijaisin sitä sylissä kuin vauvaa. Huh, tästäkö se taantuminen nyt sitten alkaa?

Mukavaa viikkoa kaikille mammoille ja jaksamista odotukseen!

-Luna ja tytsy 33+3

 

Heipodeipo mammat!
Nyt se kesä sitten tuli, oikein kunnolla! Itse selvisin tähän asti ilman turvotuksia ja kolotuksia melko hyvin, mutta nyt täytyy myöntää, että helle tekee tehtävänsä! Ja ehkäpä myös liian vauhdikas meno ja meininki.. Jaloissa on alkanut olemaan turvottelua ja öisin herään välillä siihen kun sormet on puuduksissa turvotusten vuoksi. Nyt täytyy antaa jo armoa jaloille ja ottaa aikaa myös levolle. Viime viikollakin tuli touhuttua joka päivä jotain, ja olipas meillä kylässä nelihenkinen perhekin.. ja meikäläinenhän ei osaa ottaa iisisti silloin kun on vieraita, vaan haluan olla kunnon "emäntä" Viikonloppuna juhlittiin sukulaispojan valmistujaisia ja nyt alkuviikosta meillä oli kylässä siskoni 2-vuotiaan poikansa kanssa. Ihania vierailijoita on siis riittänyt, mutta kyllä nyt täytyy välillä nollata ajatukset Täytyy myös nauttia nyt tästä pitkään odotetusta kesästä istuskellen takapihalla jätskistä ja vauvalehdistä nauttien Huomenna rapsahtaa täyteen 33 raskausviikkoa, joten monta monituista pitkää ja kuumaa viikkoa on vielä edessä.. pitää siis kerätä voimia.
Kauhistus, lähetin tänään kotimatkalle siskoni ja kummipoikani ja tajusin tapaavani heidät seuraavan kerran vasta vauvan jo synnyttyä!Hurjaa! Puhelimitse ollaan kyllä paljon yhteyksissä, mutta oikein itku tuli kun tajusin millainen elämänmuutos tässä välissä vielä ehtii tapahtumaan! JÄNNITTÄÄ! Onneksi sisko kannusti näin: muista synnytyksen aikana, että kyllä hänkin siitä selvisi Ja samaten ovat kannustaneet myös ystävät, kukaan ei ole varsinaisesti pelotellut synnytyksellä! Se on vaan välttämätön homma, jos meinaa saada pikkuisen syliin
Jännittääkö teitä muita synnytys vai millaisella mielellä olette sen suhteen?
Ai niin, Luna, täällä myös yksi TAYS:in synnyttäjä Meillä alkaa huomenna synnytysvalmennus.. ja kuulinpa muuten työkavereilta, että TAYS:iin pääsisi taas nykyään tutustumiskäynnillekin. Täytyypä varmistella valmennuksessa asiaa..

Viime viikonlopun sukujuhlissa ilta päättyi itkuun, koska olin kuullut samalta taholta (mieheni tädin suusta) juhlien aikana noin kymmenisen kertaa olevani lihava ja pulska. Itsetunto ei muutenkaan ole kohdillaan kun kroppa ei tunnu omalta, ja kyllähän 12 kg painonnousu tietysti jossain näkyy. Mutta onko kuitenkaan asiallista huomauttaa siitä kaikkien vieraiden kuulleen monta kertaa illan aikana? Ei todellakaan! Onneksi ihana naapuri totesi tänään pihalla törmätessämme, että näytän ihanalta Se piristi mieltä! Tämän masun ja turvottelun kanssa on nyt vaan elettävä, kyllä tätä aikaa varmaan vielä ikäväkin tulee..
Mites teidän muiden vointi, onko turvottelua helteillä? Tuntuuko kuumuus tukalalta vai nautitteko helteestä täysin rinnoin?
Luna: hienoa että kirjoitat ajatuksistasi noin avoimesti. Monesti tulee ajateltua, että toista lastaan odottavat kokevat kaiken hyvin paljon "tasaisemmin", mutta ihan yhtälailla myös toisen lapsen syntymä mullistaa elämää! Oletko neuvolassa puhunut huolistasi? Kannattaa kertoa avoimesti asioista myös siellä, koska uskoisin, että kotiin on mahdollista saada tarvittaessa apua vauvan synnyttyä. Tsemppiä!
Voi muuten olla että törmätään synnärillä, sen verran lähekkäin taitaa lasketut ajat meillä olla Meillä laskettu aika on 27.7.
Tsemppiä myös Wilmainkerille odotukseen ja elämänmuutokseen vauvan synnyttyä! Kannattaa ottaa apua vastaan jos sitä tarjotaan, kenenkään ei koskaan tarvitse olla liian vahva.

Jaksuja myös kaikille muille!

-Pauliina ja mussukka rv 32+6
http://dl.dropbox.com/u/23233341/HPIM3028.JPG

 

Heipparallaa!

Olen saanut pissatulehduksen hoidettua, eli antibiootit on purru ja elämä hymyilee jälleen. Olo on huomattavasti helpompi ja parempi - voin jopa nukkua!

