Heinäkuun Hellemasut 2012 **HUHTIKUU**

Synnytystoiveista asia on kyllä juurikin niin että mun mielestä on turha suunnitella yhtään mitään. Sitä ei ikinä tiedä mitä tapahtuu, miten voimakas kipu on, miten kivun kanssa pärjää jne. Kannattaa suunnitella vain se että katsoo tilanteen mukaan.
Mun ainoa toive on että saisin leikkauksen jälkeen osastolle päästyä vaan olla pienen tyttöni kanssa eikä häntä vietäisi pois minkään syyn takia. Edellisessä raskaudessa mulla rd ja vauva joutui vauvalaan 6 h synnytyksen jälkeen alhaisten sokereiden takia sokeritiputukseen. On ihan kamalaa olla ilman vauvaa sängyn vankina leikkauksen jälkeen. Pääsin vauvan luokse seuraavana aamuna kun sain luvan nousta sängystä. Yritin sitkeästi olla vauvan luona vauvalassa koko ajan mutta oli tosi tuskallista istua huonolla tuolilla leikkaushaava kipeänä. Mies kun oli paikalla menin aina osastolle sänkyyn pitkälleen ja sitten taas kiireellä takaisin vauvan luokse. Illalla klo 19 asti sai olla vauvan luona mutta sitten taas yksin osastolle. Onneksi sain vauvan osastolle 2vrk jälkeen. Kaikkeen kannattaa yrittää varautua!

T:SEE rv 26+5

 

synnytystoiveista mä ainakin haluun käynnistykseen ja viimeseen saakka ei leikkuriin. mulla on niin pitkä matka sairaalaan en todellakaan halua synnyttää bussi pysäkillä matkalla. yöllä aikaa kuluis n.3tuntia ja päivälläkin 2t. esikkoa käynnisteltiin viikko mutta kakkosen synnytys lähti käyntiin päivää ennen käynnistys päivää. ajo kesti sen 2.5t olin seittemän senttiä jo auki sillon ja epäilivät vielä että napanuora olis pään päällä. jos olisi ollut ja olis matkalla syntynnyt olis voinut käydä huonosti. lääkärit olis leikannut mut en halunnut,koska esikoinen ei osannut vielä kävellä ja nostelut olis ollut pannassa pitkän aikaan. nyt on vähän helpompi kun kakkonen osaa kävellä mut nostaa tarvii silti vielä. ja olen sitten kolmen lapsen kanssa yksin kotona niin olis leikkaus haavan kanssa vähän hankalaa. mutta eihän sille voi mitää jos leikkaukseen joutuu niin sitten pitää ottaa plan B käyttöön .

huisp & pasus 28+0 POKS

 

En mäkään erityisemmin usko, että sektiossa ois mitään sen suurempaa vaaraa vauvalle, varsinkaan nykyään. Ite vaan uskon, että pystyn synnyttämään (jos kaikki onnaa) ilman kivunlievitystä ja ennenkaikkea haluun todistaa jotenkin ittelleni että musta on siihen!
Ja mun mielestä on kuitenkin hyvä olla jonkun moinen sunnitelma juurikin sen varalta että JOS kaikki menee tosi hyvin niin osaa sitten silloin toimia parhaansa mukaan, eikä tarttis olla kiinni sängyssä. Mutta sitten jos tuleekin jotain, mä meen vain vauvan ja mun terveyden ehdoilla!! Millään muulla ei sillon ole väliä!
Enkä ite mitenkään kritisoi ketään joka tekee eri päätöksiä kun minä synnytyksen suhteen! Se on niin henkiläkohtainen asia loppujen lopuksi ja on pääasia että vauva tulee terveenä ulos!

(.) Hyhhyh, eilen yöllä tuli ekaa kertaa suonenveto ja ai että kun sattu!!! Toivottavasti ei tuu enää, tai en uskalla mennä nukkumaan! Onkohan niitten poistamiseen jotain konstia vai pitääkö vaan kestää?
Inhottavaa kun tänään on ollut myös sellasta mennkakipua joka säteilee reiteeen Supistuksia ei oo tullu, joten oiskohan se vaan sitä kun kohtu kasvaa..?

Niin ja tänään on mulla synttärit joten iäksi voisi päivittää 21 ! Mun mies oli tosi ihana ja toi aamupalan sänkyyn laulun kera! :heart:

LaraT + puputupuna 28+4 :heart:

PS. Ootteko nähny tämän : A Man Experiencing Childbirth - YouTube ?

 

Täällä selvinnyt miksei äitiyspakkausta ole kuulunut. Työpaikan palkkaus lähettää paperit Kelaan vasta kun ovat maksaneet kaikki palkat äitiyslomaa edeltävältä 6 kk ajalta! Oli jäänyt tuo kysymättä ja oletin että Kela vaan ruuhkautunut. Onneksi neuvola toimittaa uuden todistuksen jonka voi lähettää aikaisemmin.

