Heinäkuun hellemasut -15 *maaliskuussa*

Ihanaa naistenpäivää kaikille meille :flower:

Tänne ei ihmeempiä, ihanaa tuntea vauvan liikkeitä, ainakin tänään on tuntunut paljon useemmin. Koko ajan vauva siellä kasvaa ja vahvistuu ja liikkeet tuntuu paremmin :heart: Eipä mulla tänään muuta.

StaRR 23+4

 

Ihanaa naistenpäivää täältäkin! :heart:

On kyllä ihanaa kun Möllillä onkin kaikki hyvin, pinnasänky oli pakko päästä jo kokoamaan sen kunniaksi Plaah, meillä on viikon päästä muutto, ja mies päätti rysäyttää ja hakea kellarista ja vintiltä kaikki tavarat keskelle olohuonetta ja kaaos on järkyttävä. Ahistaa kun joka paikassa on kaikkea sekalaista tavaraa ja ei mahdu liikkumaan. Huomenna tulee onneksi muuttolaatikot, niin saa nuo rojut edes niihin.

Verisestä vuodosta täällä sitä ei ole näkynyt, joka kerta kyllä neuroottisena vessasa käytyäni kyttään paperia jos verta näkyisi, varmaan pimahtaisin jos sitä tulisi.

Alavatsan kipuilusta aina silloin tällöin vähän kirpaisee vatsasta, ei mitenkään häiritsevästi tai huolestuttavasti. Kevyet kivuthan kuulemma kuuluu asiaan (?)

Muita vaivoja mitä on ilmennyt: musta on tullut ihan uskomattoman hajamielinen! Yksi päivä unohdin kaikkien maksukorttejeni tunnusluvut ja rappumme ovikoodin Eräs ilta olin myös lähdössä töistä ja olin jo menossa uudelle asunnollemme kunnes muistin että eihän me olla vielä edes muutettu
Ummetus on myös tullut vierailevaksi tähdeksi ja se on erittäin ärsyttävää. Välillä saattaa mennä pari päivää kunnes vessakäynti "onnistuu". Pitäisi varmaan alkaa jotain luumuja popsimaan

Minnimys & Mölli 21+6

 

Naistenpäivän ehtoota täältäkin =):flower:

Voi Annuu taas. On todella kurjaa. Minä lähetän kaikki terveiseni jonnekin/jollekin, että sulla alkais helpottaa! :hug:

StaRR Kyselit alakerran suonikohjuista.. Ei toi sun kuulosta sellaiselta, oisko kuitenkin finni? Sellanen megaluokan möllykkä? Niitä ku nää hormonit voi tehä ihan mihin tahansa :O. Mulla on alakerran suonikohju. Kyllä sen ihan erottaa, kauhee möllykkä ja sellanen pitkänmallinen. Lenkkeillessä tekee aikaa ikävää vihlovaa tunnetta, ihan kuin kiristyis jotenkin pinkeeksi.. tulee tunne että noinkohan se kohta räjähtää.

Oma (.) Tunteet viskoo painonnousun kanssa eestaas |O.kauhee ongelma muodostunut tästä kertyneestä. Tunnen ihteni ihan läskikasaksi ja haluisin edes hidastaa painonnousua.. Vetäsin aamulla vitosen lenkin aika hyvällä tempolla ja pyöräkausikin tuli aloitettua. Sit popsin porkkanoita kun teki mieli herkkuja. Menin aivan tosi väsyneeksi kaikesta ja sit tuntuukin että ääääh, aivan sama! Olen niin on-off tyyppiä että jos en voi kunnolla laihduttaa niin voin unohtaa sen hallitsemisenkin. Jätän urakan syksyyn. :headwall: Johtunee tää ailahtelu siitä että en ole tottunut olemaan ylipainoinen. Mies ja kaverit sanoo että maha vain tullut mutta totuus on kyllä muuta. Ehkäpä pääsen tästä turhamaisuudestani vielä eroon.
Vauva potkii kovasti ja istuu edelleen tuolla. Se härkkii ja pahasti. Kaikki vauvat ollu "rt-vauvoja".. Entäs jos tää ei tajua kääntyä? Pahin painajainen mulle ois sektio sillä syyllä että vauva perätilassa. Näin vaan asian koen.
Muuten ei mitään erikoista. Arki alkaa huomenna ja se pitää minut liikkeellä aamukuudesta iltaan asti.. Kauanhan jaksan sitä tahtia

Illanjatkoja kaikille =)!

Nelli&Timpsu 22+6:heart:

 

Aurinkoista aamupäivää kaikille! Sanottaisko, että hitusen tympii töihin lähtee iltavuoroon loman jälkeen, kun nyt sitten tälläisen ilman teki. Oisihan tuo voinut viime viikon lomallakin aurinko paistella.. mut näillä mennään.
Joku vuorotyöläinen oli lopettelemassa yövuoroja. Itse tein viimeiset yöt jo tammikuussa. Ei ois tullut enää mitään sen väsymyksen kanssa niistä, kun palautuminen oli erittäin huonoo. Ennen raskautta tein melkein 4 vuotta pelkkää yötyötä, niin kyllä heti huomas miten raskaus vaikuttaa jaksamiseen. Päivävuorot on vielä menneet hyvin, mitä nyt maha meinaa jo tiellä olla käännöissä ja kyykistelyissä.