Ihanaa että on kesä, mutta ei niin ihanaa on turvotus ja kauhea helle. Mieli tekisi istua suihkussa koko ajan. Olen eilen ja tänään ollut ottamassa aurinkoa, yrittänyt siis saada jonkinlaista rusketusta täksi kesäksi, mutta kuten edellisinäkin olen huomannut - ei se iho ota ruskettuakseen

Luna: Täällä on kanssa yksi TAYS:iin tulevista synnyttäjistä. Meillä on LA 30.7. : )
Ja minä voin suoraan sanoa, että synnyttäminen jännittää ja pelottaa todella paljon. Ehkä siksikin, että on esikoinen. Positiivista on se, että poika on kääntynyt perätilasta raivotarjontaan, joten ei ole enää huolta siitä. Mutta kivut ja itse synnyttäminen pelottaa - käsittelimme asiaa viime viikolla neuvolassa. Sain puhua ja tuntea, että kerranki joku kuuntelee ja tajuaa!

PAULIINA: Missä päin teillä on synnytysvalmennut??
Ollaan miehen kanssa menossa huomenna myös! Olisko ollut Muotialassa, jos oikein muistan!
Ja, et ole ainoa joka tuntee olevansa omasta kropastaan kaukana - tiedän, että miehen puolella, hänen isänsä on aika jääräpää ja tarkoittaa mitä sanoo. Omaa vahvat mielipiteet ja myös sanoo ne hyvin suoraan. Olen tatuoitu, ja jopa lävistetty, se vain kertoo minusta jotain- hän ei hyväksy sitä ja kuulen siitä joka kerta siellä käydessäni, kuinka minusta tulee huono esimerkki lapselleni ja ettei tuleva äiti voi pitää lävistyksiä - tai tatuointeja näkyvillä paikoilla. En mielestäni ole huonompi ihminen vaikka omistan tatuoinnit ja lävistykseni. Ne ovat vain osa minua, eivätkä muuta persoonaani yhtään mihinkään. Olen myös kuullut siitä, että painoa on tainnut tulla ihan liikaa ja miten ihmeessä saan ne pois. Mutta annan kaiken mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Jaksamisia kaikille ! =)

Riina ja formula 32+6

 

Riina: Meillä myös valmennus Muotialan koululla, joten samaan paikkaan siis ollaan menossa Oletkos sä heinävauvojen fb-ryhmässä?
Mä en myöskään ymmärrä miksi odottava äiti ei voisi olla yhtälailla oma persoonallinen itsensä kuin ennen odotusaikaakin.. lävistykset ja tatuoinnit eivät tosiaan tee ihmisestä yhtään sen huonompaa, päinvastoin! On hienoa, että löytyy rohkeutta olla persoonallinen
Tänään taas hellepäivä tiedossa! Heitin juuri ukkelin töihin ja nyt aamiaisen jälkeen ajattelin lähteä kirpparikierrokselle Iltapäivällä kuunnellaankin sitten äimänkäkenä ensin synnytysvalmennuksessa ja illalla sitten vielä miehen bänditreeneissä.. täytyy jatkaa pikkuisen altistusta "oikeanlaiselle" musiikille..

Aurinkoista päivää kaikille!

 

Pauliina : Eli siellä nähdään! Muotialan koululla, meille sanottiin että neuvolassa?! APUA!
Kun en itse edes tiedä, missä koko Muotiala on, onneks mulla on mies matkassa! Taidatte tulla kaksin? : )
Niimpä, se on vain 9kk, siinä muuttuu ulkoisesti, että sitten äidillisesti varmasti kasvaakin. Mutta ei sitä tarvitse muiden muistuttaa jos on tullut kiloja liikaa tai että on pyöreä, se kuuluu raskausaikaan.. ja niinhän on sanottu että raskaana olevana nainen on hehkeimmillään! : )
En taida ollakkaan vielä siellä ryhmässä! Pitääpä liittyä siis.. Jonkun kautta ilmeisesti?

No hellettä on! Tekis mieli lähteä ulos, toisaalta ei.. saas nähdä mitä keksin ennen valmennusta!

Kuumia päiviä!=)

 

Huh hellettä.

Niin se laskettu aika vaan lähenee. Vajaa neljäviikkoo.

Eilen mul oli loppuraskauden lääkäri ja se sanos, et kohdunsuu on pehmenny ja kaventunu kahteen senttiin (ollu siis 3 senttiä). Sit perään se totes, et olis hyvä jos viel pari viikkoo pysyis sisällä. Mä oon kyl sitä mieltä, et mun puolesta sais tul vaik ensviikolla.

Voi niitä onnekkaita, jotka on saanu lapsensa just ennen näit helteitä. On tää aika kamalaa kun hiki virtaa vaikka istuis vaan paikallaan.

Saatiin vihdosta viimein pinnasänkykin kotiin asti ja kasasin sen tos maanantaina. Meinas kyl hermot mennä, kun se tila mihin se tulee on aika ahdas. Sitä ei voinu kasata jossain mis olis ollu enempi tilaa kun se ei olis mahtunu makkarin ovesta sit sisään. Siel mä olin sit solmussa niitten kaikkien ruuvien ja mutterien kanssa. Mut nyt on pienelle sänky valmiina. Itkuhälyytin ja rintapumppu puuttuis viel, mut ne taitaa olla sen verran arvokkaita, että saavat odottaa viel hetken.

