HEINÄMAMMAT 2008 ~huhtikuussa~

tässä teille sikiön painon kehityksen seuraamiseksi linkki taulukkoon!! eli nyt voitte katsoa onko saamanne arviot ns. normaaleita ja mille kohti kasvukäyrää se asettuu!

malliksi laitoin punaisen pampulan rv 26:n kohdalle 800g, eli se on kasvukäyrän alarajamilla ja sikiö siis voisi olla huomattavasti painavampikin ollakseen edelleen normaalipainoinen.


http://www.aijaa.com/v.php?i=1904028.jpg

 

Tervehdys!

Avaudunpa minäkin, kun kerran muutkin..Miesasiaa siis..Tuo Ievaliinan juttu kuulostaa jotenkin niin tutulta, vaikkei nyt ihan tommosia tilanteita ookkaan ollu..Meillä etenkin viime viikot mies on ollut kuin täyshoidossa kotona. Tiskit jää pöytään, vaatteet sais kerätä makuuhuoneen lattialta pesukoneeseen (sitä en kuitenkaan tee), kahvi on aamulla valmiina, kun äijä kömpii sängystä (minä en sitä juo), viime aikoina jostain kumman syystä minä olen ollut se, joka tekee isot ruokaostokset yksin, kantaa ne 5 kassillista ruokaa kolmanteen kerrokseen jne. Aiemmin mies oli oikeasti tosi osallistuva, me oltiin ihan yhdenvertaiset kaikissa kotihommissa yms yms. Eikä mies voi edes vedota rankkoihin työpäiviin, koska me molemmat opiskellaan yliopistossa, ja mulla vielä ainakin opintopisteitä kertyy enemmän..En tiedä mitä pitäis tehdä..

Viime viikonloppuna menin mainitsemaan asiasta, ja kyllähän tuo äijä yhden päivän jaksoi auttaa ja olla mukana, mutta siihen se sitten jäi. Aamuisinkin kun esikoinen hiipii meidän viereen aamupaineihin, ukko jatkaa suunnilleen unia ja minä sitten viihdytän esikoista, että itsekin saisi vielä vähän aikaa makoilla. Tässä yhtenä aamuna siinä ajassa, kun mies luki lehden, minä olin keittänyt esikolle puuron, tyhjännyt tiskikoneen, viikannut pyykit ja pedannut sängyt. Toivoisinpa, että liioittelisin näitä juttuja, mutta ei..

Alkaa iskeä aikamoinen väsymys, mutta mitä tuolle äijällekään voi tehdä? Jos jätän hommat tekemättä, koko koti on sitten kuin kaatopaikka ja oma olo vain pahenee.. No joo, se siitä. Tulee vain paha olo, kun miettiikin tätä tilannetta.

Sen verran vielä vastailen, että pojan nimi meillä jo on, ihan varma sellainen, mutta tytölle vielä vähän arvotaan. Miehen ja esikoisen mielestä tytöstä pitää tulla Minttu, itse mielessä on hiukan erilainen ehdotus..katsotaa, mitä tuleman pitää ja kumpi sieltä nyt sitten tupsahtaa..

Nyt lähden pakkaamaan. Viikonloppu kuluu mökkeillen. Jospa siellä saisi vähän levätä. Mies kyllä vihjaili, että jospa hän yhtenä aamuna saisi nukkua pitkään..Joopa joo.

Pinuski ja kasvava masu rv27 tasan..

 

Täällä samaa. Eilen illalla tulin töistä ja sain semmoisen saarnan, että... Kun mulla on noita terraarioeläimiä, niin minun pitää kuulema ne muistaa siivota niin, ettei hajuhaittoja synny.
Itsestäänselvä asiahan tuo on.
Lisäksi minun pitää laittaa roskat roskikseen, eikä tiskipöydälle.
Toinen itsestäänselvyys.
Mitähän kaikkea muuta se ukko mulle illalla sitten lateli. Lisäksi vielä puhui minulle muita asioita siihen sävyyn, että "miks oot niin lihava tai laiska". Sain sanoa useamman kerrän, että "Miksi puhut mulle tuollalailla". Anteeksipyyntö ei tullu, mutta lopetti puhumisen muutamaksi minuutiksi. :/

Illalla kissa oksensi tosi laajalle alueelle, onneksi kuivia kokkareita. Minun olisi pitänyt sitten alkaa oikeasti luutuamaan sitä lattiaa...