Ei viitsisi enempää vauvanvaatteita hankkia ennen kuin on äitiyspakkausinventaarion tehnyt.

Perhevalmennusaikoja varailtu. Miehellä matkatyö ja tuskallisen vaikea saada varattua molempien kalentereihin sopivia aikoja. Onneksi sentään oma kalenteri tyhjenee ensi kuusta alkaen.

Hirvittää jo etukäteen onko mies edes paikkakunnalla kun synnytyksen aika koittaa. Lupaili alustavasti varata kesälomaa sinne lasketun ajan seudulle. Tosin mistäs sitä tietää milloin lähtö tulee. En halua ketään muuta mukaan synnytykseen kuin oman miehen. Mites muilla?

Töissä pinna ollut kireällä ja toisaalta myös itku ollut herkässä naurettavissakin asioissa. Olen muistuttanut väkeä että hormonit tässä vaan heittelee. Haluaisin olla jo keskittymässä tähän raskauteen täyspainoisesti.

Rytmistä mahassa: Välillä on päiviä jolloin mahassa on hiljaisempaa ja hirveä huoli alkaa nousta pintaan. Olen sitten koputellut mahaa ja koettanut huhuilla. Onneksi sieltä sitten jokunen potku tuntuu. Saattaa vaan olla kääntynyt sisäsuuntaan. Yritän kyllä ahkerasti kuulostella ja mahalle jutella. Huono omatunto iskee jos menee useampi tunti ettei maha-asukki ole ajatuksissa.

Rautatableteissa Obsidania olen nyt käyttänyt, mutta jotenkin tuntuu ettei se tepsisi niin hyvin kuin Retafer. Mahavaivoja ja närästystä riesana.

Myös suonenveto jaloissa jatkunut vaikka magnesiumia käytänkin. Vinkkaavat että auttaisi jos tekisi nousuja päkiöille riittävän monta kertaa iltaisin ennen nukkumaan menoa. Lyhyenä joudun tuota aika paljon tekemään, jotta yletän keittiönkaapeista ottamaan astioita.

Onko muilla ollut raskauden aikana huuliherpestä? Minulla tuntuu suupielessä kihelmöintiä joka viittaisi huuliherpeksen puhkeamiseen. Stressi sen aiemmin laukaissut ja nyt stressiä riittänyt. Kun ei olisi haittaa sikiölle siitä.

Makeanhimo tullut takaisin ja paino nousee pelottavasti...

Vagabond & hobitti rv 28+4 , tyttöolo ja ikä 31 v

 

just tätä mä en ymmärrä
sektiosta on suurella osalla niiiin kielteinen kuva?? ulkomailla se synnytystapana on lähes yhtä tavallinen kun alatie synnytys.
olis kiva kuulla perusteluja et miten lapsi voi vahingoittua "enemmän" sektiossa kun alatie synnytyksessä?

itsellä oli ainakin niin riski synnytys kun olla ja voi,lapseni olisi voinut vammautua vakavasti tai jopa kuolla jos olisin ollut yhtään väsyneempi,koska niin tämä nykyaikainen teknologia/lääkäri itse ei tajunnut kuinka isosta vauvasta oikein oli kyse.
pelottaa ajatellakkin sitä mimmoiseen riskiin mut asettivat tietämättään.

sektionhan saa kun sitä osaa pyytää,itse olin ensimmäisestäkin lapsesta pelkopolilla mutta kun näkivät epäröintini sitä käytettiin heti hyväkseen. alatie synnytys on suomessa semmonen pakkomielle mitä en ymmärrä,oli hienoa kokea se ja nytkin kieltämättä mietin sitä mutta sitä en voi kenellekkään kertoa koska heti meneteän valinnan vapauteni.

oma kantani on se,että ikinä et tiedä mitä tapahtuu,synnytit sitten vaikka korvasta. ja kuten aiemmin sanoin,oli mun turha haaveille suihkusta synnytyksen jälkeen,mut puettiiin ja nostettiin sänkyyn koska en itse kyennyt tekemään mitään,edes vessaan en yksin saanut mennä,tai sängystä nousta. muut samalla osastolla olijat tulivat ihan kysymään et mikä mua vaivaa ja siinä sektio äidit meni omin jaloin.
oon valmis kestään kovaa kipua sen hetken (toivottavasti hetken) kun ottaan taas sen riskin että olen toiminta kyvytyön viikon.

mutta kukin tyylillään ja kaikille toivon todellakin sujuvaa synnytystä tapahtui se miten vain

