Heinäkuun Hellemasut 2012 **HEINÄKUUSSA** Meidän kuu!! **

Odottavan aika on piiiiitkä! Päähän ei mahdu mitään muuta, eikä kotonakaan saa enää mitään aikaiseksi. Näillä mennään, toivottavasti ei enää kovin pitkään.

Tuttava ja maha 40+5

 

Suuresti onnitteluja jälleen vauvan saaneille :flower: Ja jaksamisia meille vielä odottaville =)

Täällä on parina päivänä ollut aamusta lähtien tosi vaivalloista kävely. Eilen väsytti ja janotti koko päivän, nukuin kahden päiväunetkin ja join vettä vaikka miten paljon. Viime yönä nukuin ehkä parhaiten mitä koko viimeisen kolmanneksen aikana ja pissalle heräsin vaan kaksi kertaa. Muutenpa ei mitään ihmeellistä, odottavan aika on pitkä.

RauRau ja pörriäinen 39+0 POKS!

 

Täälläkin edelleen ollaan masun kanssa.

Siiseli84 39+0POKS!!!!!

 

Onnea paljon vauvautuneille ja paljon voimia vielä odottaville! :heart:

Omena: meillä kanssa aiemmat d-vitamiinit aiheutti mahavaivoja ja kakka oli ihan joka päivä vihreää.. Sitten lähdettiin reissuun ja unohdin tipat kotiin ja kas, vauva alkoi nukkua ja kakkakin alkoi olla sellaista sinappikakkaa.. Nyt hankittiin kans niitä rela-maitohappobakteeri- d-vitamiineja ja viime yönä heräsi kerran syömään.. kannattaa kokeilla!

Mä oon ihan flunssassa ja poikakin kuulostaa pikkuiselta possulta, kun röhisee.. Onneks ei oo tullut vielä kuumetta, vaan suolatipoilla ollaan menty.

Ristiäisistä: Mä aattelin leipoa yhden täytekakun ja daim-valkosuklaakakun, voileipäkakun ja suolaisen piirakan.. Meille ei tuu, kun perheet ja kummit.. mutta onhan niissäkin jo porukkaa

Imettäminen: Mullahan sillon aluksi meni kans vähän väliä rikki rinnanpäät ja sain sen rintatulehduksen, mutta pidin sellaista rintadonitsia, jolloin rinta sai ilmahoitoa ja laitoin jokaisen imetyksen jälkeen paljon lanoliinia, se auttoi! Meillä edelleen mennään lisämaidoilla, ja kyllä sieltä rinnasta edelleen silti tulee pojalle ihan hyvin maitoa. Päivä saatetaan mennä rintamaidolla ja sitten illalla annetaan lisäksi korviketta, ettei itseltä mene mielenterveys... Meillä iltaimetykset venyi niin mahdottoman pitkiksi, että meni itkemiseksi ja jaksaminen alkoi olla vähissä.. Tulin siihen tulokseen, että oma jaksaminen on kuitenkin tärkeintä ja nyt meillä menee ihan hyvin näinkin

Jebbis ja mini melkein 6 viikkoa

 

Tehdään syntyneiden palsta sitten kun heinäkuu vaihtuu elokuuksi? Silloin varmaan suurin osa vakkari kirjoittelijoistakin jo jakautunut, ja voipi vaikka siirtyä sinne höpisemään ennen jakautumistaankin?
Minä seuraan tätä ja fb.tä, en vaan ehdi kumpaankaan niin paljon enää kirjoitella kun tuntuu, että imetän tai pyyhin pyllyä koko ajan

Tipetsu mä oon jo niin "tottunut" suhun, että toki kaipailen. Mikähän ihme flunssa sulla on :S ettei sitä mykoplasmaa? sehän tekee vähän väliä kipeäksi. Ja tarjoilut kuulostaa vallanmainioille, coctailpiirakat pakasteesta on aivan hyviä, meillä tarjotaan niitä joka juhlissa voilla kun sivelee ne paiston jälkeen niin menee tuoreista.

