***Heinäkuun Onnenhiput 2011 Kesäkuussa***

Mommysmonsters: Mulla on myös suonikohjuja sekä vasemmassa pohkeessa ja alapäässä...Terkkarikin vilkaisi niitä ku otti sen streptokokkinäyteen ja tuumas: hui kauhia kun paljon...:LOL: Noh toivottavasti menee ohi synnytyksen jälkeen, näin ainakin viimeks meni molemmat... Mutta vaiva ei ole kiva! Varsinkin iltaa kohti alkaa vaivaan...
 
Minttu Siis mulla on kaikissa raskauksissa rasitukset olleet normaalit. Tässä raskaudessa rasitus tehty kahdesti ja normaalit molemmat! Kotimittaukset sitten heittävät. Viime raskaudessa loppupuolella rupesi just paastoarvot heittämään ja vauva oli sokeriseurannassa synnytyksen jälkeen. Muiden kohdalla noita sokereita ei ole mittailtu rasitusta lukuunottamatta. Mutta luulen kyllä että kolmannesta lähtien olis toi sokerihäikkä ollut koska koot isoja. Ja mullahan neljäs ja viides käynnistettiin etteivät kasvaisi liian isoiksi.

Täällä suonikohjuja ei ole näkynyt *kop, kop*

Juhannuksena varmaan ollaan ihan kotona vaan. Saattaapi mies joutua töihinkin. Tänäänkin piti lähteä. Ihan kuin tuolla ei muita duunareita olisi! Argh.

Jaaha imurointi kutsuu!
Reppis
 
Täällä ei ole suonikohjuja, mutta todella rumat raskausarvet tullu pohkeeseen ja takareiteen! :O Myös maha on nyt alkanut repeillä. Esikoisesta tuli vaan kylkiin ja ihan alamahalle muutama arpi, nyt onkin sit jo ihan kiitettävät määrät myös mahassa.

Tänään on samat raskausviikot kuin joilla esikoinen syntyi. Jotenkin koko ajan odotan milloin alkaa tapahtua. Pettymys on varmaan suuri, kun sit mennäänkin ihan täysiaikaiseksi kun nyt odottaa että tulee etuajassa. Tänään pitäs jaksaa matkustaa 300 km kotiin täältä mummulasta. Onneksi on ilmastoint autossa!

Olo on tosi tuskastunut ja hankala koko ajan. Maha painaa ja ahdistaa, kaikki mitä suuhunsa laittaa närästää. Supistuksiakin on koko ajan. Mikään vaate ei meinaa mahtua päälle. Viimeksi en päässyt tätä loppuraskauden "ihanuutta" kokemaan, kun ei kerennyt olla vielä juurikaan näitä loppuajan vaivoja, kun esikoinen jo syntyi.

Vauva onneksi liikkuu hyvin ja tasaisesti pitkin päivää. Isolta tämä herra tuntuu mahan päältä. Supistuksen aikana toisella puolella on ihan järkyttävän iso kohouma siinä missä vauvan selkä on ja toinen puoli on paljon alempana. :D

Tuskastunut Barbapörrö ja Urkki 36+0

Tästä eteenpäin kaikki onkin uutta tässä raskaushommassa, kun ei tämän pidemmälle ole päässyt aiemmin. :)
 
Heipsun!

Suonikohjuja ei oo näkyny ainakaan vielä, välillä meinaa pukamaa pukata jos maha ollu kovalla mut menee sit itestään pois.

Arpia on tullu yks alamahaan, ja noi jenkkakahvojen vanhat arvet on alkanu punottaa vähäsen, ei mitään isoja arpia ainakaan vielä, kerkiihän neki toisaalta viel tulla.

Mulla se olo vaan paranee, mä kärsin mun loppuraskauden vaivat etukäteen viikoilla 30-35 ja nyt mulla on ihan mahtava olo. Ei närästä, ei iskias vaivaa.. kummallista.

Eikä merkkiäkään siitä et ikinä synnyttäisin. Ei supista eikä mitään mikä muistuttas edes limatulppaa oo havaittavissa. Ei tosin ollu edellisestäkään, yhtäkkiä vaan nasahti vedet viikoilla 38+5.. saapi nähä meneekö samalla kaavalla.

Esikoinen oli 2835g ja 47 cm joten kauheen isoa vauvaa en osaa oottaa tälläkään kertaa, mut se jää sitten nähtäväks.

Nyt päikkäreille!