Mun näkemykseni sektioon ja sen tuomiin ongelmiin niin äidille kuin lapselle tulee mun työstänijoka on leikkaussalissa. En todella aijo kertoa täällä mitä vaaraa leikkauksesta voi olla lapselle tai äidille. Mitä tahansa voi tapahtu niin leikkauksessa kuin synnytyksessä. Ehkä sun lääkäri kertoo sulle vaaroista ja haitoista. Toki normi synnytys voi olla kovempi kokemus en kiellä sitä. Huolestuttavaa juuri on tuo näkemys, että on normaalia hoitaa leikkauksella asia kuin asia. Ja ulkomaiden trendien siirtyminen tänne on nähtävissä kyllä tässä asiassa. Mutta joo tämä foorumi ei oo se paikka jossa jakaisin huonoja asioita, koska sectiolla syntyy myös turvallisesti lapsia ja ilman ongelmia. Vaikka olen nähny monia asioita tapahtuvan olen itse luottavaisella mielellä mikäli sectioon joudun, en vain ikinä tekisi itse sitä leikkauspäätöstä vaan jokin diagnostinen syy siihen toimenpiteeseen mulla täytyisi olla. Sitä lähinnä tarkoitin.

 

just tätä mä en ymmärrä
sektiosta on suurella osalla niiiin kielteinen kuva?? ulkomailla se synnytystapana on lähes yhtä tavallinen kun alatie synnytys.
olis kiva kuulla perusteluja et miten lapsi voi vahingoittua "enemmän" sektiossa kun alatie synnytyksessä?

itsellä oli ainakin niin riski synnytys kun olla ja voi,lapseni olisi voinut vammautua vakavasti tai jopa kuolla jos olisin ollut yhtään väsyneempi,koska niin tämä nykyaikainen teknologia/lääkäri itse ei tajunnut kuinka isosta vauvasta oikein oli kyse.
pelottaa ajatellakkin sitä mimmoiseen riskiin mut asettivat tietämättään.

sektionhan saa kun sitä osaa pyytää,itse olin ensimmäisestäkin lapsesta pelkopolilla mutta kun näkivät epäröintini sitä käytettiin heti hyväkseen. alatie synnytys on suomessa semmonen pakkomielle mitä en ymmärrä,oli hienoa kokea se ja nytkin kieltämättä mietin sitä mutta sitä en voi kenellekkään kertoa koska heti meneteän valinnan vapauteni.

oma kantani on se,että ikinä et tiedä mitä tapahtuu,synnytit sitten vaikka korvasta. ja kuten aiemmin sanoin,oli mun turha haaveille suihkusta synnytyksen jälkeen,mut puettiiin ja nostettiin sänkyyn koska en itse kyennyt tekemään mitään,edes vessaan en yksin saanut mennä,tai sängystä nousta. muut samalla osastolla olijat tulivat ihan kysymään et mikä mua vaivaa ja siinä sektio äidit meni omin jaloin.
oon valmis kestään kovaa kipua sen hetken (toivottavasti hetken) kun ottaan taas sen riskin että olen toiminta kyvytyön viikon.

mutta kukin tyylillään ja kaikille toivon todellakin sujuvaa synnytystä tapahtui se miten vain

Mun näkemykseni sektioon ja sen tuomiin ongelmiin niin äidille kuin lapselle tulee mun työstänijoka on leikkaussalissa. En todella aijo kertoa täällä mitä vaaraa leikkauksesta voi olla lapselle tai äidille. Mitä tahansa voi tapahtu niin leikkauksessa kuin synnytyksessä. Ehkä sun lääkäri kertoo sulle vaaroista ja haitoista. Toki normi synnytys voi olla kovempi kokemus en kiellä sitä. Huolestuttavaa juuri on tuo näkemys, että on normaalia hoitaa leikkauksella asia kuin asia. Ja ulkomaiden trendien siirtyminen tänne on nähtävissä kyllä tässä asiassa. Mutta joo tämä foorumi ei oo se paikka jossa jakaisin huonoja asioita, koska sectiolla syntyy myös turvallisesti lapsia ja ilman ongelmia. Vaikka olen nähny monia asioita tapahtuvan olen itse luottavaisella mielellä mikäli sectioon joudun, en vain ikinä tekisi itse sitä leikkauspäätöstä vaan jokin diagnostinen syy siihen toimenpiteeseen mulla täytyisi olla. Sitä lähinnä tarkoitin.

 

hah! kumma juttu,juuri itsekkin olin töissä suuren sairaalan synnärillä,jossa samassa kerroksessa on vasta-syntyneiden teho ja naisten tautien leikkuri,jossa siis tehdään sektiot.
kertaakaan en ongelmia nähnyt,paitsi jos äiti joutui sektioon ennen aikaisena niin lasta tietysti tutkittiin tarkemmin. tottakai leikkaus on aina riski mutta nykyään kun ei edes nukuteta niin poistuu siinäkin monta riskiä samalla.
tapasin myös aina sektion jälkeen äitejä jotka sitten hetken aikaa heräilivät/tokenivat leikkauksesta niin ihan hengissä näytti kaikki olevan.

ulkomaan trendit?? eiköhän kaikilla ole juuri tuo valinnan vapaus ja kukaan ei voi kenellekkään sanoa että jos jotain tapahtuu on se äidin syy kun valitsi kyseisen synnytys tavan.

ja minun kokemani alatie synnytys ei ollut perinteisesti vain rankka,vaan ihan AMMATTILAISET sen totesivat sen jälkeen että huonosti oli käydä. siinähän olisin sitten itseäni syyttänyt kun en vaatinut sektiota..voi voi..kovin on alkukantaiset ajatukset kuitenkin ihmisillä vielä,se tulee aina tasasin väliajoin huomattua..