 

Tsemppiä vielä odottaville:hug: Paljon voimia viime hetkiin.
Onnittelut jakautuneille:flower:

Täällä ollaan ja ihmetellään pikku neitiä Pari ekaa yötä kotona meni kyl ihan penkin alle ku neiti oli vähän väliä tissillä, onneks isäntä oli kotona. Ilmeisesti neiti tilaili urakalla maitoa, kun kerran nyt riittää kun syö vähän harvemmin. En kyllä odota mitenkään että mitään rytmiä vielä löydettäis pitkään aikaan. Tissit ovat vähän kipeät ja viime yönä oli pakko lypsää toisesta tissistä maitoa kun oli niin pinkeenä (tulos oli 60ml maitoa). Meen 2-vuotias ilmoittaa äkkiä jos pienempi huutaa ja menee nopeasti vauvan sängyn viereen:heart: Katsotaan sitten koska se mustasukkaisuus oikeen urakalla astuu kehiin.

Maijamehi ja katkarapu 5vrk

 

Täälläkin odotellaan, jo yli kaksi viikkoa niin että aamupäivä menee oksennellessa ja iltapäivä ja ilta supistellessa. Mutta, mutta, kun vauvan pää on väärässä paikassa niin synnytys ei lähde käyntiin kunnolla vaikka supistukset tulevatkin rajuina kolmen minutun välein monta tuntia joka päivä. Neljäs kerta sairaalaan huomenna, toivottavasti ne sillin VIHDOIN tekevät jotain. En olisi koskaan uskonut että tällainen piina on mahdollinen, edelliset lapset kun tulivat v. 39 ja ilman kaikkea tätä kamalaa. Sama tunne kun teillä muilla joilla la on ylitetty: en jaksa ajatella nyt mitään muuta.

Trean (41+2)

 

joku kyseli niitä vinkkejä alapään turvotuksen ja kivun hoitoon..buranaa ja panadolia ja kestämistä ota lääkkeet samaan aikaan ja lepäile..kyl se siitä

kiitti muuten sille joka vinkkasi mökillä maidon lämmittämisestä kainalossa..mä oon nyt viikonlopun nukkunu maitopullo kainalossa vaikkei mökillä ollakaan..meillä oli vähän porukkaa viikonloppuna ja olis heränny jos olisin mikrossa alkanut lämmittelemään keskellä yötä maitoja joten kainalossa pidin pullon ja hyvin kelpasi tytölle.
tää mamma pääsi lauantaina viihteelle..jazzeilla pyörähdettiin ja tyttö oli hoidossa sen ajan..en tiedä kummalla oli enemmän ikävä..mä tihrustin itkua vähän väliä koko reisssun ajan ja yöllä itketti vielä enemmän kun toinen olisi halunnut tissiä ja äiti ei voinut imettää kun oli nauttinut alkoa illan aikana..voi että mä tunsin itseni paskaksi äidiksi silloin!! edelleen vähän morkkis..

Ristiäisistähei kannattaa noihin ristiäisherkkuihin kysellä jos jollain kaverilla olis ruokatukkuun(kesko tai metro tai vastaava) tukkukorttia jolla pääsee ostamaan isoissa erissä pakastepiiraita ja kakkuja yms. mä just ostin jazzeille evääks 30 lihapasteijaa raakapakasteina ja maksoin niistä alle 8€. mä oon itse ravintola-alalla niin on toi tukkukortti olemassa kaikkiin mahdollisiin ja oon kyl hyödyntäny sitä kaikissa kissanristiäisissä

 

Nonniin, eilen tulin kotiin, mutta empä viitsinyt aikaani koneella vietellä. Kuitenkin olen kumman energinen koko ajan, vaikken ole nukkunut montaakaan tuntia viimeisien päivien aikana.
Jospas nyt kertoisin tuon mun synnytyskertomukseni. Eli aloin supistelemaan to-pe välisenä yönä klo 03 säännöllisesti (jotka ei kuulemma ole säännöllisiä kuin vasta alle 10 min ajoilla ??) 15 minuutin välein aina klo 6.30 saakka kunnes nousin ylös sängystä. Meillä oli aika klo 8.30 sinne käynnistykseen, niin hengailin siinä aamulla koneella ja supistukset alkoivat tulla 8-10 min välein, ei kipeänä edelleenkään. Lähdettiin ajelemaan Poria kohti puol kasin maissa ja polilla olin jo 3 cm auki ja kanavaa 1 cm jäljellä. Koska en tuntenut oloani erityisen pahaksi ja supistukset oli ihan peace of cake, niin päätettiin sydänkäyrän mittailun jälkeen lähteä kaupungille/jazz-kadulle . Onneksi ei kuitenkaan ihan sinne menty vaan mentiin autokauppaan . Nooh, eipä tarttenut tuntia kauempaa olla kun supistukset alkoi jo sen verran tuntumaan että ilokaasu maistuis. Sairaalassa olin sitten reissun jälkeen (klo. 10.45) 3 cm edelleen auki, mutta kanava oli hävinnyt. Mentiin jälleen uuden sydänkäyrämittauksen jälkeen saliin ja siellä jälleen tarkkailtiin vauvan sykettä. Itse otin siinä samalla ilokaasua ja tällä kertaa osasin kait ottaa sitä oikein tai annos oli jykevempää, koska se teki ihan ok olon. Lääkäri tuli jossain vaiheessa puhkasemaan kalvot kun ne lapsivedet ei itsekseen taaskaan mennyt ja samalla laittoi kohdunkaulapuudutuksen. Mun mielestä se ei tainnut auttaa yhtään mitään tai sitten luomuna synnyttäminen on hmmm, rankkaa? Puudutus laitettiin joskus 12.15 (?) ja pyysin myöhemmin vielä jotain muuta puudutusta, mut enhän mä mitään enää saanu kun olin kokonaan auki ja sain ponnistaa. Kuulemma jänistelin kun olisi voinut aikaisemminkin tulla, 7 min ja muksu oli pihalla 12.42. Ensimmäinen ajatus kieltämättä oli etten tee tätä muutes kolmatta kertaa, mutta nyt kun synnytystä ajattelee niin ei se ny niin paha ollu .