Possu ja pikkusiskosaukko 36+1
 
omat kotiintulovaatteet kyl mä ajattelin tulla niissä missä sinne sairaalaan meenki, viimekskin tein näin.
jotkut kolitsit siis ja toppi ja ohut pusero tai neuletakki..

eilen oltiin ulkona, esikoinen hoidossa. jäi jotenki pas*a fiilis vaik ei paria tuntia kauempaa oltukkaan. oon aina ollut sitä mieltä et kyllä raskaana oleva saa käydä baarissa jos siltä tuntuu! mut nyt ku itte kävin niin ei se kyl kovin mukavaa ollut. tuntu et kaikki vahtaa mahaa :O varsinkin jotkut langanlaihat pis*ikset :D
ja musiikkihan siel on ihan liian kovalla ja sitten ärsyttää kattoa humalaisia!! oma mies mukaan lukien..

suonikohjut esikosta ei tullu ollenkaan, nyt on tullu alapäähän jo hyvän aikaa sit. kun uskaltauduin vilkaseen niin järkytyin, oikeesti. ei oo mitään pieniä! alapää turvonnut ihan järkyttäväks.. ei ne vaivaa muuten ku henkisesti kun on niin viston näkösiä.

sadepäivää vietellään kotona, meil ei oo tänä vuonna yhtiäkään valmistujaisia/lakkiaisia missä käydä, erikoinen tilanne kun ainahan niitä juhlia tuntuu olevan :) rippijuhlia onkin sit parit :)

juhannus mökille ollaan menossa. se on suunnilleen yhtä lähellä synnytyssairaalaa ku meän kotikin, toisessa suunnassa vain, niin ei jännitä lähteä. ei meän vauva varmaan viel kuitenkaan kesäkuun puolella ole tulossa, vaik eihän sitä tiiä!
 
Hurjasti tekstiä tullut, yritän nyt sitten johonkin kommentoida. Eilen illalla kävin kyllä lukemassa, mutta en sitten millän jaksanut enää kommentoida. Koko päivä touhuttiin puutarhassa. Kaivettiin puskien ja puiden alusia (siis mies kaivoi :) ) laitettiin uutta multaa ja kuorikatetta. Tehtiin uusi kukkapenkki ja siirrettiin puutarhavattuja parempaan paikkaan. Kyllä sitten illasta saunan jälkeen olinkin väsynyt :) Tänään sitten aamusta siivosin meidän molemmat autot sisältä ja ulkoa. Iltapäivästä käytiin lakkiaisissa ja valmistujaisista.

Limatulpasta: aiemmissa raskauksissa limatulpan "irtoaminen" ollut merkki synnytyksen käynnistymisestä. Tytöltä irtos pari päivää aikaisemmin ja pojalta kävin vessassa ja paperiin jäi limatulpan riekaleita. sitten kun nousin pöntöltä niin alkoi supistukset ja kymmennen tunnin päästä oli poika ulkona :)

Synnytykset/vauva-ajat: Tyttö syntyi rv 40+2. Synnytys kesti reilun vuorokauden ja ponnistus 25 min. Väliliha leikattiin ja tikkejä tuli myös sisäpuolelle. Mitat 3300 g ja 49 cm. Tyttö heräs pari kertaa yössä syömään, oli muutenkin ihan hyvä nukkumaan. Mitä nyt alkukuukausina iltaisin viihtyi kovin tissillä. 5 kk iästä nukkui yöt läpi. Poika syntyi rv 41+2. Synnytys kesti n. 10 tuntia ja ponnistus 10 min. ei tikkeä ja palauduin synnytyksestä tosi hyvin. Mitat 4170g ja 52 cm. Poika oli kova syömään ja viihtyi kovasti tissillä. Piti jopa hiukan tuttina. Heräsi 4-6 kertaa yössä syömään puoleen vuoteen asti. Sitten helpotti. Lopetti yösyönnit 10 kk iässä ja nukkunut siitä asti yönsä hyvin. tosin lopetti päikkärit 1,5 vuoden iässä ja muutenkin ollut aina huono nukahtamaan ja pärjännyt vähillä unilla.

Juhannus: viellä hieman auki suunnitelmat. monena juhannuksena ollaan oltu porukoiden mökillä, mutta jotenkin nyt hirveesti huvita. Tai en minä oikein tiedä mikä huvittaa. Mies ei kuitenkaan voi mitenkään hirveesti ottaa kun laskettuaika on niin lähellä. Saa nyt nähdä miten toimitaan. Mennäänkö sitten aattona mökille grillaamaan ja saunomaan ja ajellaan sitten yöski kotiin vai jäädäänkö sinne. Kaikki kyllä varmaankin riippuu omasta olosta ja kelistä :)

Raskausarvet: uusia ei ole ainakaan viellä tullut ja toivottavasti nyt tällä kertaa niiltä säästyisin. tytön jäljiltä maha on aika karmean näköinen, pojalta taisi tulla ihan muutama pieni viellä lisää.

Nyt pyykkiä laittamaan kuivumaan ja lasten juhlavaatteet pyörimään.

Muumi ja pikkumies 36+2 :heart:
 
Heips.

Olo senku huononee... eilen iski joku hemmetin pikkuflunssa... ja poika tuli kipeeks. |O
Onneks voi jo hiukan paremmin kuin eilen.