 

Synnytykseen mukaan:Oma mies, jos jostain syystä olisikin estynyt, en varmaankaan muita halua, hän on se mun tuki ja turva ja 100 x kaikki lääkkeet ja kannustukset. Ja kun en saa vauvaa heti omaan syliin leikkauksen jälkeen, on musta ihana, että jos vauvalla on kaikki ok, niin pääsee sitten iskän sylkkyyn siksi aikaa, kunnes mä tokenen. Viime leikkauksessa menetin paljon verta, olo oli tosi heikko, ja oli enemmän kuin hyvä, että mies oli sitten vauvan kanssa, kun en kyennyt reilu vrk:teen nousemaan sängystä ylös ollenkaan, ja joku sai aina nostella vauvaa mulle ja takaisin, ja vieressä en voinut pitkiä aikoja pitää kun kädetkin oli niin voimattomat.
Vielä tuosta sektiosta; itse valitettevasti tiedän henk.koht tapauksia joissa leikkauksessakaan ei ole kaikki mennyt hyvin, en halua niitä ajatella nyt sen enempää, etenkään kuin itsellä on leikkaus edessä. Toki kummassakin tavassa synnyttää on riskinsä, mutta ennen kaikkea tärkeintä on minusta, että vauva saadaan turvallisesti tähän maailmaan sekä äiti toipuu mahdollisimman hyvin ja pian synnytyksestä, jotta jaksaisi nauttia ja hoivata pientään.

suonenvetoon:Yleisesti suositellaan magnesiumia, jospa siitä olisi apua . Myöskin venyttely pitäis kuulemma auttaa asiaa...Olen toistaiseksi täsäs raskaudessa välttynyt moisilta, ekassa tuota oli niin paljon, että olin suunnilleen joka yö valmis sahaaman jalkani jo irti, kunhan vaan loppuisi (näin hieman liioiteltuna).

JA & muru 27+2

 

SEKTIO Kyllähän kyseessä on iso leikkaus ja leikkauksessa on aina riskinsä. Tiedän myös useita tapauksia missä kaikki ei ole mennyt niinkuin ne rutiinisti menevät. Sen takia sitä jännitän vaikka jo kolmatta kertaa siihen joudun. Ei siihen kannata heppoisesti suhtautua ja juuri niiden riskien takia Suomessa korostetaan alatiesynnytyksen ensisijaisuutta. MUTTA ymmärrän kyllä myös että jotkut äidit haluavat synnyttää sektiolla enkä ihmettele sitä yhtään ja olen samaa mieltä kuin Brooke että äideillä pitäisi olla enemmän valinnanvapautta ja päätösvaltaa tässä asiassa, etenkin jos aikaisemmissa alatiesynnytyksissä on ollut ongelmia/ tai jäänyt traumoja.

T:SEE

 

SEKTIO Kyllähän kyseessä on iso leikkaus ja leikkauksessa on aina riskinsä. Tiedän myös useita tapauksia missä kaikki ei ole mennyt niinkuin ne rutiinisti menevät. Sen takia sitä jännitän vaikka jo kolmatta kertaa siihen joudun. Ei siihen kannata heppoisesti suhtautua ja juuri niiden riskien takia Suomessa korostetaan alatiesynnytyksen ensisijaisuutta. MUTTA ymmärrän kyllä myös että jotkut äidit haluavat synnyttää sektiolla enkä ihmettele sitä yhtään ja olen samaa mieltä kuin Brooke että äideillä pitäisi olla enemmän valinnanvapautta ja päätösvaltaa tässä asiassa, etenkin jos aikaisemmissa alatiesynnytyksissä on ollut ongelmia/ tai jäänyt traumoja.

T:SEE

 

Synnytyksestä: mä jotenkin pelkään et joutuisin sektioon. En tiedä miksi. Ehkä sen takia et niin iso leikkaus heinäkuun alussa ja haavanhoidot osasyynä? Muutenkin jo se että synnytyksen yhteydessä pitää olla sairaalassa yötä, ahdistaa. Välillä mietin paljonkin synnytystä ja odotan nyt mielenkiinnolla että mitä Naistenklinikalla päätetään kun sinne se lähete viime vkolla meni tän mun selän takia. Siis lähinnä kun ei kukaan ole osannut vastata että voidaanko mulle epiduraalia laittaa jos sen haluaisin. Muistan nuoruudessa kun yrittivät puuduttaa selkään,niin ei onnistunut ja lääkäri totesi että yleensä tälläinen ongelma on vanhoilla ihmisillä. Mun gyne kyllä sanoi että ethän sä epiduraalia tarvi...