Nelli mietiskeli vauvan väärinpäin oloo. Vielähän tässä on aikaa pienellä pyöriä vaikka miten päin. Kääntöhommasta on itselläni hyvät kokemukset. Nuorimmainen jouduttiin kolmesti kääntämään oikeinpäin, kunnes sitten kalvot puhkaistiin ja synnytys käynnistettiin. Sitten loppui pyöriminen.

Kolotuksia ja vihlontoja löytyy täältäkin. En oo huolissani ollu, kun selkeesti tuntuu vatsalihaksissa se vihlonta. Enkä ihmettele yhtään, kun maha kasvaa niin kauheeta kyytiä. Selkäkin aina muistuttelee itsestään.. Supistuksia tulee silloin tällöin, mut lähinnä kiristyksenä tuntuu.

Joko teillä synnytys on mielessä alkanut pyöriä? Itse olin raskaustestin tehtyä, että apua, täähän pitäis vielä pihallekin pungertaa! :O Nyt on kuitenkin ajatukset tasaantunut ja hyvillä mielin ootan synnytystä. Toivon vaan että ei tarviis käynnistää. Kakkosen kohdalla koon takia käynnistettiin, mut hyvin sujui synnytys ja eivät ole sanoneet, että tämän kohdalla tarviis kokoo sen kummemmin seurata. Oon jo asennoitunut, että sieltä semmonen "kepoinen" yli nelikiloinen pieni tulee. Itsellä vaan kun ei tota mittaa oo kuin reilu 150cm.
Ja se kanssa jännittää, et miten pitkään synnytys kestää. Esikoista sai tehä melkein 30tuntia ja kuopustakin yli 20tuntia.

Huomenna ois neuvola pitkästä aikaa. Todella paljon ovat vähentäneet käyntejä, kun tää on vasta toinen terkkarilla käynti tässä raskaudessa! :O Aikaisemmin sai sen neljän viikon välein alussakin käydä. Mut eihän tuota voinnissa oo onneks mitään erikoista ollu.

Mut nyt tää alkaa ruveta töihin valmistautumaan!

Susunasu 22+3

 

Aurinkoa päivään!
Synnytys on mielessä melkein joka päivä. Synnytän todennäköisesti yksin, kätilön kanssa kuitenkin. Mietin paljon, millaista se on, jos pitempäänkin joutuu olemaan yksin. Lapsen isän olen pyytänyt mukaan, mutta kun välimme ovat kokonaan solmussa, en odota liikoja.
Ja onkohan heinäkuussa opiskelijoita tms, jos on muuten sairaaloissa varmaan kova ruuhka?

Painonnoususta: tällä kertaa paino noussut tähän mennessä 5,5 kg. Kahdessa aiemmassa raskaudessa tuli ekassa 20 kg ja toisessa muistaakseni 12 kg, tosin lähtöpaino oli vähän korkeampi tokakerralla. Mulla on just nyt niin paljon murheita, että syön surutta makeisia ja jäätelöä vaikka joka päivä, ellei sitten radia diagnosoida muutaman viikon päästä.

Yleisesti ottaen mielialakin alkaa olla parempi, onneksi.

Ellistiina & 22+1

 

Yksinsynnyttäjät voivat saada mukaansa doulan kaverilla oli ja piti kovasti. Loppupeleissä myös lapsen isä tuli mukaan eli ei sulkenut sitä pois. Kannattaa selvittää asiaa jos haluaa tukea mukaan. Tapasivat pari kertaa ennen synnytystä.

 

Aurinkoista maanantaita

Susunasu Siksi mua tuo pe huolettaa kun kaikki neljä aikaisempaa maksua olleet rt:ssä ja täysin samalla kyljellä.. Kohtu lienee sen mallinen että ei mahdollista kauheasti asennonvaihtoja. Jokaista on ultrattu useampaan kertaan rakenteen jälkeen eikä vauva ole vaihtanut asentoaan. Siksipä mietityttää miten toi tyyppi tuolla noi nyt on.

Synnytys: On se mielessä jo useasti käynyt. Lähinnä kuinka se lähtö tulee ja oisko eka vauva joka syntyy niin että lähtö kotoa eikä osaston kautta/käynnistettynä. Ainakin toivon niin tällä kertaa. Mutta synnytystä en pelkää enkä jännitä. Mieletön tapahtuma.. Oijoi taas :heart:. Opiskelijan ottaisin mielellään mukaan. Viimeksi oltais oltu ihan keskenään miehen kaa salissa ilman sitä ihanaa opiskelijaa! Mutta eipäs käynyt mielessä että miten tosiaan lomakautena niitä siellä on..