Imetyksen aloittaminen on taas rankahkoa ja tuntuu että nänninpäät lähtee irti. Tälläkin neidillä on kova imu ja tahto imeä, joten en paljon kerkeä rintaa hyvin tarjota ja imetysasento saattaa olla väärä. Maitoa tulee kyllä paljon, enkä ole vielä koittanut pumpata ettei vielä enemmän tulisi. Nytkin jo saa käyttää toisessa rinnassa maidonkerääjää ja sitten liivinsuojukset pitää olla koko ajan päällä. Mutta eikai tässä muuta, onnellinen olen ja pahoittelenkin valitustani kun sain odottaa aikaani kauan .

Ja onnea uusille vauvautuneille :flower:!!

SiinaS + typy 3vrk

 

Meille syntyi ihana pieni poika 13.7 klo 9.16.

Synnytys ei ollut helppo, vaikka nopea olikin. Vauvan syke romahti useaan otteeseen ja uhkaavan hapenpuutteen sekä väärän tarjonnan takia ponnistusvaihetta autettiin imukupilla. Poika on onneksi terve ja itsekin hiljalleen parantelen sotavammoja. Vauva syntyi siis rv:lla 41+6.

 

Vielä "saa" neuvolakuulumisia kirjotella: rv 39+1 siis tänään, kaikki arvot ok, painoa tullu viikossa 200g (yhteensä painonnousu nyt 3kg 100g), raivotarjonnassa on pysytty ja tyttö laskeutunut lähtökuoppiin kun sf tipahtanut 34cm:stä (viiikko sitten) 32cm:in JES! Vielä katottiin pari uutta neuvola-aikaa mut jos ei niitä ennen jotain tapahdu niin viimeistään 10.8. on käynnistys

 

Meidän pieni poika syntyi eilen 22.7 klo 13.22. Pituus 51cm, paino 3245g ja pipo 34cm. Synnytys oli aluksi kovin kivuliasta, päätin ottaa spinaalin ja ah, ponnistusvaihe 6 min. 4 ponnistusta ja poika syntyi. Ainoa ongelma oli että puudutus kesti puolen tunnin sijaan lähes kolme, joten kalvojen puhkaisua piti odotella KAUAN. Oli muuten tosi epätodellinen tunne kun hoitaja liikutteli jalkoja eikä tuntunut mussään Imettelen poikaa ja huomenna sitten kotiin. Tsemppiä kaikille vielä odottaville ja voimia koitokseen!!

 

Ja viikot siis 39+1

 

Heipä hei hellemasut!
Tulin kertomaan oman synnytystarinani:

