Kaneli :hug: Voimia
Tänne on aika paljon tullut tekstiä kun en ole pariin päivään käynyt. On vaan vähän kasaantunut hommat
ja kauhee väsymys koko ajan. No saimpahan ainakin opinnäyte työn tehtyä ja reilun viikon päästä pitäisi valmistua. Huhhu. Sitten pitäis ilmottautua työkkäriin. En ole edes suuremmin etsiny töitä. Omalta alalta voi olla vaikea löytyä kun se on aika raskasta fyysisesti niin ei ole takeita kauanko pystyy töitä tekemään.
Eilen oli eka neuvola. Vitsi että jännitti mennä sinne. Asun pikku kylässä niin yritin salaa livahtaa sinne, että ei kylillä alkaisi juorut leviämään. Osa kavereista epäilee jo jotain.
"Neuvolan täti" Oli kyllä tosi mukava ja huomaamatta siellä meni aikaa melkein kaksi tuntia kun keskusteltiin yleisesti kaikesta. Elämän tilanteesta yms. Neuvolan mukaan laskettu aika olisi 22.7 mutta se varmaan muuttuu vielä ultrassa niin ei tarvitse listoille sitä nyt vielä muuttaa.
Tammikuun alussa ultraan ja sitä ennen verikokeisiin. Tammikuun puolessa välissä neuvolalääkäri ja sen jälkeen sokerirasitus koe.
Kaiken näköistä tulee siis olemaan.
Onko teillä kaikilla mies kuinka innoissaan? Tarkoitan siis tulemaan mukaan ultraan yms. Mun mies on vähän sitä mieltä että sitä e itarvita ultrassa tai neuvolassa. En oikeen pidä siitä, mutta ehkä se pelkään, että ultrassa paljastuu jotain pahaa. En tiedä mutta olen koittanut antaa miehelle aikaa ajatella.
Vaikka yhdessä suunniteltiin ja päätettiin lopettaa ehkäisy ja ollaan puhuttu kaikkee. Mutta kai sillä silti ottaa aikaa tottua uuteen tilanteeseen. Ja lisäksi kun kaikki on muuttumassa. Pitäisi muuttaa keväällä, etsiä uusi isompi vuokrakämppä tai ostaa talo ja pitäisi ostaa uusi auto. Ja vielä sekin kun työllisyys näkymät ei ole hyvät. Onhan siinä miehellä paineita
Oon ihan innoissani lkukenut kaikkia esitteitä ja lappusia mitä neuvolasta sain
JA tissit on vieläkin tooosi kipeet
eläväinen 8+1