Keli on aivan mahtava. Oma mieli on niin virkeä ja hermotkaan ei repeile niin herkästi kun saa nauttia auringosta! Tuo pyöräily on nyt niin mun juttu! Paljon vähemmän rasittaa mitään eikä käy supistaa tms. Ajelen ihan surutta pikku neidin kaa kunhan vaan tällai sulana tiet pysyy! Ajeltiin yli kaksi tuntia ja päiväunien jälkeen lähdetään taas ja otetaan loppu ryhmärämä mukaan

Nelli&Timpsu sanoo RIKSPOKSRAKS 23+0 (ja jatkaa aktiivisesti kevyemmän takin etsintää. Tuo toppatakki ei ihan ole näiden kelien asuste :|)

 

Olipa ihanaa käydä miehen ja koiran kanssa sellaisella 40min kävelylenkillä, kun aurinko paistoi ja kummallakin vapaapäivä, lapset koulussa :heart: Supisteli kyllä välillä, mutta ei kipeästi vaan sillai kiristeli ja tuntui epämukavalta hengittää. Meni kuitenkin heti ohi, kun päästiin sisälle takaisin.

Susunasu: joo puhuin tuosta yövuorojen tekemisen lopettamisesta...itse huomannut saman töissä, että potilaiden auttamiset mm. nuo kyykistelyt ja vuoteessa kääntelyt alkavat olla hieman hankalia ja ulottuvuuden kanssa erityisesti ongelmaa ja sitten tuo ergonomia kärsii : /

Täällä synnytys välillä mielessä, mutta ihan hyvällä tavalla. Kummatkin synnytykset sujuneet kohtalaisen hyvin alakautta, vaikka esikoinen iso olikin. Odotan tämän olevan syntyessään samaa keskikokoa kuin tämän hetkinen kuopuskin oli eli rapiat neljä kiloa. Onneksi saan ne pari koko arviota ultrassa vielä, joten sekin antaa varmuutta tulevasta. Itselle olisi täysi kauhistus, jos menisi sektioon...pelkään leikkauksia ja tiedostan riskit ehkä vielä ammatin puolesta paremmin kuin ihan perussynnyttäjä, vaikka yleensähän nuo menevät ihan mallikkaasti ja säästytään komplikaatioilta. Mutta leikkaus on aina kajoavat toimenpide infektioriskeineen, lääkeaineineen ja toipumisineen...itse ehkä nähnyt liian monta ongelmaa, jotka jonkinlainen leikkaus aiheuttanut potilaalle, vaikka kaikki mennytkin itse toimenpiteessä hyvin, mutta se jälkipyykki...eli tuossa skenaariossa taas homma kyllä pelottaisi ja viettäisin unettomia öitä, ihan samalla tavoin kuin joku pelkää kuollakseen tavallista synnytystä. Mutta en aio miettiä tuota mahdollisuutta vaan keskityn ajattelemaan, että kaikki menee hyvin.

Opiskelijoista synnytyksessä: mulla riippuu vähän opiskelijasta kenet ottaisin mukaan...en enää huolisi lääkäriopiskelijaa, koska ovat aika kädettömän oloisia tuossa vaiheessa (ainakin miesopiskelijat ovat aika järkyttyneen oloisia) ja niille kuuluu vain joku neljässä synnytyksessä mukana oleminen, eikä ne oikeastaan tee siellä paljon mitään, kun taas kätilöopiskelijat ovat loppuvaiheen opiskelijoita ja nähneet ja tehneet jo kaikenlaista opiskeluvuosien aikana ja niiden täytyy kuitenkin ennen valmistumista hoitaa tietty määrä synnytyksiä "yksin". Ensihoitajaopiskelijat myös suorittavat synnytyssalissa tietyn määrän työvuoroja...tuo ajankohta vaan taitaa olla sellainen, että opiskelijoita ei oikein ole vielä. Ainakin Tampereen ammattikorkeakoulussa alkaa harjoittelut ilmeisesti vasta elokuun puolella, kun koulu alkaa (puhuin juuri pari päivää sitten mun ohjauksessa olevan opiskelijan kanssa).

 

Miten te muut tulette juttuun neuvolatätienne kanssa? Olin tänään neuvolassa, ja jotenkin jäi ihan tyhjä olo. Mä jotenkin en tule sen kanssa juttuun, enkä tiedä mistä johtuu. Ihan kaikinpuolin mukava tapaus, mutta jotenkin mulla on sen vastaanotolla sellainen olo kuin olisi jossain virallisessa työhaastattelussa. Ja tästä mun työväsymyksestä, ihan saan itseäni syyttää, mutta en pystynyt siitä sen syvemmin sille puhumaan, vaan että pitkää päivää teen, paljon on stressiä ja kovin väsynyt olen, eikä asiaa kommentoinut oikein mitenkään tai asiasta mitään kysellyt.