Synnytys meni hyvin. Tiistaiaamulla 17.7.12 klo 5.20 kuului sängyssä masustani NAPS, jota seurasi yksi kivulias supistus. Vedet alkoi mennä klo 05.40. Siitä sitten soittelin Taysiin ja sanoivat, että parin tunnin päästä voisi alkaa tulemaan. Vesi kotona oli keltaista, mutta kun päästiin synnytysvastaanotolle, väri oli jo vihreää. Siitä sitten mentiin käyrille ja lääkärille tarkastukseen. Lääkäri päätti, että koska mulla raskausdiabetes vaivana ja vesi mennyt vihreäksi, mennään suoraan synnytyssaliin ja laitetaan oksitosiinitippa vauhdittamaan supistuksia. Sinne sitten mentiin ja saatiin hommaan vauhtia. Pärjäsin aika pitkään ilman mitään kivunlievityksiä, ilokaasua kokeilin mutta ei ollut mun juttu. Puolessa välissä synnytystä olin tosi tuskainen eli noin klo 16. Pyysin saada jotain lievitystä ja päädytiin epiduraaliin. Ja se vasta oli aivan ihana juttu! Vei kivut pois kolmeksi tunniksi ja sain levätä. Seitsemältä kivut olivat palanneet, tosin hieman erilaisina. Tällöin paine oli takapuolessa ja vatsalla, kun aiemmin kivut oli selässä ja vatsalla. Pyysin epiduraalin uudestaan ja se vei kivut vatsalta jälleen pois, mutta paine alapäähän jäi. Se paine oli ihan järkyttävä ja ei ihme, lapsi oli tullut hyvin nopeasti alaspäin ja olin jo 8 cm auki, vihdoin. Painetta jatkui sitten loppuun asti, mutta sen kesti paremmin kuin ne kivut vatsalla ja selässä. Viimeisen tunnin jouduin pidättämään ponnistamisen tarvetta, ja vihdoin klo 20 jälkeen olin auki 10 cm ja sain alkaa ponnistamaan. Se menikin todella nopeasti, vain 6 minuuttia ja meidän Hippu rääkäisi ensimmäisen kerran, poika sieltä tuli. <3 Mittoja miehellä oli 3080 g ja 50,5 cm. <3 Muutama tikki jouduttiin laittamaan limakalvoille, mutta repeämiltä vältyttiin.

Kun synnytys oli hoidettu, olimme vielä hetken salissa. Sain imettää, lapsi pestiin, saimme vähän välipalaa itsekin ja kävin pesulla. Siitä sitten lähdettiin osastolle. Osastolla en niin nauttinut olostani, en saanut nukuttua lähes ollenkaan ja Hipun verensokerit heitteli. Hippu oli myös lämpöpatjalla, kun ruuminlämpö laski yllättäen alas. Verensokereiden takia jouduttiin antamaan lisämaitoa kun omat varastot eivät olleet vielä täyttyneet. Hippu huusi nälkää välillä kuin syötävä ja itse menin aina ihan paniikkiin, että mikä sillä on hätänä ja ne hoitajat siellä ei osanneet oikein tukea kertoa siinä mitään. No onneksi saatiin verensokerit kuntoon ja päästiin
kotiin jo torstaina 19.7.12 päivällä.

Kotona ensimmäiset yöt meni valvoen, Hippu reagoi tosi helposti siihen mitä mä syön ja masu menee sekaisin. Nyt viime yö oli jo vähän parempi. Saa nähdä kuinka seuraava yö menee... Mutta on se vaan niin ihanaa tämä vauvaelämä! Vaikka ensin siellä synnytyssalissa kun sain vauvan rinnalle, niin olin aivan sekaisin. Päässä meni ajatuksia että "Ei tämä ole meidän vauva, viekää tämä sen äidille, meidän vauva on vielä tuolla mun masussa..." ja sain myös itkukohtauksen siellä osastolla yöllä kun Hippu ei heti tuntunut omalta. No se tunne onneksi katosi tosi nopeasti ja se tunne meni kyllä hormonien ja väsymyksen piikkiin täysin. Nyt rakkauden tunne tuota pientä kohtaan on niin valtava, että sitä ei voi sanoin kuvata. <3

MiNi87 ja Hippu 6 vrk

 

Meidän ihana vauveli näki päivänvalon tänään klo 00.04. Oli 4315g ja 55cm, päänympärys 36,5 ja syntyi siis rv 41+2.