Itse en oikeeen pysty olemaan missään asennossa. Ei vaan enää veri kierrä kunnolla. Maatessa menee keuhkot lyttyyn ja kädet puutuu ja seisten/istuen puutuu jalat.
Leposyke 112-120 :/ ja jäätävä päänsärky.

Onneks hiukan nyt piristää se et mies vie mut tänään ravinteliin syömään :) Hoitanu lapsillekkin vahdin :D

Anteeks ruikutus...
 
Tuota flunssaa näyttää olevan liikkeellä, ja aika lyhyt kestosta. Tai ainaki mulla, eilen alko jo helpottaa ja nyt ei oikeestaa ole ku kurkku ihan pikkusen kipeä :eek: Eli oikeastaan yks ilta/yö oli helvettiä ja siinä se. Toisaalta ihan hyvä ettei sen kauempaa kestäny.

Mulla sama ongelma ku niiskulla. Maatessa tuntuu, että keuhkot on ihan lytyssä eikä ensin meinaa millään saada happea ja kädet menee tunnottomiks joka yö ja leposykekin on päälle 90 :eek:

Viime yönä heräsin semmoseen tunteeseen ku joku olis kaatanu mulle pesupulveri-pippurisekotusta suuhun. Aivan kauhea tunne, tuntu että en saa happea yhtään ja join hirveen määrän vettä ja kurlasin kurkkua ja yritin toipua siitä paniikista kun yhtäkkiä hoksasin, että eiköhän ollut vaan oksennus noussu kurkkuun. Olin tosi syvässä unessa ja se tunne tuli jotenki uneen ja siinä unessa mua yritti joku myrkyttää sen pienen hetken ennen ku heräsin, ja herätessä katoin miestäki että miks se mua yrittää myrkyttää :D Mutta ihan kauhee tunne ja ku menin takasin maate niin koko ajan yritti jotaki nousta suuhun, otin sitten rennietä ja sain taas nukutuks.

Tänään olis mun serkun valmistujaiset, saapahan taas määttää herkkuja.

Raskausarvet kohta alkaa olla koko alamaha täynnä, tissit ihan täynnä, reisien arvista osa on leventyny tosi paljon ja "alleihinki" on tullu muutama.. Kohta olen pelkästään raskausarpia täynnä enkä kehtaa enää missään liikkua :( Ennestään siis ollu jenkkakahvoissa, reisissä sekä etu- että takapuolella, pepussa, pohkeissa niin enpä ole moneen vuoteen kehdanu liikkua pelkissä shortseissa tai hameessa vaan aina on ollu sukkahousut/leggarit. Onneks sentään miehen mielestä oon edelleen kaunis :)

Merlina ja muru 35+3
 
Mulla on tota samaa Merlina, mahanesteet nousee suuhun.. Todella epämiellyttävää ja ällöttävää. Rennietä kuluu täälläkin...

Turvotus lisääntynyt nyt ilmojen lämpenemisen myötä, kuten arvasinkin. Eilen oltiin kihlajaisjuhlissa illalla, oli tosi kivaa ja jaksoin ihmeen hyvin, mutta kovalla tuolilla istumisen jäljiltä oli nilkat ja jalkaterät todella turvonneet. Viimeksi oli loppuraskaudessa iltaisin mojovat nesterinkulat nilkkojen ympärillä, nyt on vielä matkaa siihen. Eipä sitä muuta voi kuin juoda paljon vettä ja ajattelin ananasta alkaa popsimaan.. Niin ja yritän ylläpitää tuon liikunnan, se vilkastuttaa nestekiertoa.

Juhannuksesta, ei suunnitelmia kun LA on 27.6. :) Tosin se ei ole neuvolan laskema laskettu aika, neuvolan mukaan olis 30.6.... Mutta ihan tässä sairaalan lähettyvillä pysytään. Olen kuitenkin ihan oman psyykeen ja jaksamisen takia asennoitunut siihen, että 11.7. on maaliviiva (rv 42+0), koska jos oletan vauvan syntyvän esim. samoilla viikoilla kuin esikoisen (39+5), tulee todella piiitkät ja tuskaiset vikat viikot. Pitää keksiä kaikkea kivaa tekemistä loppuajalle :)

Suonikohjuja ei ole. Raskausarpiakaan ei ole toistaiseksi tullut. Maha on kyllä kai aika pieni, tai en tiedä.. Oletteko muut mittailleet mahanympärystä? Ja jos olette, vedättekö vatsaa sisään vai päästättekö löysäksi? :D Jos vedän sisään, ympärys on 102 cm, jos mittaan löysänä, se on 107 cm. Ei hirveää kyytiä tunnu kasvavan näin lopussa.

Kurjalta kuulostaa Niisku-Rouvan olo :/ Tsemppiä sinne loppusuoralle, ja kaikille muillekin jotka joutuvat kärvistelemään.

Huomenna ilmeisesti tämä raskaus on täysiaikainen, eikö raja ole nykyään rv 37?