Löytyykö muita piikkikammoisia? Mulla on veri rh miinus, ja tänään otettiin verinäyte mistä pitäis saada selkoa että onko vauva + vai -. Oli taas lähellä ettei taju lähtenyt, kun ei ne putket täyttynytkään ja verentulo hyytyi. Toiseen putkiloon tuli vaan 1/3, toivottavasti riittää eikä tarvitse mennä antaa uutta näytettä.. :x Sain myös lähetteen nyt sitten siihen toiseen sokerirasitustestiin, joten taas tiedossa lisää verikokeita. En ole BMIn tai iän tai minkään muun puolesta riskiryhmässä, mutta papalle tuli diabetes joskus seitsenkymppisenä, joten nyt sitten vielä toistamiseen mulle sokerirasitus. :stick:

Ehkä ne on nää hormonit, mutta tulin vaan tosta neuvolakäynnistä pahalle tuulelle ja oon ollut sitä viimeiset pari päivää jo muutenkin. Taidan mennä vaan lattialle kierimään ja vetämään itkupotkuraivarit, jos se auttais.

Jammaillen & tyty 24+3

 

jammaillen Minä minä minä :wave: siis piikkikammoinen. Inhoan sitä pistämistä ja sitä karmeeta kirvelyä ja nipistyksen tunnetta mikä tulee verikoetta otettaessa. Mulle tulee myös huono olo kun neula työnnetään käsivarteen ja kun on suonet sellaiset ettei sieltä yleensä sitä verta heti tai tarpeeksi tule niin.. :x Ei siinä mitään muuten mut kun tulee se karmea olo, muutaman kerran pyörtyminen ollut tosi lähellä enkä oo tajunnu enää mistään mitään. Joudun kans säännöllisesti ravaa noissa verikokeissa nyt raskauden aikana, aina ennen äitipolia joka on joka kuukaus, lopussa useemmin. ä-r-s-y-t-t-ä-v-ä-ä-!
Miten te muut tulette juttuun neuvolatätienne kanssa? Vaihtelevasti. Ihan mukava ihminen jonka henki haisee muuten kilometrin päähän JOKA KERTA Tuntuu et puhuu ihan turhia välillä ja diabeteksesta kun puhutaan ja kerron mitä ollaan äippäpolilla sanottu niin tuntuu toistavan mulle samaa asiaa hieman eri sanoilla. Tiukempi ja valittaa enemmän kuin äippäpolilla. Mut ihan jees, eiköhän me tää raskausaika toimeen tulla..

Pajunkissa-85 tuosta lenkkeilystä.. mä haluisin niin kävellä enemmänkin mut viime aikoina tullut se et kauheelta tuntuu hengittää, ylämäessä pahin mut ihan suorallakin tiellä. Tuntuu vaan et ei kestä ja henki loppuu. Ei hengitys mene sillein läähätykseksi perinteisellä tavalla mut tulee tosi kauhee olo ja tuntuu et henki loppuu just ja nyt. Se ärsyttää kovasti koska haluaisin liikkua : / Supistuksista en tiedä mitään koska mulla ei ole varmaankaan niitä ollut. En ainakaan tiedä miltä pitäis tuntua joten ei vissiin oo tänne vielä ne onneks rantautunu..

nelHM Mä haluaisin kanssa päästä tuohon mielentilaan ettei synnytys jännittäis tai pelottais. Mut kun ei tiedä yhtään mitä odottaa ja mitä siellä tapahtuu, miten paljon sattuu ja miten kaikki menee niin kyllä mua pelottaa.. Pelkään et menen paniikkiin siellä salissa tai jo kun synnytys alkaa ja sitä en haluais.. haluaisin olla rauhallinen ja kärsivällinen synnyttäjä joka ei taistele vastaan vaan ottaa vastaan mitä tuleman pitää.. Pelottaa hitosti silti :ashamed:

Joko teillä synnytys on mielessä alkanut pyöriä? Kyllä, tosiaankin. Pelottaa, jännittää ja mietityttää kovastikin. Just tuo minkä jo mainitsin et kun ei tiedä mitä odottaa ja miten edetään. En kuitenkaan päivittäin mieti vielä, onneks =)

Opiskelijoista synnytyksessä: En usko et haluan mutta katotaan sit paikan päällä jos sairaalassa sattuu kesäaikaan opiskelijaa olla. Sitä olen miettinyt etten ainakaan halua et opiskelija tekee mahd. ompelua yms. joten varmaan kieltäydyn kohteliaasti jos tarjotaan. Mies lähtee mun mukaan sinne joten pärjätään kyllä kaksin kun kätilö on toisaalla..

Minusta: Tasaista tahtia mennään. Valkovuoto taas lisääntynyt niin et pikkarit on tänään ollu märkänä. En viittis sidettä tai pikkuhousunsuojaa laittaa ettei vaan tuu mitn hiivaa tms. enkä tykkää niistä muutenkaan mut ei märät pikkaritkaan kivat oo :|
Vauvahankintoja tänään tehty hieman taas, hoitoalustaa ja vaatetta. Nyt tuntuu et tää raskaus taas junnaa paikallaan, ihan kuin sama raskausviikko olis ollu viimesen kuukauden. Tylsää.
Ihana sää ollut kyllä mut sisällä oon kyyhöttänyt lukuunottamatta kauppareissua.