Minä olen se, joka kerää likaiset vaatteet makkarin lattialta ja olohuoneen soffan nojalta pyykkiin, pesen ne ja unohdan sinne. Aina on ollu tarkoitus soittaa miehelle, että töistä tullessaan voi sen verran tehä, että tyhjää pyykkikoneen. Se unohtuu ja märät pyykit on kolmatta päivää koneessa, kunnes minä ne pyöritän uudelleen ja laitan kuivumaan. Ruoan teen aina ja mies osaa kyllä huuhdella astiansa raanan alla, mutta sitten jättää siistin pinkan tiskipöydälle. Millonkohan viimeksi... ei ikinä, ole ollu sitä ihanaa tilannetta, että pöytä olis siivottu ja tiskipöytä tyhjennetty samantien syönnin päätteeksi.

Se mitä mies tekee, on se, että kaupassa, ei enää varmaan kehtaa kannatuttaa minulla kauppakasseja. Näkyy maha jo niin selkeästi. Kissanhiekkalaaria nostelee kylppäristä saunan ajaksi eteiseen ja saunan alalaudetta nostelee, jos se on nostettu ylös.

Nyt tällaisen purkauksen jälkeen onkin erimukavaa alkaa väsäämään isyyspakkausta. prkl

t: pörrö ja vaava 27+5

 

Nimiä on maisteltu, mut vielä ei oo mitään lyöty lukkoon. Tuolta mieheltä tulee omasta mielestäni niin hölmöjä ehdotuksia enkä nyt haluis ihan sitä lannistaakaan, ettei luule, ettei pääse mihinkään osalliseksi, mutta kun nimiehdokset on tällä hetkellä olleet tyyliä "Grand Master" ja Reilu, niin... :headwall:

Kotitöistä Mies kyllä on osallistunu tosi hienosti, sen suhteen oon saanu viettää kissanpäiviä, mutta jotta ei menis ihan kehumiseksi, niin edelleenhän tuo baareissa juoksee aamuun asti eli kotitöitä tehdään silloin, kun ei vaivaa "day after" tai kun ollaan yleensäkin kotona. Tosin muuten se on ollut nyt niin kiva, etten viitsi kyllä kieltää tuota yöjuoksua tai edes valittaa siitä, kunhan se ei oo joka iltaista.

Kiitos Smilex taulukosta. Kai kaksosiakin voi siitä seurailla ihan samalla lailla kuin yhtäkin..? Varmaan kyllä hurjaa olla töissä keskosten kanssa, kun ne on niin kovin pieniä. Sedän vaimo sai kesällä vauvan en-nyt-muista-kuinka-paljon-liian-aikaisin, mutta pieni se oli ja nyt kasvanut hienosti potraksi pojaksi :heart:

(.) Jäin töistä kotiin! Tuntuu tällä hetkellä ainoalta ja oikealta vaihtoehdolta. Turhaan väsytän itseni töissä, joka ei kiinnosta yhtään ja jonka jälkeen oon aivan liian väsynyt tekemään yhtään mitään. Tosin nyt sain neuvolalta loppuviikon saikkua ja ens vk:n ke olis lääkäri. Katsotaan nyt vielä lääkärin "tuomio", saa nähdä pääsinkö tuulettamaan "vapautta" liian aikaisin. Ainakaan viime lääkärikäynnillä tuo ko. lääkäri ei oikein ymmärtäny mua enkä mä sitä...

 

Kävin tänä aamuna siinä sokerirasituksessa, tulokset verikokeista saa kysyä ensi viikolla, kun terkkari on loppuviikon lomalla. Litku ei ollut niin kamalaa kuin pelkäsin. Kolanmakuinen näkyi lukevan pullon kyljessä. Kyllä se kaukana coca colasta oli, mutta pahempaakin olisi voinut olla. Ja sen "olutpullollisen" verran sitä piti juoda eli 0,33l.

Miesasiasta: Minä taidan todellakin kuulua siihen onnekkaaseen joukkoon, joka saa mieheltään apua kotona. Minun muru on jo useita viikkoja huolehtinut kissojen hiekkalaatikon siisteydestä, kantaa raskaat kantamukset, hoitelee lika-astiat koneeseen, jos en ole ehtinyt sitä ennen hänen töistä tuloa tehdä ja onpa jopa oma-aloitteisesti imuroinut kodin useaan otteeseen viime viikkoina. Kun hän on imuroinut kotia, minä olen laittanut ruoan valmiiksi, ja näin olemme saaneet yhteistä vapaa-aikaa enemmän, siihen yhteiseen vapaa-aikaan vedoten näitä kotihommia on alettu nyt masun kasvamisen myötä jakaa. Koiraakin hän ulkoiluttaa töiden jälkeen ihan kivasti, välillä itsekseen ja välillä menemme yhdessä. Näiden lisäksi löytyisi varmasti monia muitakin juttuja, joissa hän auttaa, mutta eiköhän tuossa tullut jo tarpeeksi. Ihan nolottaa :ashamed: kertoa tällaista, kun lukee teidän joidenkin tilanteesta. Miksiköhän kaikki miehet eivät osaa tarjota apuaan vaimoilleen silloin kun sitä eniten tarvitsisi? Aiemmissa raskauksissa entisen miehen rinnalla en todellakaan saanut erityiskohtelua raskauteeni vedoten, joten tiedän senkin tunteen, miltä tuntuu, kun toivoo kovasti, että mies huomaisi avuntarpeen, mutta kun ei. Voimia teille, jotka yksin raadatte kotona.....