Synnytyssairaaloista on ollu näköjään puhetta. Mä olin koko nuoruuteni varma, et kun joskus synnytän, niin se tapahtuu TAYSsissa kerta Valkeekoskella asuin mut nyt synnytänkin SATKSissa, eli siis Satakunnan keskussairaalas Poris. En tiä kuin muis sairaaloissa on, mut Porissa päätettiin, että 1.3.2011 alkaen osastolle pääsee vain lapsen isä ja lapsen sisarukset ja ettei synnärille pääse enää tutustuun ennen synnytystä. Varsinkin miehen äiti nosti aika haloon tosta, ettei pääse sairaalaan kattoon ja kyllä se vähän muakin surettaa kun oma suku asuu pirkanmaalla ja ne olis halunneet tul sairaalaan kattoon. Mut enemmän mun pinnaa kyl kiristää toi ettei sinne synnärille pääse tutustuun. Kyseinen sairaala on mulle lähen täysin vieras, mitä nyt kahessa ultrassa siellä oon käyny, eikä mieskään siel sen useemmin oo ollu ja nyt pitäis sit sairaalan kartan perusteella löytää tiensä synnärille, jonka ovi on käsittääkseni jossain sen rakennuksen takana. Toivotaan vaan, ettei tarvi hirveellä kiirellä mennä sinne ja et on aikaa rauhassa koittaa ettiä oikee ovi.

Semmottia

Jabbadaa ja potkunyrkkeilijä 36+2

 

Riinja ja Pauliina, miten teidän synnytysvalmennus on alkanut? Onko monta käyntikertaa? Mekin käytiin esikoista odottaessa synnytysvalmennuksessa, mutta se oli vain kerran ja pidettiin TAYS:n tiloissa. Siellä lähinnä istuttiin luennolla ja tuijotettiin kalvoja. Lisäksi kiersimme vähän synnytysvastaanoton tiloissa sekä esittelivät meille synnytyksessä käytettäviä apuvälineitä, lähinnä kaikenkokoisia neuloja Toivottavasti teidän synnytysvalmennuksenne on monipuolisempi.

Nyt omaa napaa: eilen illalla tosiaan tajusin, etten ollut koko päivänä enkä oikeastaan edellisenäkään päivänä tuntenut vauvan liikkeitä paria hassua nykäisyä lukuunottamatta. Painelin sitten synnytysvastaanottoon, jossa laittoivat käyrille. Vauva oli ensin melko vaisu, mutta loppua kohti vilkastui, ja taisi siinä tulla jokunen supistuskin. Sitten lääkäri teki sisätutkimuksen ja ultras. Tilanne onkin nyt sitten se, että kohdunkaulakanava on kahdelle sormelle auki ja tosi pehmeä, onneks lyhentynyt vain sentin verran. Mutta vauva voi kuitenkin tulla milloin tahansa ulos Ja raslausviikkoja on tosiaan kasassa vasta 34, ja vauvan paino n. 2 kg. Vauva myös oli tosi vaisu ultratessa, liikutteli lähinnä vain käsiä ja imeskeli peukaloaan. Lääkäri jo ehdotti osastolle jäämistä, että seuraisivat tilannetta, mutta silloin vauva vilkastui sen verran, että sain luvan lähteä kotiin. Sitä ennen sain kortisonipiikin siltä varalta, että tytsy päättää syntyä lähipäivinä. Tänään pitää käydä vielä ottamassa toinen piikki, ja parin viikon päästä on tultava äitipolille painoarviointiin, kun kaiken lisäks tuo sf-mitan kasvu on alkanut hidastua. Kaikkea sitä taas joutuukin jännäämään.

Toivottavasti teidän vauvat ovat fiksumpia ja pysyvät masussa pitkään.

-Luna + typy 34vk

 

Huomentapäivää! Tänään nukuinkin pitkästä aikaa pitkään, nyt jaksaa taas touhuta päivän
Luna: kiitti kysymästä, keskiviikkona oli tosiaan eka valmennuskerta, ja ikäväkseni aika pettymys.. Meitä oli siellä 56 henkeä ja valmennuksen kesto oli tunnin verran. Aikalailla "kalvosulkeiset", tuttua juttua pääasiassa. Vielä olisi kolme kertaa jäljellä, ensi viikon parisuhdekerta jätetään ehkä väliin, mutta sitten vauvanhoito ja imetyskerroille kyllä mennään. Harmittaa kun ei noin isossa valmennusryhmässä pääse muihin tutustumaan:/ Laitoinkin sulle Luna muuten yksityisviestiä, yritetään sopia mammatreffejä meidän tamperelaisten kesken
TAYS:iinhan ei ole päässyt tutustumaan enää vähään aikaan, mutta nyt ensi syyskuusta lähtien sinne taas pääsisi.. silloin taitaa olla kyllä jo myöhäistä, tulee tutustuttua paikkaan varmasti jo aiemminkin ihan tositoimien merkeissä Millainen Luna sun ensimmäinen synnytyskokemus TAYS:ssa oli? Hyvä, että kävit TAYS:ssa käyrillä tuon liikehälytyksen vuoksi, tulipa selvitettyä samalla sitten kokonaistilannettakin! Toivotaan, että pikkuinen pysyy vielä matkassa mukana vähän aikaa ja kerää voimia! Toisaalta, sukulaistyttöni on syntynyt rv 34 hieman vajaa 2 kg ja nyt on jo 3-vuotias reipas tytöntyllerö Mitään hätää ei siis pitäisi sen suuremmin olla, vaikka vauva nyt päättäisikin jo syntyä
Riinja: Haimi pystyy lisäämään sut facebookin ryhmään jos vaan ilmoitat hälle nimesi
Nyt Prismaan viikonlopun ruokaostoksille, jee! Yksi loman nautinnoista: rauhaisat ruokaostokset mummojen keskellä Prismassa
Mukavaa viikonloppua kaikille!