StaRR 23+5

 

Miten te muut tulette juttuun neuvolatätienne kanssa? Aiemman kanssa tulin hyvinkin, mutta nyt vaihtuu, kun tekevät jotain aluejakoja uudestaan ja kuulosti puhelimessa joltain vanhemmalta naiselta...peukut pystyssä, että tulemme juttuun...

Piikkikammosta: en nyt voi sanoa olevani ihan piikkikammoinen, mua saa pistää kerran, mutta esim. tuo sokerirasituksen kolmen pistoskerran setti teki tiukkaa. Sen jälkeen oon alkanut hieman pelkäämään antaessani suoniverinäytettä, kun kerran labratäti pisti hermoon ja se sattui ihan h**vetisti. Mutta kokemuksesta voin sanoa, että verinäytettä on myös vaikea saada otetuksi piikkikammoiselta ihmiseltä, koska pelko aiheuttaa sen, että kehon ääreisosat kylmenevät, suonet menevät piiloon ja karkaavat niin sanotusti neulan alta...
Onneksi totesin aikoinaan epiduraalipuudutetta annettaessa, että synnytyskivut ovat niin kovat, ettei pelkoni epiduraalipuudutteen laittamista kohtaan estänyt haluamasta sitä ja ei se oikeasti tuntunutkaan miltään kun puuduteltiin ensin ja tosiaan supistukset sattuivat niin paljon, ettei se pistäminen ollut mitään siihen verrattuna....

StaRR: tuo hengästyminen raskaudessa johtuu myös siitä, että verimäärä lisääntyy huomattavasti raskauden aikana (josta johtuu myös hemoglobiinin lasku, kun verimäärä lisääntyy, mutta punasolujen määrä ei pysy mukana)...joten ei pelkästää ne supistukset mullakaan varmasti aiheuta tuota vaikeutuneen hengittämisen tunnetta, vaan se, että kehon pitää pyörittää suurempaa volyymia verta.

 

Moikka!

Pitkästä aikaa ehdin oikein kirjoittamaan. Oon käynyt lukemassa teidän kuulumisia, mutta muutto on vienyt aika tehokkaasti viimeiset 2 viikkoa ajasta. Nyt alkaa olla jo hyvällä mallilla kun kaikilla kodin asukkailla on sänky kasassa ja olohuoneen ja keittiön huonekalut on paikallaan ja melkein kaikki laatikotkin purettu. Voiton puolella! Ja uusi koti on ihana <3

Jammaillen just tänään TAYS:n äitipolilla käydessä sain kätilö-diabeteshoitajalta kuulla, että ei siellä rasituksessa ole pakko käydä vaan sen voi korvata 6 päivän tarkalla (paastoarvo ja ruokailujen jälkeiset arvot eli 4 mittausta/päivä) kotimittausjaksolla. Äpolilähete tehdään joka tapauksessa sen seurannan ja mahdollisesti vielä toisen seurantajakson perusteella. Eli sano neuvolaan, että neulakammon takia ottasit mieluummin kotiseurannan. Joo, siinäkin joutuu pistämään ja vielä itse itseään, mutta se on silti aika pieni nipsaus.

Synnytys on ollut mielessä muutamaan otteeseen täälläkin. Lähinnä vielä siltä kannalta, että miten haluaisin valmistautua siihen. Mitä voisin tehdä nyt etukäteen helpottaakseni sitä jne. Edellisestä synnytyksestä on pääosin hyvät muistot joten innolla odotan kaiken kaikkiaan

Äitiyspakkauksen kävin minäkin kurkkaamassa heti silloin kun se julkaistiin ja vaikka me oltiin päätetty, että ei oteta sitä niin se oli kyllä nyt niiiin mieleinen, että kyllä se meille kotiutetaan sittenkin Tai toivottavasti saadaan uusi pakkaus!

Kolotukset on tulleet tännekin vasen lonkka on alkanut löysäillä ja kipeytyy välillä ihan tosissaan. Ei toi seisomatyö tietysti helpota sitä yhtään. Lisäksi oikean polven vanha vaiva on alkanut taas nostaa päätään ja se itseasiassa ärsyttää enemmän kuin iskias. Iskis toki seurana myös oikeassa kankussa. Oikee jalkapuoli täällä siis Muuten olo on onneksi ollut varsin hyvä, mitä nyt tisseissä välillä sukkapuikkokipuja. Enpä olis niitäkään osannut odottaa vielä näin aikaisin

OMA (.) Tänään oli käynti äitipolilla radin ja rakenneultran tiimoilta. Radiin sain lääkitykseksi tabletit, joten josko nyt selvittäisiin ilman inskaa. TOSIN lisäinska ei varsinaisesti vaikuta sikiöön ja tää tabletin aine läpäisee istukan, joten oon vähän kahden vaiheilla että tykkäänkö tästä käänteestä nyt kuitenkaan. Noh, pääasia, että sokerit saadaan tasapainoon. Kätilö-diabeteshoitaja ei ollut sama kuin edellisellä kerralla (tosin hänetkin tapasin) mutta aivan yhtä ihana henkilö oli siellä vastassa Olin vissiin vähän liiankin tunnollisesti täyttänyt lappuja ja ruokapäiväkirjaa kun hän oli niin hämmästynyt tulosten mittavasta kirjaamisesta Lisäksi jokaiselle tapaamalleni henkilölle oli jonkun sortin ihme, että painoni on pudonnut. Sain kehoituksen pysyä tässä painossa tai jos se alaspäin menee, niin menköön. Uskallan kuulemma lähteä vaikka hikoilulenkillekin kun niitä en ole varsinaisesti uskaltanut tehdä ettei painonlasku lähde ihan lapasesta. Nyt kun aurinkokin paistaa, on ihana lisätä arkiliikunnan kaveriksi vielä ihan rehellinen lenkkeily.