Kultatiuku ja Nuppu rv27+1

 

Ciao kaikki mammat!

Mä tuun kohta hulluksi...oon makoillu melkein viikon flunssassa kotona!
Hermot menee,kun ei pääse ulkoilemaan(Toisaalta ilmatkin ovat kyllä olleet aivan kamalat,ainakin täällä etelä-suomessa).Pientä lämpöä ja nenä vuotaa.
Marraskuun jälkeen en oo ollut kertaakaan flunssassa,joten johan oli korkea aika munkin saada joku pöpö!
En ehtinyt olemaan töissä kun viime viikon loman jälkeen.Nyt lepäilen sair.lomalla ja ens viikko olis taas lomaa.Eipä tässä muutenkaan ois enää paljon työpäiviä jäljellä ennen äippälomaa...Ihanaa!!!

Rinssillä tuntuis olevan kaikki hyvin.Potkut ovat keskittyneet lähinnä oikeaan kylkeen.Seuraava neuvola ois vasta parin viikon päästä ja edellisestäkin on kulunut jo saman verran!No,kohtahan siellä saa alkaa juoksemaan joka toinen viikko!

Paino sen kun nousee vaan!Nyt on lähtöpainoon tullut jo noin 12-14kg.Suklaanhimo on aivan valtava!Levy päivässä menee masuun...ja muutenkin maistuu keksit,pullat jne jo liiankin hyvin!Eli turhaa tässä narisen painosta,kun en tee itse asialle mitään.Mutta miten suklaan voi korvata esim.omenalla tai pullat porkkanalla?!Ei ollenkaan sama asia,hih!Suklaanhimoon ei auta kun suklaa!!

T:bella&rinssi rv27
:heart:

 

nla kuulumisia, vihdoin mullakin =) tai nla lääkärihän tää oli.

mutta siis, painoa tullut nyt +7kg lähtöpainoon, nyt oli tullut isoin nousu neuvoloiden välillä.
sf-mitta 27, yläkäyrän yli mennään. painoarvioita rv 30:n jälkeen aletaan tehdä, viimeistään rv 35.
Rauhassa täytyy ottaa, henkeä jo ahdistaa, maha painaa kehkoihin ja hengästyn niin herkästi.
Kohdunsuun tilanne sama kuin viimeksi: ulkosuu sormelle auki ja pehmeä.
sok.rasituksiin ei vielä tarvetta kun voin niitä itsekin seurata työn puolesta päivittäin ja nytkin mitattiin nla:ssa ja oli 3,5 mmol/l.

Profiilissa nyt taas päivitetty jätti maha... rumaksihan tuo kohta muuttuu jos vielä vaan kasvaa ja kasvaa... :/

Teen siis keikkaluonteisesti töitä keskussairaalassa oman opiskelun ohella. Kirurgian hommat olen joutunut nyt jättämään koska ne on fyysisesti ihan liian raskaita mulle. 1,5v siellä olinkin.

Nyt olen ollut keskolassa ja tykkään työstä!
Osahan keskosista on "ufon" näköisiä ihan suoraan sanottuna, ison pään ja luisevan kropan kanssa mutta minusta ne on ihania
kyllä tulee verrattua omaan odotukseen vauvoja. Toisaalta se on ihan käsittämätöntä katsoa sellaista rv 26+6 syntynyttä, niin täydellinen ihminen! Se tekee jotenkin konkreettisemmaksi oman odotuksen kun tajuaa että mahavauva oikeasti on tuollainen.

Kohta iltavuoroon taas, kirjoitellaan :wave:

SmileX rv 27

 

Heip ihmiset pitkästä aikaa! Täällä on ollut tosta sokerirasituksesta puhetta, niin kysyin että paljonko sitä litkua pitää juoda...? Aluks kuulin puhuttavan litrasta, sitten neuvolaterkka sai mun pään käännettyä puhumalla desistä-parista ja yllä Kultatiuku puhui 0,33L. Vaihteleekohan tää määrä kunnittain vai miksköhän sitä tulee näin laidasta laitaan tietoa?
Mä nyt päätin sitten mennä kyseiseen kokeeseen, mutta jos sieltä litratolkulla tuodaan juomaa eteen niin käännyn kyllä kannoillani ympäri. Minen sokeria kroppaani sellasia määriä tunge.