Mayinga 36+6
 
Mayinga, täällä mitataan mahanympärys aina neuvolassa samalla kun sf-mittakin eli makuulla. Eli iha normaalisti siinä tulee oltua, nyt ollu 2 viimisellä kerralla 108cm, niitä edellisellä 107, että ei nyt ainakaan ympärysmitta kasva paljoakaa :D Ja raskaus on täysaikanen sillon 37+0 :)
 
Aaa, maatessa :) Olen mitannut seisaaltaan, meillä ei neuvolassa mitata mahanympärystä.. Maatessa se on noiden väliltä, 105 cm :) Ei mulla mitenkään ole tekemisen puutetta tai mitään :whistle: Mies töissä ja poika pihalla kavereiden kanssa, vauvan vaatteet pyörii koneessa.. Taidanpa ottaa päiväunet.
 
Tuli tuossa päivällä ihan yhtäkkiä _tosi_ huono olo, oksensinki kerran. Soittelin sitten synnärille kun neuvolasta käskettiin ja sieltä sitten anto ohjeeks ottaa 2 panadolia ja paljon vettä ja koittaa nukkua, ja jos ei olis parin tunnin sisällä helpottanu niin olis pitäny lähteä käymään synnärillä. Noh mä nukuin sen pari tuntia ja olo oli paljon paljon parempi. P*lla oon saanu laukkoa tänään jo neljästi tänään, ja tosi löysää tavaraa.. Nennako se sano, että vois enteillä synnytystä? :D

Pakkailin tuossa sitten ajan kuluksi sairaalakassiakin, enpä sinne oikeestaa saanu vielä muuta kun omat kotiintulovaatteet ja kameran+laturin :D Niin ja muutamat liivinsuojat otin varmuuden vuoksi, samoten pari sidettä. Se piti kysyä, että tarviiko harsoja ottaa mukaan?

Tässä on koko illan tullu sukkapuikkokipuja ja kivuttomia suppareitaki välillä. Saas nähdä mitä ens yö tuo tullessaan :)
 
Merlina Kyllä tuo vessassa ravaaminen on niitä yleisimpiä ennakoivia merkkejä... ;)

vatsanympärys oli 103cm ja olo kuin virtahevolla, miten tässä vielä jaksaa tarvittaessa 5 viikkoa? No jospa olo helpottuis kun nukkuu yön yli.

Nyt ei jaksa enempää istua, on niin halkala olla.

Bree 36+5
 
Huh huh, mikä vuorokausi! Olen noussut aamulla klo 7.30 ja painanut puutarhahommia aina ilta 21.00 saakka. En tietenkään saa unta kun vasta puolenyön aikaan ja herään klo 3.00. Siitä asti olen pyörinyt hereillä ja nyt en enää kertakaikkiaan jaksa maata paikallaan! Joten nousin ylös tänne kirjoittelemaan!

Mä jaksan vieläkin tosi hyvin ja ilman mitään kipuja! Ihan uunona olen itsekkin kun olossa ei päivisin ole mitään vikaa ja siksi huomaankin raatavni kuin heikkopäinen! Jotenkin on sellainen olo että niin paljon pitäisi saada tehtyä ennen kuin pikkuinen tulee maailmaan! Mutta mitään vauvavalmisteluita en kuitenkaan ole saanut yhtään tehtyä! Alkaa jo paniikki iskeä!
No onneksi ensiviikolla ollaan sielä mökillä niin jos sitten tulisi levättyä kunnolla!

Pikkuinen oli tänään (tai oikeastaan eilen illalla) taas vähän aktiivisempi masussa ja voi että kun oli ihana tuntea hänet niin täynnä energiaa!

Saa nähdä miten me mammat selvitään näistä tulevista helteistä!

Mut jos yrittäis hetkeksi vielä painaa pään tyynyyn!

Tiinu ja Jäppinen 32+6
 
Huomenta!

Täällä kans pientä levottomuutta ilmassa, tossa viikonloppuna aikani kuluks pesin ikkunat. Siis kaikki muut oli päikkäreillä ja mua ei väsyttäny..

Vauvalle oon kattonu kotiintulovaatteet, aika vaaleenpunavoittosta on, täytyy varmaan kattoa joku vaihtoehtonen setti jos tytteli on sittenkin poitsu.

Mä en tiiä mitä ihmettä tää täälä masussa aina jumppaa, tuntuu että taitaa olla nyt kääntyny niin että selkä ja pylly seilaa masulla edestakas ja koivet ja kädet potkii sisuskaluja.tähän asti selkä on ollu oikeella kyljellä ja nyt tuntuu selvästi vasemmalla.

Hikka on pari kertaa päivässä, tosi usein sillon ku käyn nukkuu, siis vauvalla. Kaipa se niitä keuhkojaan vahvistelee..

Ja Merlina, mulla ainakin veti pakki sekasin just ennen ku lähin synnyttää. Eka lorahti vähän vettä ja sit suoli tyhjeni kokonaan ja siitä ne supparit sit alko.