Synnytyskertomusta...eilen aamulla alkoi siis tulla veristä limaa ja päivän aikan tuli supistuksia harvakseltaan, millon muutama tunnissa, milloin pari viiden min välein...mentiin illalla vielä miehen siskon perheelle kyläilemään, sielläkin tuli kipeitä supistuksia aina välillä. Lähdettiin sieltä klo 19 kotiiin ja autossa supistukset alko tulemaan 8 min välein ja alkoi olla aika kipeitä. Kotona soitin äitini lapsenvahdiksi ja kävin suihkussa ja pakkailin kamat. Äiti tuli ja klo 20 lähdettiin sairaalaan, klo 21 sairaalassa ja olin 5 cm auki. Sit suoraan saliin kiikkutuoliin ja ilokaasua ja kätilö lupasi pyytää anestesialääkärin paikalle antamaan spinaalin. Supistukset alko tulla tosi kipeiksi ja kätilö soitti lekurille missä viipyy, oli ainoa päivystämässä oleva ja teholle oli tullu hälytys..ei auttanu kun vetää ilokaasua. Myöhemmin toinen kätilö tuli sanomaan että lääkärille oli tullut monivamma-potilas eikä ehdi. Siinä vaiheessa ois tehny mieli itkeä...kätilö tilas sit gynekologin antamaan kohdunkaulanpuudutteen klo 23 maissa. Sillon olin 8cm auki ja gynekologi puhkas kalvot samalla. Puudute ei kyllä auttanu yhtään, vedin vaan ilokaasua ja puristin miehen kättä tosi kovaa. Mies oli ihan hermona ja sanoi soittaako kätilölle, mä sanoin et turha soittaa kun ei parempaa lääkettä nyt saa ja ponnistaa ei vielä voi. No mies kuitenkin soitti kätilölle ja kun sanoin et vähän ponnistuttais niin katto et olin 9 cm auki mut pieni reuna oli vielä. Kätilö yritti sormella saada vauvan päätä reunan yli että voisin ponnistaa. Kohta tuli anestesialääkäri ja kysyi tarvitaanko häntä vielä. Kyllä se oli hieno hetki Kätilö katto et olin 9cm auki ja reunaa vielä jäljellä joten spinaali kannatti laittaa. Ja se auttoi heti voi ihanuutta 20 min huilailin ja sit olin 10 cm auki ja aloin ponnistaa. Aluksi tuntui että vauva ei meinaa syntyä millään vaikka kuinka ponnistin, mutta syntyihän se sit 8 min ponnistuksen jälkeen Ei tullu edes repeämiä vaikka kookkain saamani vauva. Kätilö oli tosi ihana, harmitteli ettei puudutetta saatu aiemmin mutta hyvä että ehdinkin sen lopuksi saamaan, muuten olisin varmaan ponnistusvaiheessa ponnistanu kivuissani niin kovasti että olisin revennyt. Synnytys kesti siis vähän reilut 5 tuntia ja oli kyllä paras synnytyskokemus, vaikka tosi kivulias ison osan aikaa ja kätilö tosi ihana Halusin polikliinisen synnytyksen ja kun synnytys meni hyvin niin aamulla lastenlääkäri tuli saliin katsomaan vauvan ja totesi kaiken olevan hyvin, niin mies tuli sit hakemaan meidät kotiin Isoveljet on innoissaan vauvasta. Torstaina sit kävästään taas sairaalassa lastenlääkäri tutkii sen sitten taas.

ninnax ja pikku ukko

 

Voihan perse! Sanokaa nyt viisaammat mikä mulla on!! Tää kopsattu Mitäs nyt-osiosta ja kirjotettu joskus iltapäivästä.

Tyttö yökkäilee tissillä,oikeella nimenomaan.On aina jotenkin huonomman otteen saanu oikeesta tissistä kuin vasemmasta. Saa sen kuitenkin taistelun jälkeen ja syö sitten hetken tyytyväisenä. Äsken imetin ensin tästä oikeasta kun oli jo niin täysi ja kipeä rinta ja tyttö söikin hyvin. Välillä röyhtäistiin ja tarjosin uudestaan rintaa. Tyttö otti sen suuhunsa mutta vetäisi itseään poispäin ja yökkäsi?! Tätä on tapahtunu aiemminkin.
Vasemmasta rinnasta kuitenkin söi kun sen hetiperään tarjosin.
Nyt kyllä pelotta että onko mun rinnassa jotain häikkää ja maito maistuu vauvasta pahalta? Syöpä jopa?!
Tissiä vihloo välillä kainalon puolelta tosi inhottavasti mutta mistä sitä nyt imettäessä tietää mitä mikäkin vihlaisu tarkoittaa kun rinnat muutenkin kipeät ja turpeat..?On vihlonut vasentakin..
Mä olen koko ikäni pelännyt syöpää ihan kamalasti,lähisuvussa sitä ei kuitenkaan ole,mutta eipähän se syöpää estä tulemasta.