Täällä viikot 26+4, painoa tullut ekasta käynnistä yhteensä 3,1kg, sf tällä viikolla 21cm. Kaikki muutenkin ok.

 

Täällä on ollut tosta sokerirasituksesta puhetta, niin kysyin että paljonko sitä litkua pitää juoda...? Aluks kuulin puhuttavan litrasta, sitten neuvolaterkka sai mun pään käännettyä puhumalla desistä-parista ja yllä Kultatiuku puhui 0,33L. Vaihteleekohan tää määrä kunnittain vai miksköhän sitä tulee näin laidasta laitaan tietoa?

Mulla oli varmaan kanssa toi 0,33l tuota namijuomaa laitettu tarjolle . Eipä silti, musta se oli ihan hyvää, maistui vadelmamehulle. Tosin ei mikään nautinto tyhjään mahaan vetäistynä. Siinä litkussa on mun ymmärtääkseni vakiona se 75g glukoosia ja maku saattaa vaihdella eri labroissa. Toi kokiksen makuinen taitaa olla aika yleinen.

 

bella74 koitahan parantua! luultavasti samaa tautia on täälläkin. puoltoista viikkoa kestänyt ja nyt oli tänään pakko mennä lääkäriin kun alkoi yskiminen sattumaan keuhkoihin ja muutenkin hengittäminen tuntuu raskaammalta. ei mitään ylimääräisiä ääniä kuulunut, mutta poskiontelontulehdukseen sain kuurin. toivottavast se tepseis ja sais tän rään loppumaan. yskään en mitään lääkettä saanut raskauden takia. otin tytön mukaan, ku hällä tätä samaa tautia, niin korvatulehdushan sieltä löytyi TAAS!!! jo 12. ja tyttö just täyttänyt 2v. sairaalassa ollaan käyty, mutta korvalääkäri meinas, ettei niille mitään hyödytä tehdä tässä vaiheessa.

laittakaas niille äijille vähän "jöötä"!!! kyllä miehen täytyy oma osansa raskaudesta kantaa ja osallistua kotitöihin, kun nainen 9kk kantaa vauvaa sisällään ja kärsii kaikki pahoinvoinnit ym. kivut ja synnytys siihen päälle. ihan pistää kiukuks tein puolesta keillä mies ei itse ymmärrä oma-aloitteisesti osallistua! en tiiä uskallanko kehua, mut tänäänkin tossa mies keitti mulle kahvit ( ite ei juo ) ja laittoi pullaa uuniin. ( ei tosin ite tehnyt, vaan kaupasta valmiita ) mutta tollasilla pikkuteoilla sitä vaan kummasti saa hyvän mielen ja piristyy!

eipä kai tässä mitään kummempia taas, kun voikaahan paksusti ja hyvin!

t-06 26+5

 

kommentoisin. Meillä täällä lapin läänissä se on tosiaan sen 0.33l se pullo, näyttää ihan kalja pullolta..meillä täällä myös se on sitä kolanmakuista. Silloin kun esikkoa odotin se juoma oli paljon siedettävämpää, sillä siinä ei ollut ollenkaan hiilihappoa. nyt kun käväsin niin tähän uuteen oli lisätty hiilihappoa, ja se maistu ihan karmealta, vaikka joku olikin tutkinut että menee hiilihappoisena alas paljon paremmin, varsinkin jos aamupahoinvoinnista kärsii. Tiedä sitten että oliko mulla sokeria veressä kuinka paljon sillä ihme ja kumma juuri minun testitulokset oli matkan varrella kadonneet..
Sanottiin vain labrasta että täytyy tulla uudelleen jos niitä ei pian löydä. Mulla ei kyllä esikolta ollut mitään, ja ajattelinkin pyytää neuvolasta että jos tää toinen kerta menisikin sillä tavalla että mie voisin ottaa sen sokeritesti kojeen kotiin ja mittailla niille niitä arvoja, tuntuu hullulta lähteä tässä tilanteessa vauvaa lisää "rääkkäämään" kun ei tiedä yhtään että kuinka kauan se tuolla massussa saa olla. Maanantaina menen neuvolaan ja siellä kuulostellaan että onhan sydänäänet ok, ettei oo niitä napanuorasta johtuvia heittelyitä...ettei tartte tosiaan pelkällä liikelaskennalla pärjäillä. Tänään soitettiin myös äitipolilta ja aikaistivat hiukan sitä uusinta ultra-kontrolliin menoa, mukavampi vain mulle.. toivottavasti aika menisi pian ja tilanne olisi näinkin hyvä vielä sitten kun 28pv sinne ultraan mennään.