Ultrassa nähtiin ihanan itsepäinen vauva, joka vastasi tismalleen viikkojaan. Osa rakenteista jäi näkemättä kun tyyppi ei halunnut millään kääntyä sopivaan asentoon, joten uusintaultra on kahden viikon päästä Silloin sitten taas sokeriseurantakin samalla reissulla.

Kaikenkaikkiaan tääl on kaik hyvin. Tsemppiä kaikille joilla on huolia ja murheita! Ja onnea ihanista ultrakuulumisista

Anskutin ja Muikku 20+4

 

Hei taas hetkeen!

PIIKKIKAMMOINEN? Minä! Aiemmin pari kertaa pyörtynytkin verikokeen johdost. Hoidoissa oli kovaa tahtojen taistelua kun kolme viikkoa pistelin itseäni 1-3 piikkiä päivässä ja kun ne piti lykätä kohtuu samaan aikaan vuorokaudesta että niistä olis hyötyä. Lapsen kaipuu kuitenkin voitti joka kerta kammon. Nyt vähä hirvittää uus sokerirasitus kun edellisellä kerralla jokainen neula meni suonesta läpi ja mustelmat säilyi viikon.

SYNNYTYS. Mä yritän aktiivisesti siirtää sen mielestä pois, koska muuten hermoilen sitä siihen asti kunnes makaan synnärillä. Tänä aamuna kuitenkin iski lievä paniikki kun tajusin että siihen ei oo pitkä aika enää, mulla kun on kumma ajatus päässä että tämä haluaa tulla heinäkuun puolivälissä jo ulos.

TAVARAHANKINNOISTA. Mä lupasin itelleni pyhästi, että odotan toukokuulle ennen kuin hankin mitään vaatetta kummempaa. No eilisen pyörin Keskisellä, koska siellä oli vauvaviikko ja mukaan lähti kaukalo telakalla(yht 160e), patja pinnasänkyyn, hoitoalusta, harsoja, sitteri, muovitettua froteeta, niistäjä.

(.) Viime pe oli neuvola ja kuulin ekan kerran sykkeen. Nyt ymmärrän miksi kotidoplerin omistajat ovat sitä niin hehkuttaneet! ;-) Harmitti vain kun neuvolatäti puhui koko ajan omista häistään kun oli esikoistaan odottanut. Yritin kuunnella sykettä ja tätiä ja hymähdellä oikeis kohdis. :-D Vatsa on pullahtanut nyt selkeästi, ettei tämä enää lihomisen piikkiin mene vaikka niin oon kuvitellut kun vyötärön ympärystä ei oo kasvanut yli kuukauteen. Liikkeitä en tunne vieläkään, mikä harmittaa.

Mukavaa tiistaita kaikille!!

Astrea+unto 19+3

 

Heips

Jammaillen Mulla on sellanen täysin emptiakyvytön terkka ja kyllä sitä monesti pahoittaa mielensä kun kaipaisi jotain tukea ja ymmärrystä. Ei sille voi alkaa avautuu mistään.

Piikeistä En pelkää eikä tee huonoa =)

Hengästyminen Vielä ei kauheen pahaa ole. Ja mulla kun ei enää neljännessä raskaudessa maha edes noussut ylös että se ois painanut keuhkoja lyttyyn, niin sekin ahdistus jäi väliin.. Varmaan nytkin vältän.

Maha Kuinka monella maha häiritsee normaali askareita? Minä en saa enää kenkiä jalkaani kumartumalla alas, veskissä vaikea meikata kun jään mahan takia niin kauas peilistä, lavuaari just mahan kohdalla :stick:. Ja kaikkee sellasta. Alhaalla kun on niin tuo pyöräilykin hankalaa vähän..

Mistä pääsen omiin kuulumisiin. Eipä ollu hyvä juttu yhtään se eilinen pyöräily. Issias otti todella pahasti ihteesä, hyvä ku pääsin enää sohvalta ylös. Pari tuntia supisteli illasta ja päälle todella huonoa oloa, huonovointisuutta siis. Supistelut ja paha olo jatkuvat. Pitänyt iisisti ottaa tänään. Väsyttääkin. Että ei tarvitse rehkiä.
Valkovuotoa tulee mullakin tosi runsaasti ja pakko oli ostaa suojia kun housut märkänä..