Mulle on tullut tässä kotona ollessa mieleen et en haluaisi enää tulevaisuudessa tehdä omaa työtäni , vaan opiskella lisää/muuta. Pitänee ottaa selvää et miten se onnistuisi, jos vaikka kuitenkin menisi omaan toimeen tekemään 50%työaikaa ja sitten opiskelisi. Mä voisin joko liikunnanohjausta opiskella lisää tai sitten jos terveydenhoitajaksi. En tiiä, ei viittis heittää vanhaa hukkaan.
Oon aiemmin kertonutkin että ärsyynnyn tosi helposti. Tää on ihan älytöntä Telkkariohjelmatkin saattaa pistää kiukuksi, oma äiti ärsyttää vähän väliä...kohta mä varmaan erakoidun tän mahani kanssa! Toivottavasti tämäkin olis joku ohimenevä juttu.

Kati ja Den Lille Prinsen

 

Huh, viimein parin päivän hiljaiselon jälkeen ehtii päivitellä tännekin.

Sektiosta: Minä myös toivon että en joudu sektioon. En osaa sanoa miksi, ehkä se on jokin ajatus siitä että kerta synnytetään ja ainakaan toistaiseksi kun ei alatiesynnytykselle ole esteitä, niin haluan sen "normaalisti" tapahtuvan. Joskin jos sellainen tilanne tulee että sektioon joudun niin sitten sillä mennään.

(.)
Sokerirasituksen tulokset ok, eli ei tartte alkaa mittailla. Mikä helpotus, mulla on neulakammo. Sain myös seuraavan neuvola-ajan vaihdettua toiselle neuvolatädille. Pitää hänen kanssa paremmin keskustella siitä että omalle en enää halua.
Muuten kaikki täällä ok, pieni myllää kovasti ja äiti innostui tänään ostamaan paljon vauvan vaatteita, taas. Vaikka ei mun pitänyt. Ens tiistaina olisi neuvolalääkäri, pitää muistaa kysyä allergialääkkeistä.

Hyvää viikonloppua hellemasut!!

Omena ja Pikku N

 

Omena85, hih mullakin on ensi viikolla neuvolalääkäri. Minä en tiedä vielä omista sokerirasituksen tuloksista, kun en ole jaksanut soitella, odottelen suosiolla tuohon tiistaihin. En halunnut pilata lomani alkua, jos mittaamaan joutuisinkin .

(.) Täällä ollaan reissun päällä. Eilen oltiin Turun linnassa ja muutaman kerran sai neidin kanssa keskustella käyttäytymisestä. Mutta tosi hyvin neiti jaksoi ja minäkin jaksoin portaita mennä ja välillä neitiä kannella. Museo osuus tosin jätettiin väliin, voi jokin toinen kerta siellä sitten käydä.
Ja reissuaminen sen kuin jatkuu, palailen taas.

 

..enää 5 päivää töitä, wipii

SiinaS 28+5

 

hah! kovin on alkukantaiset ajatukset kuitenkin ihmisillä vielä,se tulee aina tasasin väliajoin huomattua..

ajattelin olla komentoimatta enään. Tämä alkukantaiset ajatukset jäi hieman vaivaamaan, on todella epäammattimainen lause jos tässä keskustelee kaksi hoitoalan/lääketieteen ammattilaista (en tiedä mihin ryhmään kuulut). Tässä teille jotka mietitte section komplikaatioita linkkinä tietoa asiasta niin äidin kuin lapsen osalta. Ei todella pidä vähätellä kyseistä leikkausta, eikä pidä vähätellä synnytystäkään. En suosittele heikkohermoisille kyseisen linkin avausta.

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim - Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim

Enkä yritä muuttaa kenenkään ajatuksia siitä miten toivoo tai haluaa lapsensa maailmaan, ei ole mun murheeni. Jaan mielipiteitä, tuntemuksiani, kokemuksiani kuten kaikki me täällä foorumissa.

 

kattiina: Heh meillä sattuu samoille päiville ja viikoille näköjään nyt järjestään nää ultrat, sokerirasitukset, lekurit ym.

(.)
Kaverin kaksot saivat tänään nimet. Ja niin nätisti olivat koko kastetoimituksen ajan. :heart: Se oli tietysti kovin kiva jo senkin takia että minä olin toisen tytön sylikummi.
Eilen supisti taas kipeästi. Tälläkin kertaa onneksi vain kerran mutta inhottaa tuo. Neuvolalääkäri tosiaan tiistaina joten pitää kysyä vielä sieltä asiasta.