Minä myös olen täällä valtavassa flunssassa, ja tuntuu ettei kyllä jaksa mitään ylimääräisiä ponnistuksia. Tuntuu että pitäis olla ylim. happimaski antamassa ilmaa, kun jottain touhuaa. Olenkin minimoinut kaikki hommat..kyllä ne kerkeää sitten tehdä ku on olo vähän kohentunut. Yläkertaan päin en ole edes katsonutkaan, sillä pelkkä ajatus portaissa ramppaamisesta pistää hengästyttämään.. toivottavasti tämä menisi pian ohi. Nuhan kanssa niinkin pärjää, mutta yskä ja kurkkukipu on karmeita kun ei ole mitään lääkettä mitä vois ottaa jotta se jotain auttais.

 

Pipsa27:lle paranemisia kovasti myös ja paljon tsemppiä!! Eipä ole kadehdittava tuo sinun tilanteesi. kävin lukemassa aloituksesi, josta muistaakseni eilen ( tai lähipäivinä :ashamed: ) täällä mainitsit!

 

Mistä tulikin mieleeni, että pitää nyt päivällisestä mittailla sokerit tunnin jälestä. Eilen töissä pääsi unohtumaan, ko synttäreitä siellä juhlittiin. Mutta ei kerrota neukkatädille, eihän .

Onpas ollu meleko päivä. Masukki ei oo pusähtyny moneksikaan minuutiksi kerrallaan.

 

Neuvolassa käyty ja kaikki oli ok. Sf 25,5 Verenpaineet 111/62. Hemoglobiini hieman noussut eli nyt 115. Auttoi kun vaihdoin obsidanin matrifoliin. Painoa tullut 1,1kg ja pissa puhdas.
Lääkäri sanoi et kaulaa on kun joutsenella,mutta jo pehmeä. Tässä vaiheessa on ok.
Viikolla 36 synnytystapa-arvioon jyväskylään.

Meillä isäntä on ollut aina laiska tekemään kotihommia,mut jos oikeesti pyydän,niin kyllä auttaa. Nyt on vaan hankalaa,kun mies on itekin sairaslomalla selästään. Huomenna pääsee magneettikuvaan. Epäilevät pulistumaa. Nyt arvotaan kumpi pystyy tekemään mitäkin.

 

Kotityöt teen pääsääntöisesti itse kun mies on rahtihommissa ja aika vähän kotona,nyt saa vuorot sellain jotta on enemmän kotona =) teen sen mitä jaksan ja loput teen sitten kun jaksan,puut käyn hakemassa pienissä erissä,pihaa siivoan pienissä erissä ja tänään tein talossa suursiivouksen ja tais olla miun viimeinen siivous,mies kun on kotona ni tekee kyllä kaikkea mahdollista siivoaa,täyttää/tyhjää konetta,tekee ruokaa ym ym ym minut patistaa lepäämään ja tuo sapuskat sänkyyn jos miulla on supistelu herkkä päivä.

Nimistä tytölle on ollut nimi valmiina 6v mutta poikien nimistä ei ole tietoakaan ja nyt jos kumpikin on poikia ni varmaan päätetään tyyliin ristiäis aamuna nimet,kuopuksen toinen nimikin selkiytyi vasta edellis yönä ristiäisiä.

Smilex siulla on kyllä muhkea maha anteeks jotta sanon mutta vois luulla siellä olevan useampia...

Sokerirasitus on miulla maanantaina kuten myös neuvola ja mua oksettaa jo valmiiksi se litku jota joutuu juomaan,onneksi vaan pari mukia eikä enempää.

Sairaslomalla olen nyt äippäloman alkuun joka miulla alkaa 19.5

Olo on melko hyvä mitä nyt iltaisin supistelee välillä kovinkin mutta huilaamalla menee ohi,vauvat melskaa todella kovin ja mahaa välillä ihan oikeesti koskee ja on todella arka tuosta navan seutuvilta kun tasainen poljenta käy koko ajan,mutta kyllä niitä on ihana kuulostella kun tietää ettei niitä enää tämän raskauden jälkeen tunne.

Äitee ja tuplat rv 26

 

Kertokaas tyhmälle miten tuo sokerirasitus oikein menee? Onko jotkut arvot koholla kun joutuu sokerirasitukseen vai millä perusteella sinne määrätään? Mulle ei kukaan ole puhunut koko rasituskokeesta raskausaikana mitään, enkä kyllä ole itsekään älynnyt sitä neuvolasta kysyä.

Napa ei ole vielä pullahtanut, mutta ei siitä kyllä oo mitään kuoppaakaan enää jäljellä. Navan ympärys on tosi kosketusarka.

Kotityöt mies auttaa paljon ja jonkun verran jätän ihan vaan tekemättäkin. Meillä kun ei ole ennestään lapsia ei haittaa vaikka vähän ois välillä sotkuista ja jos ei joka päivä jaksa laittaa useampaa lämmintä ruokaa...