Nelli&Timpsu 23+1

 

Moikka taas

Ihan karsee olo. En tiedä mikä on?? Yhdestä asti maannu vaan sängyssä. Supistelee epäsäännöllisesti ja inhottavasti, vihloo ja jomottaa. Paha olo voimakasta, mahaan koskee ja todella huono olo. En nyt tiiä onko mahataudin alkua vai mitä tämä on. Mutta ei tuu mitään jos alkasin oksentaa ja valmiiksi jo levossa supistelee.. pelottaa ihan!

 

nelHM Joo, kallistun itsekin sen puolelle et mulla tuolla alakerrassa olikin finni koska lopetti vuotamisen siihen kahteen päivään eikä se kuulemma kohjulta näytä, mut ei mun mies gyne oo
Kuinka monella maha häiritsee normaali askareita? Nojoo, ei pahasti mut oon alkanu huomata et esim. kun tiskipöydän ääressä huuhtelen astioita tms. niin masukka ottaa siihen kiinni ja alkaa hymyilyttää aina et ainiin, sehän kasvaa =) Sit halatessa ottaa maha mieheen sillai kiinni ettei pääse niin lähelle kuin ennen.. Mulla onkin tosi useesti nyt ollu tosi lihava ja ällöttävä olo kun tuo maha on nyt kasvanu aika lailla ihan lähiaikoina.
Voi ei, nyt sun pitää vaan yrittää levätä, toivottavasti ei mitään ilkeetä mahatautia tms. oo tekeillä ja nuo supistukset menis nyt pois :hug:

Mää: Käytiin just miehen kanssa yli tunnin lenkillä ja en ihan vähään aikaan lähde samanlaiselle. Jalat niin kipeet et itku meinas tulla kun kotiin päästiin, onneks sain hierontaa niihin ettei tartte panadolia ottaa. Kävely tuntui ajoittain vaikeelta ja selkää alkoi jomottaa kesken lenkin ja joka paikkaa ahisti. Hmpf. Mä oon virallisesti raihnainen, ei auta kuin myöntää tää jo
Hirvee kelikin ulkona, vettä sataa ja tuiskuttaa. Paleltaa, oiskohan se saunailta tänään vai jaksaisko..

StaRR 23+6

 

Huomenta

StaRR Minä ilmottaudun raihnaskerhoon myös!! Mummotkin männöö ohi kohta

Eilen olot jatku ihan sinne kun nukkumaan kävin. En kyennyt mitään muuta ku maata. Ei tää tautia ole. Tosi inhottavia tuntemuksia alamahalla ja supisteli. Sitte se paha olo ja ei oikein ruoka uponnut. Itseasiassa kaksi päivää syöny huonommin. Mietin jo voiko verensokeri heitellä ja tehdä sen olon? Suppareita ei kyllä selitä. Nyt tässä aamupalalla ja meinoo taas mahaa juilia ja kiristää . Jos se huono olo tulee nin pitänee neuvolaan soittaa ja kysästä mitä vois olla. . Jos sitä kiinnostaa.

Mukava päivää kaikille =)

Nelli & Timpsu 23+2

 

Muikkelis!

Maha alkaa olemaan tiellä työaskareissa. Masu tuppaa aina unohtumaan "tielle"

Piikkikammoa ei ole!

Synnytys on pyörinyt mielessä enemmän ja vähemmän. Yritän olla liikaa miettimättä asiaa, kun ei ikinä tiedä miten se tulee menemään. Pieniä suunnitteluja toki oon tehnyt, toiveena ammellinen huone ym.

Kyllä tässä on ollu tunteiden vuoristorataa selkäkipujen kanssa! Osteopaateille ja lääkäreillä ravattu. Alkaa pikkuhiljaa olemaan huumori lopussa. Niinkin hyvin on muuten sujunu raskaus, niin pakko tulla jotain. Lääkkeitä yritän olla syömättä.. mutta pari kertaa niitäkin on tullu napsittua. Töissä yritän olla, pää ei kestä kotona olemista liikaa.. Tv shopit ja astralit ei enää uppoa
Uutena "vaivana" on tullut tajuton kutiava ihottuma rintoihin, kellään samaa?

NelHM, Toivottavasti ei ole mitään vakavaa, yritä levätä!
Ja muille, nauttikaa ken voitte Minäkin yritän!

Tabasco 22+2

 

Pikainen kysymys. Liukastuin maanantaina, en kaatunut vaan sain pidettyä itseni pystys mutta jännitin reisilihaksia niin rajusti että ne kramppas ja nyt ovat järkyttävän kipeät. Liikkeelle lähtö on aika hidasta. Siis se kysymys: onko jotain turvallista kipugeeliä, mobilatia, feldeniä tms jota noihin lihaksiin vois käyttää? Vai onko paras vain antaa ajan kulua? Kun olin ajatellut pärjätä koko raskauden ilman mitään lääkkeitä ellei ole ihan pakko (tyyliin antibioottikuuri).

 

Kukkuu!

