Heips!
Täälläkin vielä vahvasti yhdessä kasassa. Jokojoko-kyselijöitä riittää täälläkin, mutta sen verran hyväntahtoisia, etten ole heidän kanssa hermojani menettänyt. Enemmän on ottanut päähän ihmiset, jotka tulevat mulle toivomaan vilpoisia ilmoja, kun automaattisesti olettavat, että raskaana ollessa helle on kauhistus. Monellehan se turvotusten takia on juuri niin, mutta itse nautin nyt auringosta valtavasti ja olen niin kyllästynyt sadekeleihin, että suututtaa jos joku niitä ns. mun raskauden varjolla toivoo. Ihan sekopäistä, mutta alkaa tässä vaiheessa tuo pää olla muutenkin ihan laho Puhun jatkuvasti mitä sattuu, enkä ite edes tajua sanoneeni jotain hullua. Mies on jo moneen kertaan nauranu mun jutuille. Yks päivä luin esikolle kirjaa ja sanoin, että yhdessä kuvassa pupu syö oravaa...melko raakaa! Oikeasti siinä kuvassa pupu söi porkkanaa! Mä en enää kohta uskalla suutani avata.
Jälkivuoto kesti mulla noin viisi viikkoa, josta eka viikko oli järjetön. Mieluiten olisin käyttänyt niitä sairaalan jättisiteitä, koska vuoto oli niin runsasta. Libressen yösiteitä käytin parin tunnin vaihtovälillä. Loput neljä viikkoa olikin sitten vain pientä tiputtelua.
Ehkäisyä minäkin jo pähkäilen. Sterilisaatio kiinnostaa, mutten ehkä silti ole vielä ihan valmis siihen. Rengasta käytin ennen esikon syntymää ja olin siihen suht tyytyväinen. Tosin kuukautiskierto lyheni sitä käytettäessä turhan lyhyeksi. Pillereitä olen aikoina kokeillut pariakin merkkiä, mutta eivät soveltuneet minulle. Vaikuttivat liiaksi mielialaan ja enkä tuntenut itseäni omaksi itsekseni. Kortsut aiheuttivat jatkuvia virtsatulehduksia, joten niiden käyttöönkään en halua palata. No, kaipa sitä jotain keksii.
Vaikka olen hokenut, ettei synnyttämään ole kiirettä, niin kummasti niitä kolmea ässää on tullut harjoitettua viime päivinä. Tänään ajoin miehen ja pojan pihalle heti aamusta ja pistin itsekseni suursiivouksen pystyyn. Puhdasta tuli, muttei ainuttakaan supistusta Saunalla ja seksillä ei myöskään tunnu olevan mitään tehoa. Tulkoot, kun on tullakseen! Liikkeet ovat alkaneet harvenemaan ja se hieman epäilyttää. Onneksi maanantaina on neuvola.
Voi vitsi, jos meidänkin tyttö osoittautuu pojaksi. Alkuun hankin tosi maltillisesti vain unisex-vauvanvaatteita, mutta loppua kohden olen hullaantunut täysin kaikkiin ihaniin mekkoihin ja bodejakin taitaa löytyä punaisen joka sävyssä. Pääasia minullekin tietysti on, että vauva olisi terve. Pojan tulo olisi silti aikamoinen ylläri. Voi ähäkutti, niin tässä tietysti käy, kun olen noita mekkoja haalinut
Krissie rv 39+3
Täälläkin vielä vahvasti yhdessä kasassa. Jokojoko-kyselijöitä riittää täälläkin, mutta sen verran hyväntahtoisia, etten ole heidän kanssa hermojani menettänyt. Enemmän on ottanut päähän ihmiset, jotka tulevat mulle toivomaan vilpoisia ilmoja, kun automaattisesti olettavat, että raskaana ollessa helle on kauhistus. Monellehan se turvotusten takia on juuri niin, mutta itse nautin nyt auringosta valtavasti ja olen niin kyllästynyt sadekeleihin, että suututtaa jos joku niitä ns. mun raskauden varjolla toivoo. Ihan sekopäistä, mutta alkaa tässä vaiheessa tuo pää olla muutenkin ihan laho Puhun jatkuvasti mitä sattuu, enkä ite edes tajua sanoneeni jotain hullua. Mies on jo moneen kertaan nauranu mun jutuille. Yks päivä luin esikolle kirjaa ja sanoin, että yhdessä kuvassa pupu syö oravaa...melko raakaa! Oikeasti siinä kuvassa pupu söi porkkanaa! Mä en enää kohta uskalla suutani avata.
Jälkivuoto kesti mulla noin viisi viikkoa, josta eka viikko oli järjetön. Mieluiten olisin käyttänyt niitä sairaalan jättisiteitä, koska vuoto oli niin runsasta. Libressen yösiteitä käytin parin tunnin vaihtovälillä. Loput neljä viikkoa olikin sitten vain pientä tiputtelua.
Ehkäisyä minäkin jo pähkäilen. Sterilisaatio kiinnostaa, mutten ehkä silti ole vielä ihan valmis siihen. Rengasta käytin ennen esikon syntymää ja olin siihen suht tyytyväinen. Tosin kuukautiskierto lyheni sitä käytettäessä turhan lyhyeksi. Pillereitä olen aikoina kokeillut pariakin merkkiä, mutta eivät soveltuneet minulle. Vaikuttivat liiaksi mielialaan ja enkä tuntenut itseäni omaksi itsekseni. Kortsut aiheuttivat jatkuvia virtsatulehduksia, joten niiden käyttöönkään en halua palata. No, kaipa sitä jotain keksii.
Vaikka olen hokenut, ettei synnyttämään ole kiirettä, niin kummasti niitä kolmea ässää on tullut harjoitettua viime päivinä. Tänään ajoin miehen ja pojan pihalle heti aamusta ja pistin itsekseni suursiivouksen pystyyn. Puhdasta tuli, muttei ainuttakaan supistusta Saunalla ja seksillä ei myöskään tunnu olevan mitään tehoa. Tulkoot, kun on tullakseen! Liikkeet ovat alkaneet harvenemaan ja se hieman epäilyttää. Onneksi maanantaina on neuvola.
Voi vitsi, jos meidänkin tyttö osoittautuu pojaksi. Alkuun hankin tosi maltillisesti vain unisex-vauvanvaatteita, mutta loppua kohden olen hullaantunut täysin kaikkiin ihaniin mekkoihin ja bodejakin taitaa löytyä punaisen joka sävyssä. Pääasia minullekin tietysti on, että vauva olisi terve. Pojan tulo olisi silti aikamoinen ylläri. Voi ähäkutti, niin tässä tietysti käy, kun olen noita mekkoja haalinut
Krissie rv 39+3