Painosta ekasta neuvolasta painoa on tullut nyt 10kg. Tulee varmaan vielä saman verran lisää ennen synnytystä.

Huomenna on taas ultrakäynti ja voi että se mua joka kerta jännittää vaan yhtä paljon!

Etsiväkaksoset 25+2

 

Pipsa27:lle paranemisia kovasti myös ja paljon tsemppiä!! Eipä ole kadehdittava tuo sinun tilanteesi. kävin lukemassa aloituksesi, josta muistaakseni eilen ( tai lähipäivinä :ashamed: ) täällä mainitsit!

Kiitos t-06 tsempeistä. Tuntuu kyllä, että päivät matelevat todella hitaasti.. sitä kun yrittää olla reippaana ja puuhata mahdollisimman paljon tuon esikon kanssa, ettei tarvitsisi koko aikaa murehtia. Täytyy yrittää itselleen muistuttaa, että kolmen viikon päästä saattaa olla tilanne jo ihan toinen, kenties parempi kuin tällä hetkellä. Toivotaan niin
Iso :hug: ja onnea odotukseen

 

Heippa pitkästä aikaan!

Ompas tullut ihanan paljon kirjoituksia! Eilinen meni että sai luettua kaikki läpi ja nyt pitäis yrittää muistaa mitä kaikkea pitikään kommentoida... Taitaa tulla pitkä lista...

Mahan ympärys Äsken mittasin 92cm(rv26) ja viikko sitten oli 87cm. Hyvin tuntuu kasvavan, vaikka lukemissa jäänkin kovin jalkoihin...

Maitoa Yhen pisaran olen nähnyt. Suihkuun mennessä huomaa, että nännillä on sellaista töhnää, jonka oon tulkinnu kuivahtaneeksi maidoksi... :/

Kivunlievitys synnytyksessä Haluisin pärjätä ilokaasulla ja aqua-rakkuloilla. Epiduraalia en haluisi kun ajatus sen laittamisesta inhottaa... Saa nähä sit!

Liikunta on jäänyt kauhistuttavan vähäiseksi jo ennen raskautta. Hyötyliikuntaa vain. Kovasti on ollut ajatuksissa mennä Liikkusen FitMama tunneille, mutku... Ehkä sit ens viikolla? Painon kaa ei oo ongelmia, mut harmittaa kun alkaa paikat roikkuu :snotty:

Kummeja on kovasti mietytty, mut ei vielä päätetty eikä pyydetty. Kaksi kummia saanee riittää tai max kolme, jos sylikummina sinkkutyyppi.
Nimiä on kans mietitty. Kolme nimee pitäis olla ja ois kiva jos vaik toka ja kolmas ois meidän molempien suvuista. Tuntuu aika vaikeelta yhtälöltä, kun ei sukupuolestakaan oo kuin aavistus. Toivottavasti se pieni nyytti kertoo kesällä, minkä nimen haluaa!

Mies kotitöissä Tekee sen mitä kerkee töiltään ja on hänellekin suotava niitä hetkiä että saa vaan olla. Ittse teen sen verran ku jaksan ja loput sit joskus. Helppoa vielä kun on vain kaksi. Kauppakassit mies kantaa kyllä aina, olen sitten raskaana tai en ja ruokaa laitetaan yhdessäkin.

Smilex Kiitti siitä painoarviolinkistä! Juuri sellaista olin kaivannutkin!

Napa on vielä kuopalla, vaikka jo kovasi pyrkii nousemaan.

Mites ootte aatellu pitää isyyslomia? Jääkö isät heti syntymän jälkeen isyyslomalle vaiko vasta myöhemmin?

Kivaa, ens viikolla on se mallipotilasultra! =)
- Tiipero 26+0

 

Pipsa27 :hug: ja paljon voimia!
Lukaisin sun tarinan ja kuulosti tosiaan hurjalta. Onneksi nykyään on ultrat, joilla seurata tilannetta ja ylipäätään nähdään tilanteet ajoissa. Varmaan neuvolaanki pääset aina kun vähänkin mietityttää! On kyllä varmasti raskaita päiviä, mutta koita jaksaa ja tuu kertoo meille kuulumisia! :flower:

 

Taas piti tulla kurkkimaan uusimmat kuulumiset ennen Lostia...se tosin tais jo alkaa! Mutta nopsaan Etsiväkaksoset tuosta s-rasituksesta:

Kenelle:
* Glukoosia aamuvirtsassa (yksikin arvo riittää )
* Ylipaino (BMI > 25 kg/m2)
* Synnyttänyt > 4 500 g painoisen lapsen
* > 40 vuotias synnyttäjä
* Isokokoinen sikiö tässä raskaudessa (painoarvio > 2 SD)
* Aikaisemmassa raskaudessa sokeriaineenvaihdunnan häiriö
* PCO-oireyhtymä
Nuo tais olla Pohjois-Pohjanmaan sh-piirin ohjeet kun pikaisesti googletin, mutta kyllä täällä meillä etelässäkin kait samoilla mennään. Mulla oli esikoinen 4400g syntyessään ja se riitti kriteeriksi ainakin kun itse halusin mennä. Ei viisikiloista, jos saa toiveita esittää ...