Hullua ajatella että jos tämä tulee samoihin aikoihin ku isoveljensä ni se ois reilu kaks viikkoa. Poika tuli 38+5 ja nyt mennään 36+3. Mut en jaksa niin tuijotella päivämääriä, saattahan se olla niin että vielä heinäkuun puolessavälissä ihmettelen et mihin se vauva nyt jäi asumaan.

Eikä tässä kai muuta nyt, olotila mahtava.

Possu ja pikkusiskosaukko 36+3
 
Huomenta!
On ollu niin ahistavaa oloa etten ole tännekkään jaksanu tulla mitään kirjottaan. Lukemassa oon kyllä käyny.
Mä en ole vieläkään laittanu sairaalakassia valmiiksi.Mutta ajattelin tänään sitä ainakin alotella.
Mulla on alknut supisteleen pitkin päivää. Välillä ihan tuntuvia,välillä vaan niin että maha heittää kovaksi.
Tosi levoton olo on ollu muutaman päivän ja huonoa olo.
Missään asennossa ei enää ole hyvä ja yöt menee pyöriessä,ihmeellisten unien kanssa painiessa ja vähän väliä heräillessä.
Vauva yleensä nukkuu koko yön mutta esim viime yönä neiti oli hereillä ennen viittä ja piti aika rankkaa möykkää mikä taas tietenkin hankaloitti mun oloa kun mielelläni olisin nukkunu.
Päivät menee tehden ei mitään. Vasta illalla pystyy jotain tekee kun ei enää ole niin kuuma.
Mulla on edelleen sellanen kutina ettei tän mahan kans tarvi mennä viikolle 40 asti,mutta siihen saa varmasti jonkinmoista suuntaa keskiviikon ultra-ajalla...

Musta tuntuu niiiiiiiin paksulta ja kömpelöltä. Jo sängystä ylös nouseminen on hankalaa.
Eli,mä alan oleen valmis luopuun tästä vatsarepusta :D

Koulutkin sitten päätty ja esikko sai hyvän todistuksen. Numerot ja keskiarvo oli noussu viime vuodesta huomattavasti joten mammakin oli tyytyväinen :)
Kesäloman alkamisen kunniaks esikko jätti sitten multa lainassa olleen puhelimen (omansa kun hajotti täs kk takaperin,pudotti eka järveen,jonka jälkee viel toimi pari pv kuivauksen jälkeen,mut sit tiputti tuolin kulmaan niin et näyttö meni rikki) turvlliseen paikkaan,eli tiskipöydälle. Kastuhan se siinä ja nyt on caput.
No en ajatellu ostaa uutta,olkoon ny kesän ilman että oppis arvostaan taas tämmösiä...vastahan se on kolme tietokonetta saanu itseltään rikottua. :O

Mulla tosiaan toi suolentyhjäys on aina enteilly synnytystä,mutta ei kylläkään välittömästi sen jälkeen.
Mulla on saattanu mennä jopa kk sen jälkeen,mutta kun se suoli alkaa tyhjenee,se tyhjenee siis muutaman kerran ennenkuin....

Ainiin,tänää taas aamulla vessassa käydessä paperiin tuli sellanen oikkeen venyvä limanen jutska...kylläkin väritön....? Jaa-a,mitä lie..

Nyt pitää mennä,ei oo yhtään hyvä istu tässä .....

Palaillaan!!

Nenna ja Iiduska 35+5
 
Nenna olisko limatulppaa?

Musta vähän tuntuu, että täällä oltas illalla (tai siis oli se oikeastaan jo yötä) laskeuduttu lähtöasemiin. Kivut oli jotaki ihan hirveetä ja tuntu koko ajan semmosta pientä liikettä ihan tuolla alhaalla. Jos pikkusenki paino jalkoja yhteen niin kuullu kunnon naksahus. Ja ihan ku maha oli pikkusen alempana nyt, kun tissit ei enää roiku suoraan mahan päällä... Kai tuo nyt sitten pysyy yhessä paikkaa eikä enää seilaa pitkin mahaa jos on kiinnittyny?

Saa nähä mihin jäätikölle sitä lähtis, kun tännekki on nyt luvattu koko viikoksi +20-+25 -.- Alkaa kyllä olemaan tosi tuskasen kuuma!

Merlina ja muru 35+4
 
Mä taidan olla jotenkin outo kun ei toi kuumuus häiritse yhtään!:).Mä niin nautin kun on lämmin,aurinko öljyssä lillun tuolla pihalla:D.Mahdollisimman vähän päällä,ihan bikineissä en sentään pihalla kehtaa olla:D:

On kyllä turvotustakin mutta koitan vaan juoda vettä tosi paljon:)

Saa nähdä ketä saa seuraavaksi vauvan syliin.Taitaa olla jännät paikat varsinkin niillä joilla aiemmat syntynyt ennen laskettua.Vaikka eihän sekään mitään tarkoita.:)
Mulla mennyt kaikki yli lasketun,jotenkin hankala ajatella että tämäkään tulisi aiemmin vaikka mitä merkkejä olisi.Nyt tuntuu siltä:)

Alkanut olla taas samanlainen olo kuin tota nuorinta odottaessa,taitaa tämäkin kasvaa yli neljän kilon ja reippaasti.Saa nähdä meneekö lähemmäksi viittä kiloa kuin nuorin..
Kannakkeet ei oikeen tykkää ja vauva tunkee tota päätänsä ja voimalla alas.