-Paula ja monottaja rv 33+2
Lisäsin vielä kuvan suloisista raskausarvistani.. http://dl.dropbox.com/u/23233341/HPIM3033, muoks.jpg

 

Pauliina, vastasin sun viestiin

TAYS:sta minulle jäi vähän ristiriitaiset fiilikset. Synnytysvastaanoton porukka ja samoin synnytyskätilöt ja lääkärit olivat tosi mukavia, ja synnytys sujui leppoisasti, kunnes lopussa alkoi täysi kaaos (kaikki huusivat jotain, mut mä olin ihan kuin sumussa, ja lapsi siis käytännöllisesti katsoen puristettiin minusta ulos), mutta sitten se vuodeosaston porukka oli vähän välinpitämätön. Minua esimerkiksi huimasi pari ekaa päivää ja pelkäsin tiputtavani vauvan tai ruokatarjottimen, mutta hoitajat eivät paljon asiasta välittäneet. Mutta tuollahan on muistaakseni kolme osastoa ja kuulemma vain yhdessä niistä on mukavaa porukkaa töissä, joten se on tuurista ja varmaan omasta asenteestakin kiinni, miten viihtyy. Ja eihän se ole kuin pari päivää osastolla, jos synnytys menee hyvin.

-Luna

 

Heippa kaikille!

Olen ollutkin poissa jonkin aikaa...nauttinu auringosta ! Vointi on hyvä ja vauva potkii mukavasti tuonne kylkiluiden alle...

Luna: Voi ristus! Tuota mä just pelkään, et tulee jotain tollasta. Tiedän, että selviän synnytyksestä, mutta se jälkihoito vähän jänskättää. Mitäs jos oon ihan poikkirikkikatki, etten jaksa edes yrittää imettää synnytyksen jälkeen...En tiedä. Kai sen näkee sitten.

Pauliina: Mullekin on tullut 12kg lisää painoa ja vituttaa ihan suoraan sanottuna. Olo on lihava ja odotan kovasti, että vauveli tulee maailmaan ja tulee kevyempi olo. Mut voit munkin puolesta haistattaa paskat sukulaisellesi, joka kehtaa lähteä kommentoimaan raskaanaolevan naisen ulkonäköä! Mä olisin varmaan lapsinut saman tien ulos. Onneksi hän teki kuitenkin naurattavan itsestään.

Vointeja kaikille naisille! Pian meistä joku voi lähteäkin synnyttymään...Kääk! Jänskää!

Minä ja vauveli 33+6

 

Pauliina: Kyselit tuolla ylempänä näistä helteistä. Oon aina ennen rakastanu kesää yli kaiken ja kaikki mikä on yli plus 25 astessa on ollu niin mua varten tehty. Vaan empä osannu odottaa, että vietän näitä helteitä raskaana. Painoo on tullu melkein 20 kiloo lisää ja sen lisäls, että se näkyy, se myös tuntuu. Varsinkin nyt kun on niin hemmetin kuuma. Ei tarvi kun paikallaan istua niin hiki valuu pitkin selkää.. Mut onneks ovat luvanneet, että huomenna hellittää nää helteen Hyvään rakoon hellittävät, kun mä siirryn taas yhtä viikkoo ylemmäs odotusajassa

Jabbadaa ja potkunyrkkeilijä 36+6

 

Miten te mammat olette nyt jakselleet, kun helteet väistyivät? Mä en ymmärrä, kun pitäis kaiken järjen mukaan olon parantua, kun ulkona on +10 astetta, mutta meikäläinen on tänään ihan romuna. En tiiä, onko flunssa tulossa vai mikä. Alilämpöä on ja pyörryttää ja voimat ihan lopussa. Tissitkin rupes yhtäkkiä valua maitoa, joten oli pakko hakea liivinsuojia kaupasta. Mieskin on sopivasti tän viikon iltavuorossa, joten ollaan esikoisen kanssa kahdestaan.

Mulla oli muuten viime lauantaina jännät paikat, kun heräsin aamulla kivuliaisiin suistuksiin, jotka tuntuivat alaselässä. Myöhemmin illalla niitä tuli taas ja myös seuraavana yönä heräsin siihen, että supisteli. Kyse oli kuitenkin harjoitussuppareista, koska edelleen ollaan yhtenä kappaleena. Nyt ainakin tiedän, miltä ne tuntuvat. Ekassa synnytyksessä kun supistukset alkoivat vasta lapsivesien tultua.

Sori taas tällainen oma napa -postaus. Voikaa hyvin!

-Luna ja typy rv 34+3

 

Voihan turvotus sentään! Ihanaa, että tässä maassa on ainakin muutama muukin, jotka eivät näköjään harmittele helteiden loppumista... Luna, mulla olo on vähän helpompi, mutta sormukset puristavat silti ikävästi sormessa ja jalat on ihan pökkelöt. Teen jo surutyötä etukäteen kenkien luopumisesta... Tällä hetkellä varvassandaalit (ostin maailman ihanimmat kengät, släpärit, jotka on tehty joogamatosta ---aaaaaaaah!) on ainoat, jotka mahtuu jalkaan. En ala yhtään, jos en saa raskauden jälkeen mahtumaan vanhoja rakkaita kenkiäni. Aika turhamainen ja mitätön huoli, tiedän, mutta ei ois kivaa silti...