*muoks*

Samat yökkäilyt oli äsken kun selvästi tyhjenneestä tissistä koitin vielä tarjota,niin voihan yök,meinas tyttö Vasemmasta sit luputteli vielä. Oikee tissi vasenta nyt selvästi pienempi eli tuskin tuossa vaiheessa enää suihkuaa maito eli siitä tuskin yökkäilyt johtuu.. Voi jumaliste!

Eikä tuo lapsi taida ruveta ees nukkumaan tänään,huooooh!!! Kiva ois oikeesti hetki vaan olla ilman että pitää työntää tissiä suuhun tai vaihtaa vaippaa..
Mieskin tuli eilen polttari-reissultaan niin vois vaikka vähä helliä senkin kanssa! Mut ei! :headwall:


Anteeks valivali..

Onnittelut vauvansa saaneet!


Tipetsu

 

Moikka! Tässä sitä on eletty 2 ja puoli viikkoa vauvan kanssa..Daalia on aika tyytyväinen vauva,ja sillä on sama vuorokausirytmi kuin minulla: valvoo myöhään ja nukkuu puolillepäivään.Se tosiaan nukkuu yöt kuin aikuinen! Onko muilla semmoista vauvaa? : D Mun pitäis kyllä nousta ylös aikaisemmin,krhm.No,maitoa on riittänyt ja tytön paino oli noussut huimasti.Päivällä se syökin vähän väliä.Ollaan juostu normaalisti mun menoissa (siis ei paljon kuitenkaan) ja näyttäydytty sukulaisille..ja ollaan saatu ihanan paljon lahjoja,paljon asuja Daalialle..isoäiti,siis mun äiti,on ihan höpsähtänyt,ja ostelee koko ajan jotain ja hössöttää.. Toisaalta ärsyttää kun myös kritisoi mun rennompaa otetta vauvanhoitoon -vaikka olisi oikeassakin..paljon se vauvanhoito kyllä vie aikaa! Herttainen vauva se on,napittaa silmillään niin tarkkaavaisesti..ehkä voisi sanoa että yllättävän helppoa on ollut. -MB & Daalia 2 vkoa :heart:

 

Täälä taas yö nukuttu melko hyvin,poika söi 21 maissa ja nukahti sen jälk.ja heräs sit 2.30 et kivat unet otti taas seur.kerran heräs sit 5.30 ja syötin sen äsken ja nyt nukuttaan taas,seur.kerran ku heräilee niin valvookin jonkinaikaa,meillä ei enään kokoaikaa nukuta,vaan nyt on niitä valveilla olo aikojakin.
Ja seurailee jo tosi paljon,ainakin hoitopöydän yllä on se mobile niin sitä tarkkailee ihanasti kun se soi ja pyörii..

Nyt on sit ostettuna siniset kynttilät,siniset keksit,ja servetit juhlapöytään,äitini lupas hankkia vielä pari kukkanippua juhlapöytään,ja kakkukoriste puuttuu vielä.
meille tulee sama pappi kuka kastoi kuopuksenkin,tykkäsin kun hällä oli kitara ja soitti sillä samalla kun laulettiin virsiä.

tipetsu en oikein osaa sanoa,kun täälä pullotellaan vallan. mutta tuskin nyt mitn.syöpää on! vaikka ainahan sitä ajattelee kamalinta. Mut jos ei vaan sieltä tule niin paljoa kuin toisesta,ja siksi yökkii,kun ei saa sieltä riittävästi.

 

:flower: Onnittelu kukkasia kaikille vauvansa saaneille :heart:
On kiva lueskella teidän alkuun pääsemistä. Kun niitä lueskelee, tulee itsellekin hetkeksi sellainen hyvä olo, että ehkä sitä jaksaa hetken vielä tämän masun kanssa kamppailla.