Muutaman kerran herännyt yöllä siihen kun tekisi mieli huutaa kun niin sattuu alapäähän.Että näiden kipujen kanssa on hankalampi elää kun helteen..
No enää vajaa 8vkoa:headwall:

Eilen taas sain :O ilmeen kun kerroin että laskettuun vielä 5vkoa.jotenkin taas tympii kun nyt jo aletaan kysellä koska synnytän.

Vyötärönympärys oli mittanauha TIUKALLE vedettynä 127cm!!.Ja vauva on tosiaan laskutunut alas.

Tollasta limaa mitä monella tullut niin tuli mulla joskus moooonta viikoa sitten.Venyvää ja paksua ja paljon!.Mutta nyt ei oo näkynyt.Eipä ole koskaan aiemmin ihan selkeetä limatulppaa tullutkaan,tai sitten en oo huomannut:)

Kotiintulo vaatteiksi otan vauvalle pitkä ja lyhythihaiset bodyt ja housut ja "sortsit".jos on kuuma niin vähempi päälle.Ja myssyn.
Itelle en tiedä.Varmaan jonkun mekon ja legginsit.

Ruoka ei oikeen maistu.lämmintä ruokaa ei tuu päivisin syötyä vaikka muksuille laittaa kaksi ruokaa+välipalat.
illalla sitten grillataan makkaraa tai syön mikä maistuu..silti paino vaan nousee :/

Vauvan vaatteet ja vaipat on pesty!.:).Jouduin tosin paniikki ostoksille.muuton jälkeen aloin ettimään vauvan vaatteita kunnes tajusin että olin melkein kaikki myynyt kolmosen jäljiltä.Olin kuullemma sanonut että haluan ostaa uusia jos meillä vielä tyttö tulee:D
No sain ostaa uusia ja kivoja olen löytänyt:)

Mutta nyt hetkeksi lepäämään,olo taas niin kipeä ja lapsetkin vielä nukkuu.Sitten taas ulos AURINKOON:cool:

Vointeja kaikille ja tsemppiä jos jollain täällä lähtö tulee:)

Mm itu 35+2
 
Täällä kans yks joka nauttii tästä kuumuudesta!!! (katotaan olenko samaa mieltä heinäkuussakin vielä...) Käytiin äsken muksujen kanssa pyörälenkki. Koko kesänä en ole pyöräillyt, mutta hyvin se vielä sujui kuopus kyytissä. Olo on muutenkin tosi hyvä (lukuunottamatta suonikohjuja, diabetestä, närästystä...ym...). Energiaa riittää ja välillä unohdan edes olevani raskaana...Kun hoitopöytä kasattiin viikonloppuna, tuli tunne että mitä ihmettä me tuolla tehdään...:LOL: Ihan outoa ajatella että meitä on kohta yksi lisää...=)

Minttu-82 ja Ilmari 32+4 :heart:
 
AH RAKASTAN KESÄÄ ja kuumuutta!!!! :heart:

Täällä kans yks, joka NIIN nauttii näistä keleistä! Bikineissä makoilen terassilla ja kyllä on ihanaa ;) Täytyy ottaa ilo irti tästä auringon otosta, kun ei oikein kunto kestä tehdä mitään muutakaan.. Eilen kävelin koirien kanssa n. 400m puistoon penkille, ja siitä sitten pienen levähtämisenjälkeen takaisin.. Ja arvatkaa vaan, miten olinkaan poikki tuosta "hurjasta" matkasta! :) Ja koko illan supisteli, inhottavasti poltteli, melkein jo lähdin sairaalalle näytille.. Mutta rauhoittui sitten panadolilla ja levolla. Viimeviikolla sain lääkäriltä ihan käskyn, että vähän koittais kuntoa kohotella, ihanihan rauhakseltaa ja pikkuhiljaa, omien tuntemuksien mukaan.. Mutta aina alkaa supistella!! Välissä semmonen olo, että tulis sitten pois sieltä masusta, kun ei tämmönenkään mukavaa ole, että joutuu hissutella kokoajan, tai muuten supistelee :(

Keskiviikkona olis taas lääkäri. Saanähdä mitä ne nyt meinaa, kun vieläkin ollaan yhdessä kasassa! :D Ihan kiva taas sitten saada tietoa tosta kohdunsuun tilanteestakin.. Että onko muutosta taas tullut, vaiko ei :) Aina on vähän ollu edistystä.. Ja lääkärit kummissaan, kun ensisynnyttäjällä paikat vaa aukee aukenemistaa :) Jospa tässä vielä muutamaviikko selvittäis eteenpäin.