Omena ja Pikku N 25+4

 

Sektio Minäkään en haluaisi sektiota ellei jostain syystä olisi pakko. Luonnollinen synnytys käy mulle. En mä sitä kipua pelkää, koska eihän se loputtomiin kestä, mut ehkä sitä vähän jännitän miten kriittisten paikkojen käy.. : /

Meille saa päivittää Poikalupauksen ja Haikaranpesän synnytyspaikaksi.

Saa nähdä muutetaanko tässä vielä Saksaan! Mies on saanut sieltä työtarjouksen ja sinne lähdettäisiin kun vauva on ainakin muutaman kk ikäinen. Melko jännää! Siellä vissiin lasten lääkäripalvelut ja lääkkeet täysin ilmaisia. Ei tosiaan vielä tiietä lähdetäänkö mut vahvasti se siltä näyttää

Ihanaa kevättä kaikille!

Jaanamaria ja poitsu 26+2

 

sektio on mulle ihan vimonen vaihtoehto. Jos pakko niin sitten vasta.
Alatiesynnytys on niiin ihana kokemus muutapa en halua asiaan kommentoida paitsi että kaikilla meillä on omat mielipiteet asioista ja kaikki teemme omalla tyylillään. ei aleta "tappelemaan turhista asioista" !!!

synnytys sinne mukaan otan mieheni, jos vaan kynnelle kykenee lapsenvahti kun on hankittava ennen lähtöä. nyt tosiaan helpottaa kun miehen vanhemmat muuttaa ihan kulmille minne mekin muutetaan ensikuun aikana me siis saatiin se asunto jota käytiin kattomassa silloin taannoin jippii!!! ja aion spinaalia tai sitten epiduraalin voimalla...mulla on tuo loppu 5cm kohdunsuusta yleensä melko haipakkaa avautunu... sen näkee sitten salissa kerkeekö mitään vai junnataanko taas 2vkoa yliajalle. aina ne toki on ulos tullu XD

oksennustautia ois täällä sitten nyt tarjolla. pienimmäinen ja aloitti ja nyt keskimmäinen jatkaapi...soffalla on niin valkosena ja reppanana :X :/ tietenkin se nyt sitte kaikki käy läpitte ..yäk!

jaanamaria vai saksaan meinaatte?! huih!

(.) selkä reistaa ja nivussäryt alkaneet..kävely on melko vaappumista.. kävelee kuin ankka, takapuoli vankka
paino on nyt noususuuntainen, pikkusen yli oman lähtöpaion on nyt noussu ja maha on valtava. Töissä olen nyt ollut 2 päivää saikun jälkeen ja ihan ok menny tosin ekana päivänä supisteli mojovasti ja luulin jo et jousun jättää työpisteeni ja mennä lepäämään hetkeks. sanoin töissä että menen päivä kerrallaan ja katson oman voinnin mukaan.

ja valivalvalijuttu! MUN AINOAT MAMMAHOUST RATKES HAAROVÄLISTÄ!!! Arvatkaas v*tuttaako

nyt siivoomaan yrjöjä :X

onona ja nelonen 25+5

 

25+0 POKS!

Oltiin eilen mun äidillä Turussa käymässä ja heti kun nousin autosta äiti hihkas että ihanaa sun vauvamaha näkyy jo ihanasti :heart:
Tänään sitten ihana äippä tilas mulle mammavaatteita :heart: kaks paitaa, yhden hameen ja kahdet housut, toiset sellaset löysät joogahousut ja toiset tosi nätit, siistit. Ihana äippä <3

Onko muilla kasvava maha häirinnyt öö.. miehen kanssa pupuilua? Pupuiltiin tänään ja yhtäkkiä mua alko vihloon sairaasti alavatsaa :| ei auttanut asennonvaihtokaan, sattu välillä niin et itku meinas tulla.. Ennen ei oo tullu mitään tollasta. Verta ei oo onneks tullu.. Joo, sori vuodatus

Mulla jatkuu taas huomenna työt saikun jälkeen :$ 11 työpäivää pitäs viä jaksaa. Ja arvatkaa ottaako päähän, mun ainoot työhousut on toppahousut! Enkä kyl millään kehtaa kahden työviikon takia kesähousuja pyytää..