Pauliina ja muut lihomisesta/turvotuksesta yms. kuittailuja kuulleet, tiedän niiiiiiin tuon tunteen! Kaikille tyhmille sukulaistädeille ja muille tekisi mieli näpäyttää ilkeästi takasin, mutta itse ainakin vain tyydyn hymistelemään vaivautuneena.

Luna, täälläkin on yksi Taysissa synnyttävä. Meidän ja miestemme iät menee vielä ihan yksiin! Missä Tampereella asutte? Ja Pauliina, minäkii haluun mammatreffeille mukaan!
Ikävä kuulla Luna sun huonoista voinneista. Toivottavasti vauva pysyis nyt vielä jonkin aikaa kohdussa kasvamassa. Onko sulla Taysissa se painoarvio? Ite oon menossa huomenna keskusäitiysneuvolaan jo toiseen painoarvioon. Mulla sf-mitta taas huitelee koko ajan yläkäyrillä. Pelkään, että joudun synnyttämään viiden kilon möhkäleen... Toisaalta minuakin jännittää melkein enemmän synntyksen jälkeiset päivät sairaalassa, miten osaan/osaamme olla siellä?

Meillä on ollut Tampereella nyt kaksi synnytysvalmennusta, ja viimeinen on torstaina. Synntys ja lapsenhoito käytiin läpi samalla kertaa, ja molemmat oli kyllä vaan kalvojentuijottelua. Lapsenhoito-osiossa sanottiin noin 30 kertaa, ettei niitä asioita tarvitse muistaa, ne kuulemma käydään läpi Taysissa. Parisuhdeosiossa miehet ja naiset jaettiin eri ryhmiin, eikä siinä ollut mukana kuin ehkä 8 paria. Kiva olisi ollut jutella enemmänkin muiden äitien kanssa, mutta puolitoistatuntinen meni melkeinpä vetäjän monologiksi. Tällä viikolla on kai asiaa imetyksestä.

Yritän huomenna kertoa kokoultrasta.

Hyviä sadepäivien vointeja kaikille!

Terkuin, Pörde ja mahalainen 34+0 (jotka viettivät lomanalkajaisviikonlopun Rauman lähellä saaristossa auringonpaisteessa ihanien ystävien kanssa, mahtavaa! Eipä haittais helteetkään, jos voisi olla koko ajan meren/järven rannassa luonnossa. )

 

Iltaa! Kirjoittelin tuonne facebookiinkin kuulumisia, mutta laitanpa samat porinat tänne Elikäs neuvolakuulumisia täältä.. tänään rv 33+5, sf-mitta 28. Vauva edelleen raivotarjonnassa, mutta ei ole vielä lainkaan kiinnittynyt.. sen vuoksi siis heittelee selkää puolelta toiselle Kyselin, että eikös parin viikon sisään vauvan pään pitäisi kiinnittyä ja terkka oli sitä mieltä, että se voi tapahtua vasta ihan lopussa. Mulla on kyllä ollut erilainen käsitys.. noh, eiköhän tuo laskeudu Painoa tulee nyt jostain syystä hirmuista tahtia, taas kilon verran viikossa! En tajua, oon mielestäni syönytkin ihan normaalisti, mutta täytyy vielä vähän tarkemmin seurata mitä suuhunsa laittaa Vauva ei ainakaan vielä ole ison tuntuinen, mutta loppuvaiheen kasvuhan merkkaan eniten. Vauvan syke 140-150, kuten aina. Verenpaine kirii hitusen koko ajan korkeammalle, joten toivotaan että vältyn lääkitykseltä. Muuten ei raskausmyrkytyksen oireita onneksi ole. Paineita seurailen nyt aamuin illoin, jos alapaine on pääasiassa lähempänä 90, niin saan ylimääräisen lääkäriajan. Tapasin nyt oman terkan vikan kerran ennen synnytystä, kesän lomat tulee justiinsa sopivasti loppuraskauden ajalle:/ Mutta kaikki siis pääasiassa hyvin!
Hurjaa, että joku meistä voi tosiaan lähteä synnyttämään ihan näinä viikkoina! Itse toivoisin NIIIN kovasti, että vauva haluaisi tulla maailmaan jo paria viikkoa ennen laskettua aikaa, tai edes lasketun ajan tienoilla Harmi vaan ettei sitä pysty ennalta suunnittelemaan, vaikka voisihan sitä ottaa tietty kaikki sallitut keinot käyttöön
Luna: kyselit vointeja nyt helteiden jälkeen.. mulla olo on ollut tänään kummallinen, päätä särkee ja haukotuttaa, vaikka nukuin päikkäritkin. Mulla on kyllä aina ollut herkästi pään jomotusta, jos on vähänkin ukkosta ilmassa. Ihanalta kyllä tuntuu kun ei turvottele ja asunnon saa viileäksi tuulettamalla!Toivottavasti et vaan ole tulossa kipeäksi, sehän tästä vielä puuttuisi:/ Mites teitin masuasukki jakselee? Kerroit tuosta supistelusta.. mullakin on ollut nyt noin viikon verran lähes päivittäin satunnaisia kipeitä supistuksia, muistuttaa lähinnä menkkakipuja. En oo kuitenkaan yhtään huolissani, koska ne ei oo jatkuvia ja menee ohi levolla.
Mulla on ollut mieliala pääasiassa melko tasainen koko raskausajan, mutta nyt ihan parin viikon sisällä oon huomannut olevani jotenkin tosi paljon normaalia itkuherkempi. Itku tulee milloin mistäkin pienestä asiasta, kuulunee asiaan? Itse ainakin näin ajattelen, ja välillä myös naurattaa tämä hormoniryöppyjen määrä..
wilmainkeri: mitäs sulle kuuluu? Laitoinkin sulle yksityisviestiä Tampereen mammojen tapaamisesta, vastailehan jos kiinnostaa osallistua
Nautitaan naiset nyt näistä viileämmistä päivistä, kyllä se kuuma kesä vielä palaa (sanokaa mun sanoneen)!