Täällä edelleen yhtenä kappaleena. Supisteluja tulee kivasti edelleen, mutta aina ne lopulta hiipuu sen monen tunnin maratonin jälkeen vaikka väliä olisi ollut vain sen 4 min. Unet on todellakin jääneet vähiin, miltei olemattomiksi ja pelottaa jo oma jaksaminen sitten kun synnyttämisen aikaa oikeesti tulee. Kovin itkuinen ja masentunut on mieli johtuen ainakin osittain juuri tuosta väsymyksestä. Yritän päivä kerrallaan vaan selvitä ajattelemalla, että voiton puolella jo ollaan, ei voi mennä enää kauaa. Mies on onneksi ihana ja tukee ja ymmärtää :heart: Vauvan liikkeet ovat kovasti vähentyneet, ei varmaankaan ole tilaa enää niin liikkua tuolla, mutta huolettaa sekin ja liikkeitä olen yrittänyt laskeskella. Lähinnä iltaisin sitten tulee sellainen hetki, kun tv:tä katselen, että saan sen vaadittavat kymmenen kasaan. Onkoos muilla ylimenneillä nuo liikkeet selkeästi vähentyneet loppuakohden? Mainitsin kyllä asiasta viime viikolla Tays:ssa, mutta eipä ne sanoneet asiaan juuta eikä jaata. Itse olen alkanut karttamaan jopa kaupassa käyntiä, kun tuntuu, että yhtäkkiä tää lapsen syntymä ois jotenkin kaikkien puolituttujen ja tuntemattomienkin asia ja ikään kuin siihen itse voisi nyt kauheasti vaikuttaa. Mahaa kauhistellaan ja ihmetellään, monta viikkoo siteen jo katselin kun maha on noin kauheen iso ja aina se vaan tulee uudelleen ja uudelleen kauppaan totes kassalla ollut työntekijä yli viikko sitten kaupassa käydessä, ja kato nyt mikä jalkapallo totes vanha työkaveri samalla reissulla eri kaupassa ja sitten tuli vielä muitakin. Ehkä ne ei tee sitä pahalla, mutta ei oikein kivalta tunnu enää lähteä mihinkään Huomenna olisi taas aikaa sinne Tays:in suuntaan, lupailivat sitä käynnistystä, tosin niin jo edellisellekin kerralle viime viikolle, mutta sitten ei kuitenkaan, joten olen ihan asennoitunut siihen, että ei sitä nyttenkään käynnistetä.

PikkuEmma 41+1

 

Onnea taas vauvautuneille! Alkaa käydä vähiin jotka eivät ole vielä vauvautuneet...kuten minä.

Tuosta uudesta ryhmästä puheenollen niin mun mielestä kuun vaihteessa vois perustaa ryhmän sinne syntyneiden puolelle. Ite olen todennäköisesti edelleen silloin yhdessä koossa mutta ei kai se ole kiellettyä kirjoitella sinne vaikka vauva ei olisikaan syntynyt vielä.

Tipetsu: Sen verran paljon olen rintasyöpäpotilaita nähnyt työurani aikana että noi sun "oireet" eivät viittaa niihin yhtään mitenkään.Kyse on jostain muusta.

(.) Olo on yllättävän hyvä. Tällä hetkellä on jotenkin energiaa ja eilen kävin vähän salillakin aikani kuluksi. Mitään synnytykseen liittyvää ei ole edelleenkään havaittavissa. Olishan se kiva saaada vauva jo syliin mutta nyt on sellainen olo että ei haittaa vaikka olisikin hetken vielä masussa....huomenna ajatukset voivat olla ihan toisia.

Tsemit yliaikaisille (ja muillekkin) toivotaan että pääsette pian synnärille tositoimiin. PikkuEmma: Mulla ei ole yliajalla vielä mutta tiedän ton tunteen kun vauva hiljentyy pitkäksi aikaa niin meinaa tulla ihan totaalinen paniikki ja alkaa jo ajattelemaan että kaikki oli nyt tässä. Ainakin olen lukenut että vauva voi olla tosi hissukseen la:n jälkeen kun on niin vähän tilaa jne.

Penni ja möyrijä 39+3

 

Onnittelut jälleen kaikille nyyttiinsä saaneille! Minusta tuntuu aina yhtä ihmeelliseltä lukea noista itsestäänkäynnistyneistä synnytyksistä, kun semmosta en ole ikinä vielä itse kokenu.. Jollekki niitäki vaan tapahtuu

Tipetsu mä kans uskoisin, että kyse on jostain imetykseen liittyvästä, eikä syövästä tms. Mutta ehdottomasti kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa tai käydä lääkärissä.
PikkuEmma mun mielestä on ihan normaalia, että vauva rauhoittuu loppuajasta, kun tilaa on niin vähän. Mutta kyllähän se kymmenen liikettä pitäis saada kasaan joka vaiheessa raskautta (siis loppuajastakin) periaatteessa mihin vuorokauden aikaan vaan. En muista rauhoittuiko mun yliaikainen vauva viimeksi loppuajasta (siitä jo 3 v. aikaa), mutta kannattaa tehdä liikelaskentaa ja olla sit herkästi yhteydessä sairaalaan, jos liikkeitä ei tunnu tarpeeksi. Mistä se muuten voi kertoa, että liikkeitä tuntuu, mutta ei tarpeeksi paljon?! Sitä oon välillä miettiny..