 

Huhhuh.. huomenna se sitten tapahtuu... 10 viimeistä viikkoa lähtee käyntiin! :O Hui, kamala!
Jotenkin tuo 10 viikkoa tuntuu niin lyhyeltä ajalta, että rupesin jo listaamaan, mitä pieniäkin juttuja tarvii hommata ennen synnytystä ja koska sitä pakkaisi synnytyslaukun... Oottelen nyt kuitenkin tuonne toukokuun loppuun, että katsoisi sen the kassin

Sektiosta, nyt kun siitä on ollut puhetta, niin oma ajatus on, etten haluaisi sektiota, mutta mielummin se, että saadaan vauva terveenä maailmaan

Perjantaina kävin neuvolassa... ja voi kauhistus, miten tuota painoa on oikeasti tullut noin paljon lisää 825g viikossa...! Eli yhteensä 12,1 kiloa Ehkäpä mä oikeesti rupeen nyt syömään vaan terveellistä ruokaa ja katson, mitä suuhuni työnnän.. Neuvolan täti ei kyllä sanonut yhtään mitään tuosta painosta, mutta katsotaan nyt sanooko lääkäri, kun mulle varattiin jonkun toisen alueen lääkäriaika.

Verenpaineet oli 130/79 ja hemoglobiini 124 ja sf-mitta oli 26 (keskiviivan alapuolella). Vauvan sykkeet oli 130 ja liikkeet ++..

Mutta sitten terkkari tunnusteli mun vatsaa ja kysyi, että meneekö vatsa useastikin kovaksi. Mä vastasin tähän, että on se silloin tällöin mennyt.. Ja tämä keskustelu jäi tähän, kun terkkari alkoi kuuntelemaan sydänääniä... Noh, itse huomasin viikonloppuna reissussa, että heräsin pari kertaa, että vatsa oli kovana ja sitä kiristi... Vähän nyt sitten mietityttää, että mikäköhän sen tekee... :|

 

Jebbis mahtaisko olla harkkasuppareita joka mahan kovettaa.. Itselläni kans tuntuu välillä sillain tekevän ja oon ajatellu et ihan niitä vaan olis.

 

Moikka! :wave: Täälläpäs on ostettu tänään yhdistelmärattaat (toimii siis vastasyntyneelläkin) ! Wii! Kävin äitini kanssa ne hakemassa.Ilmoitus niistä oli tori.fi:ssä.Tosi söpöt,pienet ja kevyet rattaat,kääntyvät pyörät.Keveys ja kääntyvät pyörät olikin mun tärkeät kriteerit.En jaksais raahata mitään kivirekeä..Nämä vaunut ovat taivaansiniset/kuomu vaal.sininen.Ihana,kesäinen väri! Ovat Chipolino-merkkiset -italialaiset? Kuomussa on jopa ikkuna,josta lapsi voi katsella pilviä.. :heart: Sain siihen tosi lämpimän makuupussin kaupan päälle.Vaunut eivät ole kovin suojaisat,mutta saahan niihin laitettua sen lämpöpussin..ja kesävauvalle ne on ihanan vilpoiset! Ja hinta oli vain 50 euroa! :O Ne on ollut vain 2 kk käytössä,lähes uudet siis.Hyvä löytö!
Huomenna mulla on sit se tärkeä kontrolliultra.Katotaan missä se istukka luuraa,ja voinko synnyttää alakautta..toivottavasti se sukupuolikin selviäis vihdoinkin varmasti..äitini halusi tulla mukaan ultraan,ja saa tulla. P.S. aika hurja toi linkki keisarileikkauksista.Joo-o,ei niitä kannata huvin vuoksi tehdä.Täytyy myös huomioida että sektio voi aiheuttaa ongelmia seuraavissa raskauksissa (istukan kiinnittyminen sektioarpeen,kohdun repeämisriski..) Joten ihan hyvä,että Suomessa sektiota ei saa vain toivomalla,vaikka pelon vuoksi niitä tehdäänkin (aika naurettavaa pelätä,suoraan sanottuna.vaikka synnytys hurjaa onkin). Eilen meni rikki 30 rv! -MB rv 30+1!

 

Huomenta ja mahtavaa alkavaa vkoa kaikille :flower:

Tänä aamuna ei nukuttanut, heräsin viiden aikaan kun pikku ukkeli potkiskeli navan alle =) Pitänee keskustella vakavasti tästä hänen asennostaan, vaikka jo tuntuu että on taas unessa ja kääntyneenä.

Synnytyspelosta/-jännityksestä Kyllä mä ymmärrän että voi pelottaa alatiesynnytys, varsinkin jos aiemmin on kokoarviot menneet aivan pieleen. Joskus pelkoa ei voi selittää järjellä, niinkun ei oikeasti muutenkaan kaikkia tunteitaan. On hyä että suunniteltuun sektioon mennään vasta harkintojen jälkeen, mutta kyllä mun mielestä pelko on yksi hyvä syy.