Jaksuja!

-Paula ja kylkimyyrä rv 33+5

 

Morjensta morjens pitkästä aikaa!

Täällä on vietetty tänään ensimmäistä lomapäivää. Jäin nyt töistä pois viime viikon jälkeen ja nyt on ensin kolme päivää sairaslomaa ja torstaina ensimmäinen virallinen mammalomapäivä. Olen kyllä tavallaan ylpeä itsestäni, kun jaksoin näinkin pitkään suht rankassa seisomatyössä (keittäjä). Tosin olenhan jo pitkän aikaan luistanut mahdollisimman paljon kaikesta raskaasta. Oma selkä on ollut nyt sellainen, että sen takia on ollut hyvä olla työssä mahdollisimman pitkään, se kaipaa liikettä. Varmaan tottumus auttaa tuossa pitkät päivät seisomisessa, niin se ei ole tuntunut erityisen rankalta. Jos olisin ollut istumatyössä, olisin joutunut sairaslomalle jo paljon aiemmin, kun en taas pysty pitkiä aikoja istumaan, kun issias alkaa repimään persposkiin.

Koita Luna pitää jalat ristissä ja pikkuinen sisälläsi. Tsemppiä :hug:

Kyselin tässä kerrattain neuvolan tädiltä vauvan kokoarvioista. Mulle tuskin sellaista tullaan tekemään, kun kohtu kasvaa koko ajan tasaisesti keskikäyrää pitkin, eikä sokeriarvoissa ollut mitään poikkeavaa. Oma painokin on noussut suht maltillisesti, vaikka vaakalle nousu välillä hirvittää (jäätelö on hyvää näin kesällä). Neuvolatäti sanoi, että viimeisessä lääkärintarkistuksessa sitten kokeillaan, että lantio antaa hyvin periksi tai jotain sellaista. Ja kuulemma sitten sairaalassa on hyvinkin lyhyellä varoitusajalla valmius tehdä lisätutkimuksia. Siis tuskin näen pikkuista enää ultrakuvista vaan ihan livenä sitten. Ellei tässä mitään ihmeellisempää tapahdu. Niin ja sitähän se sanoi, että ne ultraukset on niin epätarkkoja sitten, että arviot voivat heittää paljonkin suuntaan tai toiseen. Mutta hyvähän se on että asioita tutkitaan, jos niihin näyttää olevan tarvetta. Mulla ei ilmeisesti vaan ole.

Jossain vaiheessa joku kyseli, että onko synnytys alkanut pyöriä mielessä. (vai olikohan se facen puolella) Mua ei sillä tavalla kauheasti vielä jännitä. Olen ajatellut, että voin kyllä kokeilla ainakin kaikki tarjolla olevat ei-lääkepitoiset kivunlievityskeinot ja varmaan sitten jossain vaiheessa joutuu jotain puudutuksia pyytämään. Enempi mua sitten jännittää sellainen yksityiskohta, että millaiset repeämät tulee ja hirveästi kipeitä tikkejä yms. Ja sitten se jännittää, että miten siellä sairaalassa sitten menee ne muutamat päivät ja onkohan siellä mukavat hoitajat. Niin ja kaikista eniten se, että miten osaan hoitaa vauvaa? Sujuuko imetys? Niin että kyllä sitä jännitettävää löytyy..

Mutta tällaista tällä kertaa..
Pirana ja poitsu 34+3

 

En oo muuta kun onnellinen niitten helteitten loputtua. Toivottavasti eivät tuu takas enää tänä kesänä. Kauhulla odotan sitä, et vauva on jo pelkissä vaipoissa ja silti huutaa kun on kuuma. Mitäs siinä sitten enää teet kun ei voi pientä tuulettimen allekaan pistää ettei tuu kipeeks. Olis vähän eriasia jos olis vaikka jonkinsortin ilmastointi kotona, mut kun ei oo niin ei auta.

Kävin tänään taasen neuvolassa, nyt kun niit käyntejä kerta on kerran viikossa. Toivoisin niin kovin, ettei enää montaa kertaa tarvi käydä. Mulle sopis erittäin hyvin jos tämä päättäis vaik ens keskiviikkona syntyä Saisin ainakin kivan synttärilahjan
Viimeks oli hemoglobiini 111 ja terkka jätti nyt mittaamatta siks, et "justhan se viikko sit on katottu". Mitäs siihen sanoon jos ammattilainen on sitä mieltä, ettei sitä tarvi kattoo. Verenpaine oli ensin 143/80 ja muutaman minuutin päästä 138/80. Ei se niistäkään mitään sanonum et kai ne sit ihan hyvät arvot on.. Vauva alkaa oleen parkeerannu ittensä lähtökuoppiin ja nyt vaan odotellaan, että millon hän tulis Sf-mitta oli 34,5 ja sen kyllä huomaa kun toinen koittaa ähertää takapuoltaan ylemmäs ja ylemmäs mut kun mamman kylkiluut on tiellä :/ Paino oli noin puolkiloo tippunu, mut en ihmettele sitä yhtään kun tuli tossa männä viikolla tosiaan vähän hikoiltua liikoja pois.