Jos rauhakseltaan otan, niin voin kyllä maiiiniosti! Ei närästystä,raskausarpiakaan, eikä muutakaan "perus" vaivaa. :) On vaan niin vaikea olla paikoillaan,kun tottunut tekemään kokoajan jotakin. Tulee sit väkisellä vähän ruokaa laitettua ja semmosta kevyttä. Siivoamisen olen jättänyt suosiolla miehen vastuulle ;) Ei haittaa!
Synnytystä välissä jänskäilen, unia nähnyt kans vaikka minkälaisia!!! Ihan outoa, kun muutenkin yöllä alkanu heräileen vähän väliä.. :) Ennen kyllä nukkunu niin hyvin, että :D

Tsemppiä kaikille vaivojenkanssa painiville ja muutenkin ihanaa kesänalkua! =)

Seiniss ja beib 34+5
 
Hei vaan kaikki!

Tänne kuuluu vaan kamalaa väsymystä. Nukuin yöllä 12 h ja äsken päiväunet esikoisen kanssa reilun tunnin.
Jotenkin alakuloinen fiilis muutenki ja tunteet koko ajan ihan pinnassa.
Rupean itkemään melkein ihan mistä vaan. "Kiva" vaiva, kun ollaan jossain muualla kuin kotona... Eilen autossa itkin, kun oli niin huono istua siinä. Meillä on vielä autona vain pakettiauto ja esikoisen istuin vie tilaa, niin että mä istun ihan lytyssä sen ja oven välissä ja sitten vielä istuessa keuhkot jotenkin painuu kasaan. Tuli huono-olo ja sen jälkeen kaikki vaan v...tti..

Mayingako se mainitsi siitä, että ärsyynytymiskynnys on tosi matala.
Täällä on ihan sama ongelma. Mua lähinnä ärsyttää ihmisten vatsan tuijottelu ja varsinkin kysymykset .... "siellä on ihan varmasti kaksi vauvaa..?", "ompa se jo valtava.."

Suolen tyhjenemisestä, mulla ei tullut mitään sellaista ennen synnytystä tai missään vaiheessa raskautta. Vatsa oli ihan kovana loppuun saakka. Mikä olikin sitten ponnistusvaiheessa tosi epämielyttävää, kun sitä tavaraa rupes tulemaan ulos. Normaaliahan se on, mutta jotenki kiusallista. Tällä kertaa aijon siitä syystä vaatia peräruisketta heti, kun synnärille saavutaan.

Lonkkasäryt myös ilmaantuneet tänne...yöllä pitää vaihtaa koko ajan kylkeä, sen puolen lonkkaa, jolla nukun rupeaa vihlomaan. Selällään en pysty yhtään olemaan; kädet puutuu heti ja rintaan tulee painostava olo.

Joo, ja pelkoja löytyy myös, vaikka muille jakaa.
Toisina päivinä olen ihan varma, ettei tästä mitään tule; jokin menee vikaan. En osaa edelleenkään uskoa, että saadaan vauva. Siitä tulee sitten alakuloinen olo ja samoin pinna palaa herkästi. Olen ollut niin hölmö, että olen mennyt lukemaan netistä kaikenmaailman kohtukuolema-juttuja yms.. Ja noissa vauvalehdissäkin on usein jokin ikävä tarina, joka kyllä usein päättyy hyvin, muttei aina.
Ja noi listeria-/toksoplasma-pelot on myös ihan tuttuja. Mähän kävin silloin pari kuukautta sitten yksityisellä toksoplasmoositestissäkin, kun oireet ei täsmänny sillä hetkellä sairastamani vyöruusun kanssa, vaan sain päähäni, että oireet on juuri toksoplasmoosin kaltaisia...
Eilen oltiin yhdessä tilaisuudessa, jossa tarjoiltiin tyhjiöpakattua graavilohta ja, kun näin sen niin ruokahalu meni ihan kokonaan.

Että tämmöstä pessimismiä tänne...

Tuittumuru kyseli vaihtoehtoisesta kivunlievityksestä. Mä sain esikoisen synnytyksessä
aqua-rakkuloita; steriiliä vettä pistetään ihan ihon pintakerroksen alle piikillä, joka sitten vaikuttaa jotenkin akupunktion kaltaisesti...Sen vaikutustapaa ei kuulemma oikein tunneta (?).
Mulla se auttoi niin, että vei kivun pois siitä mihin rakkulat (noin 5kpl) pistettiin ja siirsi sen johonkin muualle. Mua siis esim. sattui paljon alaselkään ja kun rakkulat pistettiin sinne, niin kipu siirtyi jonnekin alapään seudulle. Mutta minusta kipua oli helpompi sietää, kun se siirtyi välillä. Pistäminen tuntui ampiaisen pistolta, eli kirpaisi jonkin verran.
Lisäksi olin ammeessa, mikä olisi auttanut paremmin, jos olisin päässyt sinne aijemmin...Olin jo 6cm auki, kun pääsin sinne ja vedessä avauduin n. 10 minuutissa 10 senttiin, joten en ehtinyt olemaan ammeessa juuri ollenkaan.
Ehdottomasti paras tuki ja kivunlievitysmenetelmä mulle oli mieheni antama voimakas selkähieronta supistusten aikana.
Ponnistin synnytysjakkaralla, joka oli minulle juuri sopiva paikka. Mies oli takanani tuolilla ja nojasin häneen.