Sairaalakassimoniko on jo miettinyt mitä sairaalaan mukaan tai jopa pakannut tavaroita? Mä mietin ekaa kertaa tänä aamuna et minkä kassin vois ottaa Jep, ajoissa. Jos sitten juhannuksena pakkailis Mun yks kaveri laittoi mulle viestiä, et mitä kannattaa ottaa mukaan sairaalaan. Ja antoi muutenkin järkivinkkejä. Mä oon vähän kyllästynyt "oota sitten kun..."-ohjeisiin. Hyväähän ne vaan tarkottaa mutta kun niitä tulee joka puolelta. Ja nyt vkonloppuna kyllästyin niin omaan äitiini kun olivat täällä"mikä hätänä, miten selkä" Iskä ei antanut mun kantaa mitään. Kaikilla mun kavereilla, jotka ovat saaneet vauvan tässä alkuvuonna, on mennyt parisen vkoa yli lasketun ajan. Me ollaan pikku ukkelin kanssa sovittu et hän tulis sitten ajoissa ja kasvais kunnolla sitten masun ulkopuolella. Mä oon melko kypsä tähän jatkuvaan selkäkipuun, siksi odotan että pääsen synnyttämään.
Pyöräily ootteko muut aloittaneet pyöräilykauden? Mä muistan jonkun jutun että satulalla(satulatuolilla) ei pitäisi raskauden loppuvaiheessa istua, onko muilla mitään mielikuvaa asiasta? Täällä pyöräily tuntui ainakin hyvältä, mitä nyt välillä piti selkää ojentaa, mutta ei mtn muuta ongelmaa. Tuntu paremmalta kun kävely. Aasinsiltana seuraavaan, ajelin tonne lastentarvikekirpputori Janeen. Tosi paljon oli pikkutyttöjen juttuja! Viimeksi kun kävin, oli poikavoittoista. Tosi hyvä kirppari! Ostin kaksi kestovaippaa (käyttämättömiä), itselleni vaatteita, pari kirjaa ja yhet puolipotkarit. Meillä on tuossa lähellä vielä Minipoppoo, vkon kuluttua se kyllä muuttaa pois, mutta sieltäkin aina löytöjä teen. Huuto.net on myös käytössä täällä. Nyt oon onneks rauhoittunut noiden vaateostosten suhteen, alkaa laatikot tursuamaan pikku ukkelin vaatteita. FB:n puolella olikin puhetta jo, että mitä löytöjä ootte kirppiksiltä tehneet? Meillä pääsääntöisesti vaatteet käytettyinä, jotain must to have juttuja oon uutena ostanut (barbapapa yökkäri Ruotsista, Lindexiltä sininen collaripuku) ja sit ale/poistotankojen penkomista. Ja ne pinniksen reunapehmusteet, joista en oo ollenkaan varma et haluanko niitä laittaa pikkuisen sänkyyn. Olisin halunnut ne kokovalkoiset, mut sitten ostin alesta sellaiset vaaleanvihreät Nalle Puh kuvioiset Ja mies ei tietenkään anna mun ostaa toisia. Mä mietin et jos laittais ne huuto.netiin myytäväksi, ni sit saisin uudet =)

Kati ja Den Lille Prinsen 28+5

 

Maijamehi: sitä kans itsekin oon miettinyt, kun aloin tutkiskeleman asioita eli ei ilmeisesti mitään vakavaa

Muttanyt pääasiaan: 30 POKS!!

 

Ja taas se olisi maanantai ja uusi työviikko alussa. 27+0 poks! Ja melkoisen monta työpäivää jäljellä.... Lomat kun päätin jättää suurimmaksi osaksi vuodelle 2013. Jotain iloa vakkarityösuhteestakin näköjään ainaisten määräaikaisten jälkeen.

Jaanamaria: toiseen maahan muuttaminen on jännää! Vaikka työtä siinä projektissa on paljon ja joskus alkaa ahdistamaan, niin on siinä puolensa. Kannattaa käydä tutustumassa Expatriumin keskustelufoorumiin, siellä ulkosuomalaiset vaihtavat kokemuksiaan. Me lähdettiin reilun vuosikkaan kanssa aikanaan Keski-Eurooppaan enkä kadu sitä pätkän vertaa. Uudestaan haluaisin lähteä, vaikka sopeutuminen ottikin oman aikansa.

Hankinnat: niistä en edelleenkään stressaa, ne tehdään kun ehditään. Tosin viime aikoina sekä mies että minä olemme nähneet unta, että tämä syntyy reilusti ennenaikaisena. Itse asiassa jos minun uni pitää paikkansa, niin ensi viikolla suuntaan synnärille. Todellisuus taitaa kuitenkin olla toinen. Harkkasuppareita on kyllä ollut, mutta eivät ne kipeää ole tehneet.

Pyöräily olisi ihanaa. Nyt meidän korkeuksilla alkavat tiet olemaan sulat, mutta vielä niin pehmeät, ettei ole pyöriä varastosta esiin kaivettu. Ja todellakin aion kokeilla pyöräilyä ja jos maha ei ota vastaan, niin toivon pääseväni taittamaan työmatkankin edes yhtenä päivänä pyörällä.

Mukavaa alkanutta viikkoa!