Musta tuntuu, et pahin turvotus on laskenu. Ainakin mulle on ilmestyny nilkat Ja sormetkaan ei oo enää isot ja kipeet.

Hassuinta ehkä on, et ihan silln joskus viikol ~18 kun alko tunteen liikkeitä, niin pienimmätkin liikkeet tunsi oikein hyvin ja nyt toi mukula saa potkasta aika lujaa, ennenkun sen huomaa. Jännä miten siihenkin tottuu Nyt se oli kyl sunnuntain ja maanantain aika hiljaa ja päätin tiistai aamuna (eli eilen) et kun tästä sängystä nousen, niin pirautan synnärille ja kysyn et onko syytä huolestua. Kappas vaan kun pieni heräs samantien kun sain ton ajatuksen loppuun ajateltua ja siitä lähtien se onkin ollu taas oma ittensä ja potkinu oikein huolella

Aurinkoista viikkoo, vaikka vettä tuleekin

Jabbadaa ja potkunyrkkeilijä 37+2

 

Moikka moi!

Täällä ilmottautuu mukaan toista tyttöstään odottava melkein 21v äiskä Ylöjärveltä. LA on 3.8, mutta sanoisin että ihme jos sinne asti pysyy eli taitaapi tulla jo heinäkuun puolella Äskeiseen en mitenkään perustelua osaa sanoa, mutta takaraivossa vaan on sellanen tunne ettei tää ainakaan yliaikaseks mee Ensimmäinen tyttönen on nyt 1v2kk (melkein) ja syntyi pari päivää ennen laskettua aikaa, jospa tämä toinenkin... Niin ja varmuudella tiedän tämän tytöksi kun multa otettiin istukkanäyte ekan ultran jälkeen kun aluksi oli epäilys että sikiöllä olisi ylimääräistä nestettä päässä ja sen takia tutkittiin sitten siitä istukkanäytteestä tuo kromosomisto, joka osoittautui täysin normaaliksi ja tyttökromosomi varmistui

Nyt on viikkoja kasassa 33+1 ja aika ongelmitta on sujunut koko raskausaika. Alussa oli jonkin verran pahoinvointia ja kuvotusta, meni kyllä melkein yhtä nopeeta ohi kun alkokin. Ennen raskauden puoliväliä alkoi närästys ja sitä jatkuu edelleen, mutta sen kanssa pystyy jotenkin pärjäilemään kun katsoo mitä suuhunsa laittaa... Alaselkä on jonkun verran vihoitellut, mutta niin teki viime raskaudessakin ja synnytyksen jälkeen vaikka lihaskunnossa ei pitäis olla mitään vikaa, joten kärsin sen siis...

Synnyttämään olen menossa TAYSiin Tampereelle, jossa ensimmäisenkin lapseni synnytin. Ensimmäinen synnytys sujui aika nopeatempoisesti ja helposti, joten tulevassa synnytyksessä ei oikeastaan jännitä muu kuin se että tajuaa lähteä ajoissa sairaalaan kun edellinenkin syntyi nopeasti...

Viime neuvolassa (14.6 rv32+6) oli sf mitta 27,5. Verenpaine ja hemoglobiini ok, painoa oli tullut parissa viikossa vähän reilu pari kiloa, taitaa olla tolla uudella grillillä jotain osuutta asiaan Muuten on raskauden aikana tullut painoa suhteellisen vähän eli eipä siitä mitään sanomista tullut... Ai niin ja syke oli pikkuisella n.135 ja sitä kuunnellessa pikkuinen antoi aika mojovan potkunyrkkeilynäytteenkin th:lle

Masun kanssa saa pysyä koko ajan liikkeellä tuon reilun vuotiaan kanssa joka tuntuu ehtivän joka paikkaan opittuaan kävelemään muutama kuukausi sitten mutta osaapa sitä vielä arvostaa putkeen nukuttuja öitä tuon kanssa kun se nukkuu 10-12h heräämättä... kohta saa heräillä vähän väliä imettämään pientä prinsessaa... sitä odotellessa <3

 

Hei! Vieläkö tänne pääsee mukaan?

Lueskelin tuossa muutaman sivusen ja huomasin että täällähän on aika moni Tampereelta. Itse olen myös

Täällä olis 21 vuotias, toista odottava äiskä, esikoinen (poika) syntyi elokuussa 09 ja nyt tämän pikkuisen laskettuaika olis 8.7. Tyttöä on luvattu :heart:

Raskausaika on mennyt nopeasti! Eikä vaivojakaan ole juuri ollut, ainut on tuo iskias kun alkoi painamaan.. Muuten ollaan selvitty ilman mitään.

Viikkoja on täällä tänään siis jo 37, joten max. viis viikkoa niin pikkuinen nyytti pitäisi olla sylissä.

Valmistelut on aika hyvin mallillaan, jotain pientä vielä puutttuu (perusrasvaa, vauvan pesuaine..). Sänky sun muut isommat tavarat ovat käyttövalmiina, vaatteetkin kaikki pesty ja osa jopa silitetty.