Sumppis

 

Yäks, täällä on ollut puhetta sokerirasituskokeesta ja mun pitäis varailla sellaiseen aikaa ens viikoksi. Mä vaan muistan miten mulla esikoisesta tuli ihan kaamea olo siitä. Päästä vaan vispas ja paikat hakkas. Kuitenkin arvot oli hyvät, mutta onneks mies oli silloin mukana et sai taluttaa mua. En mä ymmärrä miten siihen niin voimakkaasti reagoin.

Kotitöistä vielä. Meillä mies kyllä tekee kotitöitä, mutta niin paljon rennommin kuin itse että välillä kyllä ahdistaa. Raukka kun kuvittelee että suurinpiirtein kun lattiat imuroi ja tiskikonetta tyhjentää ja täyttää niin sitten on hyvä :kieh: . Sama jos viikkaa vaatteita kaappiin, niin sinne menee samalle hyllylle housut ja paidat ja kalsarit. Tänään puhuttiinkin että mun täytyy kirjoittaa jokaiseen hyllyyn mitä missäkin on niin sitten EHKÄ mieskin osaa laittaa vaatteet paikoilleen. Mutta en mä valita, pääasia että tekee ja kyllä se mussu parhaansa yrittää :heart:


Mites muilla nuo hormoonit? Mä kun olen huomannut nyt olevani pirujani täynnä. Tänään viimeks saatiin riita aikaiseksi (mies loukkaantui mulle verisesti eikä puhunut mulle lainkaan enää illalla). Syystä että mulla meni hermot kun mies ei saanut aikaiseksi vastata pojan kaverin isälle lasten viikonlopputreffeistä. Antoi mulle puhelimensa ja pyysi että mä vastaisin siihen (tämä ei siis ollut eka kerta, mun mies ei kestä vieraiden ihmisten kanssa jutustelua edes tekstiviestitse, ujo kun on).
No mulla lähti hermo ja otin tän pojan äitiin yhteyttä viestillä. Kirjoitin siihen että mun mieheni on tosi laiska sopimaan yhtään mitään ja että ottais jatkossa yhteyttä muhun kun mies kuitenkin sen sitten mulle delegoi.
Kun mies sitten tuli lenkiltä, niin kiukkuisena luin hänelle viestini ja totesin että enää ei tarvitse vaivautua pojan menoista ja harrastuksista. Ja tästä siis mies loukkaantui.
Tuntuu tosi tyhmältä näin kirjoitettuna, mutta ihan aiheesta mies pahotti mielensä, myönnän. Mä en vaan tiedä mistä näitä "pikkupiru" ajatuksia ja ääneenkin sanomisia taas ilmaantuu. Tai siis tiedän, tulee elävästi mieleen esikon odotusaika jolloin näytin keskaria kaikille autoille jotka eivät pysähtyneet suojatien eteen :ashamed: :ashamed:

Vielä Smilex Sulla siis jo kohdunsuukin auki? Mulla todettiin sen olevan vielä napakasti kiinni ja silti käskettiin vaan levätä. Että otahan rauhallisesti... :hug:

Juu tämmöinen romaani tällä kertaa =)

terkuin turkilmas 27+3

 

Kotitöistä: Tähän päivään asti olen suurimman osan kotitöistä tehnyt itse, mutta nyt muutaman viikon ajan olen kyllä saanut ihan kiitettävästi miehen osallistumaan. Oma-alotteisesti ei kyllä vieläkään hoksaa tehdä mitään, mutta töihin lähtiessä lappua vaan pöydälle niin hommat on kuin onkin tehty kun tulen kotiin Kauppakassit kantaa kyllä, ja jos yksin käyn kaupassa niin pyytää soittamaan kun olen pihassa että tulee ne sisälle kantamaan Aika herttaista sinänsä, koska mietin vaan että kenenhän hän luulee ne kassit kantavan kaupasta autoon... No, pääasia että yrittää noin kovasti. Ruokaa laitetaan molemmat.

Aivan uuden piirteen oon huomannut myös miehessäni: En ikinä olis uskonut että osaa olla noin kärsivällinen mun kanssa. Ennen raskautta kinattiin asioista ja toisinaan räiskähteli kunnollakin, mutta raskauden aikana olen saanut räiskähdellä yksin... :ashamed: Tällä hetkellä hävettää, miten paljon mies on joutunut kestämään mun kiukuttelua.. Ja silti jaksanut pitää hyvänä ja ymmärtää...