Tällä kertaa mulla on joku hinku kokea synnytys ilman noita aqua-rakkuloitakin. Kivunlievityksenä pelkkä amme ja miehen antama hieronta. Ensimmäisellä kerralla muistan kuinka koko ajan vaan odotin, että kohta ne kivut oikeasti vasta alkaa, mutta sitten yhtäkkiä tyttö olikin jo syntynyt. Odotin siis paljon pahempaa ja ehkä nyt toisella kerralla tietää paremmin mitä on tulossa.
Toisaalta voi olla, että aika on kullannut muistot ja että kahta samanlaista synnytystä ei ole.
Eli, en sulje pois mitään kivunlievitystä.

Vaihtoehtohoitona voi kai pitää sitäkin, että olen juonut jo pari viikkoa vadelmanlehtiteetä noin 5 kupillista päivässä ja juon siihen asti, että tunnen olevani palautunut synnytyksestä. Sen sanotaan tekevän hyvää limakalvoille ja kohdulle.... Mä olen tämmönen luomu-/yrttihörhö :D
Niin ja välilihaa hieron siihen tarkoitukseen valmistetulla luomulaatuisella öljyllä päivittäin.

Nyt odotan kovasti sitä synnytyskeskustelua, joka on torstaina. Siihen asti kai murjotan neljän seinän sisällä...tai ehkä en :D

Rumpnisse ja Hilma 34+4
 
Viimeksi muokattu:
128,5 cm :O

Se vaan kasvaa ja kasvaa... + repeilee... istuen ei voi enää olla missään kun nahka ei anna periksi... miten voi joku särkeä näin paljon.

Liivit ja pikkarit on in... + 35 auringossa sisällä vain +27!!! huoh!!!

Jatketaan.

33+2!!! jei!
 
Nykäisinpä minäkin ympärysmitan masusta, 118cm! Kun esikoiseen vertaa (sf-mitan perusteellakin) niin tosi pieni maha mulla. Eikä se tästä enää nouse vaan on pikemminkin alkanut roikkua. Aivan alas on tullut paljon punaisia ja "revenneitä" arpia.

Katson joka päivä kovalevyltä MTV Faktan Synnytyssairaalaa. Tykkäsin Sydänäänistäkin, harmi että se loppui. Vaikka jenkkiversio keskittyy enemmän raskauksiin ja synnytyksiin, joissa jokin menee pieleen ja vauva pitää tuoda maailmaan sektiolla, niin kyllä leikkausjuttujenkin katsominen silti jollain tasolla auttaa valmistautumaan tulevaan. Tällä kerralla haluan ehtiä sairaalaan ajoissa, että saisin edes jotain puudutetta kipuun. Tärkeältä tuntuu myös se, että ajoissa paikan päällä olleena olisi aikaa tutustua ympäristöön ja kätilöön paremmin. Edellisestä kerrasta jäi jotenkin kliininen ja "ulkopuolinen" olo.

Itkuherkkyyttä täälläkin :wave:

Helle ja kuumuus ei vaivaa, sillä meillä on ilmastointi ja tuuletus kunnossa. Enemmän rasittaa tuo esikoinen. Tänäänkin ainoa hetki päivällä, jolloin saatoin vaan istua ja olla oli, kun esikko sai raivarin ja teiskasi 15min omassa huoneessaan. Heti jos istun johonkin, niin samantien pitäis nousta ylös ja tuoda sitä ja viedä tätä ja leikkiä vaikka mitä... Iltaisin, kun mies tulee kotiin, oon niin nääntynyt, että kaadun heti sänkyyn ja on olo, että voisin antaa ylen. Sellainen fyysinen paha olo tulee, kun ei voi levätä ollenkaan :( Mutta pakko jaksaa. Heikkoina hetkinä ostan esikolle jonkin uuden lelun ja toivon ja rukoilen, että se jaksaisi keskittyä siihen yksinään edes yhden tunnin.

Mitään venyvää limaa ei ole enää tullut. Joku pieni supistus selässä silloin tällöin ja muutama alavatsalla mutta kivuton, siinä se.

Mulla on sellainen kutina, että pian tässäkin pinossa tapahtuu taas. Kuka saa seuraavaksi nyytin syliin? Jännittää!

Huomenna rannalle!

Sukkasillaan ja pikku sukka rv 35 POKS!
 

Yhteistyössä