Joku oli laittanut Tampereen seudun mammojen kokoontumisesta!?
Itse kaipailisin uusia kavereita ja varmasti olisi kiva esikoisellekkin jos on niitä muita lapsellisia (kuullostaapas tyhmältä "lapsellisia" )

SaaBas + Tyyne 37+0

 

Tervetuloa, Äiskä90 ja SaaBas!

Mukava saada tänne lisää väkeä Tampereen suunnalta, etenkin sellaisia, joilla on lapsia. Mä oon itse kans Tampereelta ja poikani täyttää syyskuussa 3 vuotta. Pauliina varmaan laittoikin teille jo ehdotuksia seuraavan tapaamisen ajankohdaksi? Mä en päässyt tämänpäiväiseen tapaamiseen, mutta toivottavasti seuraavaan tapaamiskertaan pääsee mahdollisimman moni.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Luna ja typy rv 35

 

Heippa ihanaiset! Ja tervetuloa mukaan Saabas ja äiskä 90!
Viikonloppu taas aluillaan, mihin nämä viikot oikein vierivät? Nyt on jo viisi viikkoa lomaa takana, uskomatonta! Hassua, että jännitin loman alussa, että miten aikani käytän.. tässähän se on mennyt ihan niitä näitä touhutessa Juhannuskin koittaa jo viikon kuluttua!
Täällä ollaan vähän varpaillaan voinnin suhteen nyt.. mulle aloitettiin eilen lääkärissä verenpainelääkitys, onneksi ei muita raskausmyrkytysoireita kuitenkaan ole vielä ainakaan ollut. Lääkäri kyllä totesi ihanasti, että ei hätää, vauva on jo kypsä näillä viikoilla Saisi kuitenkin nyt pysytellä masussa vielä monta monituista viikkoa jotta syntyisi sitten vahvana vesselinä! Tänään sain oikein kunnon hedarin ja lopulta alkoi helpottaa vasta kun olin ottanut panadolia 1000 mg:/ Meinasin jo soittaa synnärille, että mitäs nyt tehdään. Verenpaine on nyt kuitenkin matalampi kuin muutaman päivään, joten toivotaan että lääkitys puree. Maanantaina on seuraava neuvolakontrolli, jos verenpaineet vielä koholla, niin sitten lähete äippäpolille. Kunpa en vaan sairaalahoitoon joutuisi! Mutta kaikki tietysti tehdään sen eteen, että pikkuisen on hyvä olla masussa vielä Tulipa eilen pakattua synnärilaukkukin ja tänään kävin vielä ostamassa muutamia pikkuruisia vaatteita vastasyntyneelle! Kummallisesti tuli jotenkin sellainen olo, että pitää laittaa kaikki äkkiä valmiiksi. Onko muilla samanlaista pesänrakennusvimmaa? Tapasin tänään myös ihanan Pörden mammatreffien merkeissä ja oli kyllä kiva ihan luvan kanssa jutustella pitkä tovi vauva-asioista Harmittaa kun asutaan kaikki niin ympäriinsä suomenmaata, ettei varmaan yhteistä tapaamista saada aikaiseksi:/ Pörden kanssa kuitenkin juteltiin, että tästä foorumista on ollut ihan hirmuisesti apua ja tukea näin raskausaikana, ootte kaikki niin ihania, ymmärtäväisiä ja tsemppaavia!Kiitos siitä siis ihan kaikille <3 Ei se ihme siis ole, että vielä löytyy uusia foorumilaisia näin loppumetreillä
Tämä oli nyt tällainen pikapostaus, toivottavasti teillä kaikilla on asiat hyvin ja mukava viikonloppu edessä!

-Paula ja pyörylä rv 34+2

 

Mulla oli toi pesänrakennus vimma tos raskauden puolenvälin jälkeen. Pesin, siivosin ja järjestin ihan joka ainoon nurkan Suurin saavutus sillon tuntu olevan saunan pesu Tänään kyl aattelin viel pestä lattiat ja haravoida takapihan. Jos vaikka auttais tota pikkusta tuleen vähän aikasemmin

Musta tää viikko meni jotenkin erityisen nopeesti. Kysyin eilen mieheltä, et onks tänään keskiviikko vai torstai? Se vastas, et eiks se viikonloppu yleensä perjantaista ala? Olin ihan pihalla, ei kai se viikko ihan niin nopeesti menny?

Musta tuntuu, et te kaikki asutte tampereella tai siin lähellä. Ainakaan viel ei oo silmiin sattunu ketään Raumalta tai siit läheltä :/ Mut parempi kai sekin, et teitin kuulumisia voi täältä lukee, kun ettei olis mitään missä höpötellä asioitaan ja lueskella muitten asioita

Ja huomenna pääseekin taasen uudelle viikolle, jos mahdollisesti sille viimeselle?

Jabbadaa ja potkunyrkkeilijä 37+6

 

HEIPPA HEI!!!

Liittykää hei te loputkin heinäkuulaiset täältä tonne facen puolelle!! Sielläkin paljon keskusteluja, ja tosiaan suljettu ryhmä, niin ettei ulkopuoliset sieltä voi käydä lueskelemassa mitään

Ryhmään pääsee LISÄÄMÄLLÄ MUT KAVERIKSI (veera haimilahti) JA LAITTAMALLA KAVERIPYYNNÖN MUKANA VIESTIN ETTÄ ON TÄÄLTÄ HEINÄKUULAISISTA

Mielellään lisäilen uusia naamoja sinne ja siellä tuntuu porukka herkemmin käyvänkin

Vointeja kaikille!!!

veera + elle 35+0