Sellaista kysyisin teillä, jotka olette saaneet jonkunlaisen kokoarvion, että missä tuo arvio sikiön painosta teille on tehty?
Tekeekö lääkäri sen keskiraskauden aikana? Meillä kun ei täällä ole tota keskiraskauden lääkäriä ollenkaan, niin joudunkohan vaan odottelemaan sinne vko:lle 35? Osaisko joku kertoa ja valaista hölmöläistä..

(.) Pikkuinen potkii ihan alas, on potkinut oikeestaan kokoajan, ja mietin jo, että missähän vaiheessa kääntyy raivotarjontaan jos on kääntyäkseen.. Toivottavasti kääntyy kuitenkin!

Kaikille flunssaa poteville pikaista paranemista!!!

tannuli 24+6

 

Täällä on ollut tosta sokerirasituksesta puhetta, niin kysyin että paljonko sitä litkua pitää juoda...? Aluks kuulin puhuttavan litrasta, sitten neuvolaterkka sai mun pään käännettyä puhumalla desistä-parista ja yllä Kultatiuku puhui 0,33L. Vaihteleekohan tää määrä kunnittain vai miksköhän sitä tulee näin laidasta laitaan tietoa?

Mulla oli varmaan kanssa toi 0,33l tuota namijuomaa laitettu tarjolle . Eipä silti, musta se oli ihan hyvää, maistui vadelmamehulle. Tosin ei mikään nautinto tyhjään mahaan vetäistynä. Siinä litkussa on mun ymmärtääkseni vakiona se 75g glukoosia ja maku saattaa vaihdella eri labroissa. Toi kokiksen makuinen taitaa olla aika yleinen.

mulle tuli sitä litkua kans joku 0.33l ja maistu sitruunalle eikä tosiaan ollu mitään herkkua tyhjässä mahassa :x :x joo niin taitaa olla noi mitta suhteet niitä aineksii....mutta mää hiipailen nyt nukkumaan...öitä

bambiino ja pömppis rv 27+2

 

Uni rytmistä..Joskus nukahdan yhdeltätoista ja toisinaan pyörin kahteen saakka sängyssä...Päivällä sitten nukuttaa. Aamuisin olen seitsämästä noin yhdeksään hereillä kun laitan puurot koululaisille ja huolehdin ne kouluun.
Viime yönä oli kuumeinen ja oksettava olo ja tänään sitten nukuin kahdet päivä unet, niin eipä nyt väsytä ku pitäs.
Itsellä on tuo rannekanava oireyhtymä mikä tekee sen että nukkuessa kädet menee nyrkkiin ja sitten kädet tikkuilee ja kipuilee. Vaikka nukun lastat kädessä, niin nukkuessa yritän kaikin voimin laittaa käsiä nyrkkiin. Näen sitten painajaisia että olen korkealla portailla ja kädet on jumissa jossain tiiliseinässä ja minua huimaa enkä saa käsiä irti..
Kai tuo käsi ongelmakin väsyttää sekä sekoittaa uni rytmiä.
Koti töistä. Mies tekee ruoka ostokset. Myös imuroi ja luuttua. Itselle jää kyllä ihan tarpeeks koti työtä ku on kipeiset kädet ja sitten tuo selkä ei kestä kanteluita eikä lattialta noukkimista.

 

Heps!

Tässä aattelin sen verran tolle Sumppikselle vihjata, että voinet päivittää mulle tuonne ikäosioon vuoden lisää kun se huomenna pärähtää mittariin... En varmaan ehdi viikonlopun aikana koneelle istahtaa. Kauhee riisi kytee.. No ei vais!

Mullakin on jotain samantapaista vaivaa kun suomalaisella, kädet puutuu ja vetää välillä ihan tunnottomaksi. Toisinaan katoaa voimat kokonaan esim. nostaessa jotain. Mulla on vaivaa hoidettu ja tutkittu niin monta vuotta, etten jaksa ees enää lääkäriin raahautua, kun ne vaihtuu täällä yhtenään ja jokainen aloittaa tutkimisen aina alusta. On otettu röntgenkuvia, tutkittu hermoyhteyksiä, hierottu ja jumpattu... Tota rannekanava oireyhtymää ei ole voitu todeta, vaikka oireet siihen sopiskin. Ilmeisesti tämäkin riemu johtuu useasta raskaudesta, oireita esiintyy kuulema eniten monen lapsen äideillä.. Ja säännöllinen hieronta pitää oireet kurissa kummiskin aika hyvin, joten näillä mennään..

Mutta nyt pitää lähteä, lupasin viedä lapset puistoon jossa pph:t käy hoitolasten kanssa, niin on isommallekin leikkikavereita!

Räpätäti+papu rv26+2