Täällä kaikki kuten ennenki. Aamuisin ja päivisin en edes muista olevani raskaana, mutta illat ja yöt on vaikeita. Iltasin oon usein tosi kipee, ja yöllä en yksinkertaisesti saa nukuttua. Ja väsymys painaa.. Muuten kaikki hyvin, pieniä kolotuksia yms. lukuunottamatta. Toki aikaakin vielä on.

Ruususuu ja pörriäinen 39+3

 

Moikka! Tässä sitä on eletty 2 ja puoli viikkoa vauvan kanssa..Daalia on aika tyytyväinen vauva,ja sillä on sama vuorokausirytmi kuin minulla: valvoo myöhään ja nukkuu puolillepäivään.Se tosiaan nukkuu yöt kuin aikuinen! Onko muilla semmoista vauvaa? : D Mun pitäis kyllä nousta ylös aikaisemmin,krhm.No,maitoa on riittänyt ja tytön paino oli noussut huimasti.Päivällä se syökin vähän väliä.Ollaan juostu normaalisti mun menoissa (siis ei paljon kuitenkaan) ja näyttäydytty sukulaisille..ja ollaan saatu ihanan paljon lahjoja,paljon asuja Daalialle..isoäiti,siis mun äiti,on ihan höpsähtänyt,ja ostelee koko ajan jotain ja hössöttää.. Toisaalta ärsyttää kun myös kritisoi mun rennompaa otetta vauvanhoitoon -vaikka olisi oikeassakin..paljon se vauvanhoito kyllä vie aikaa! Herttainen vauva se on,napittaa silmillään niin tarkkaavaisesti..ehkä voisi sanoa että yllättävän helppoa on ollut. -MB & Daalia 2 vkoa :heart:

meillä nukkuu kanssa välillä ihan 8-11 tuntia kunnon maitotankkaus vaan illalla ja kunnolla imevä vaippa ja ohut yöpuku niin tyttö nukkuu helposti..

 

Listaa päivitetty, onnea kaikille vauvansa syliin saaneille ja tsemppiä odottelijoille :flower: Ei enää kovin kauaa kellään, jaksaa jaksaa!

Meidän vauva ei nuku ja mulla alkaa olla voimat lopussa! Päivisin nukkuu max muutaman tunnin pätkiä (paitsi jos autoillaan tai vaunutellaan), välillä on useammankin tunnin hereillä ja syöpöttelee.. Illalla kuuden paikkeilta sitten saattaa valvoskella puolille öin ja pidemmällekkin välillä vaan torkahdellen. Viime yönä nukahdettiin viimein klo 5! Ei siis tunnu valittavan mitään vatsavaivoja tms., ei vaan nukahda varsinkaan omaan sänkyyn. Vieressä en haluisi nukkuvan kun en uskalla laittaa valoja pois ja sit itse hikoilen kun pieni sika (ei oo sektiohaavan kannalta kivaa). Ei siinä mitään, mutta kun mies tekee pelkkää yötyötä, niin rankkaa valvoa yöt yksin Meillä siis mennään pelkällä rintamaidolla, ja nyt en oo edes ehtiny pumppailee lisämaitoa, että mies vois edes joskus syöttää.

No jospa tää olis vaan joku vaihe ja se rytmi löytyis täälläkin :headwall: Nyt tuntuu siltä et oon ihan paskamutsi enkä osaa yhtään mitään. :ashamed:

Maanu ja Kepa 2,5vkoa

 

Odottavan aika on piiiiitkä! Päähän ei mahdu mitään muuta, eikä kotonakaan saa enää mitään aikaiseksi. Näillä mennään, toivottavasti ei enää kovin pitkään.

Tuttava ja maha 40+5

Täälä ihan samat fiilikset! Ja nyt vaan odotetaan ja odotetaan ..... Viikkoja hieman vähemmän - 39+2, mutta ei se sitä odotusta kyllä vähennä . Pitäisi ehkä keksiä jotain viimehetken puuhaa vielä, mutta kun ei mikään muu paljon kiinnosta kuin sen oman nyytin saaminen.

 

Meidän tyttäremme syntyi tänään klo 6.49 (rv 41+3), 3500 g, 50 cm, pää 34,8 cm

Kaikki meni tosi nopeasti piiitkän odotuksen jälkeen, synnytyksen kokonaiskesto huikeat 2:50! Mutta voimme molemmat upeasti, enemmän myöhemmin!

Onnellinen Trean