Maha on kasvanut sen verran pallomaiseksi että töissä asiakkaiden kanssa se hieman on tiellä, en mahdu enään pöytien väliin kaatelemaan viiniä Takkikin alkaa tekemään aika tiukkaa, voisi se kevät kunnolla jo tunkea sieltä päälle

Synnytyksestä täällä ollaan hieman tutkittu erillaisia kivunlievityksiä, mut tuntuu et niitä on aivan hirveät määrät ja kaikissa on eri vaikutusajat ja eri haittavaikutukset, aivan pihalla niiden kanssa Eksyin jonnekkin raskausblogiin, josta bongasin tämmöisen Tens-laitteen , kenellekkään entuudesta tuttu? Blogissa hypetettiin että kannattaa varata laite ajoissa jos semmoisen haluaa niin minähän sitten varasin Lähettää ilmeisesti avautumisvaiheessa jotain sähköimpulsseja selkärankaan jotka helpottaa kipua eikä lääkkeitä tarvitsisi vielä avausvaiheessa ollenkaan. Ponnistusvaiheeseen tänne saa kyllä toimittaa kaiken mahdollisen kivunlivityksen, kauhistuttaa ajatuskin että ilman puudutetta lähtisi puskemaan Mölliä ulos |O Mitäs kivunlievityksiä te aiemmin synnyttäneet olette käyttäneet?

Hengästymisestä Meillä tosiaan tässä vanhassa asunnossa ei ole hissiä, ja asutaan neljännessä kerroksessa niin voi luoja sitä voi ihminen olla hajalla kun pääsee vihdoin ja viimein kotiin saakka noiden kidutusrappusten jälkeen. Läähätys kuuluu varmaan joka asuntoon asti Onneksi maanantaina on muutto, niin ei tarvitse enään rampata noissa rappusissa.

Minnimys & Mölli 22+2

 

Moikka

Synnytys ei jännitä lainkaan, onhan kuudes jo kyseessä. Vaikka ainahan synnytyksessä voi tulla kaikkea oli kuinka mones tahansa. Mutta hyvin mielin menossa ainakin tällä hetkellä.
Kivunlievityksiä on tullut kaikkea kokeiltua, epiduraali, spinaali, pudendaali, ilokaasu, kauratyynyt ja hieronta. Epiduraali ei oikein tahdo toimia ja saan siitä jumalattoman päänsäryn. Kuopus syntyi huutamalla, suihkulla ja kävelemällä Toivotaan että tämäkin tulee niin.

Piikkikammoa ei ole missään muodossa.

Neuvolatädin kanssa tullaan hyvin juttuun, hän on ollut esikoisen raskaudesta vuodesta 1997 sama jokaisessa viidessä raskaudessa ja on edelleen. Tuntee minur jo siis hyvin joten ehkä siinä on syy miksi tullaan hyvin toimeen.

Masu on pieni, ei iknä näillä viikoilla ole ollut näin pieni! Iha tyytyväinen olen ettei isompi ole, niin vielä ei ole ollut tiellä. Odotan että kasvaa!

Kaikille hyvää viikon jatkoa ja tsemppejä!

Ex4 ja Eppu 24+0

 

nelHM No onpas inhottavat fiilikset sulla. Tuo jatkuva supistelu ja semmonen olo ei oo kyllä hauskaa :| Soitappas vaan sinne neuvolaan, kai ne jotain osaa sanoa sun tilanteeseen? Toivottavasti.

Tabasco1 sama juttu tuon masun kanssa, se unohtuu tielle askareissa ja sit taas muistaa et hei tossahan se on Just äsken pyyhin ruokapöytää niin maha otti tuolin selkään kiinni eikä päässy kurkottamalla eteenpäin kuten ennen.. Toivottavasti sun selkäkivut helpottais, ei oo kiva vaiva. Mulla vaihtelevasti selkäkivut kans ilmoittelee itsestään mut ei sillain et pitäis lääkärille mennä. Onneks.
tajuton kutiava ihottuma rintoihin, kellään samaa? Mulla on tullu tuohon nännipihojen ulkopuolelle/ympärille sellasta "ryyhelmää" ja kutisee kans ihan kivasti välillä. Yritän parhaani mukaan rasvailla mut se tuppaa unohtumaan aina..

astrea mä en oo uskaltanu käyttää kipugeelejä, en edes kylmägeeliä itse asiassa vaikka joissain ihan lukee et on turvallisia raskausaikanakin.. kysy neuvolasta niin saat varman vastauksen? Lihaskivut osaa olla veemäisiä, varsinkin jos niihin ei mitään saa laitettua. Toivotaan et paranis nopeeta ja onneksi et kaatunut =) Tuolla on vielä paikka paikoin tosi liukkaita kohtia..


Mulla on alkanut itsellä mahan alue kutisemaan ihan hillittömästi. Siis h-i-l-l-i-t-t-ö-m-ä-s-t-i-! Rasvaan joka päivä masua mut kauhee kutina tulee välillä silti. Kaippa se on se kasvaminen
Ulkona taas niin kaunis sää että vois lähteä kävelemään tuonne hetkeks ja käydä samalla miehen kanssa kaupassa. Sain eilen pienen lenkkikärpäsen pureman vaikken niin pitkälle kävelylle jaksakaan mennä nyt. Mut pienempikin lenkki tekee hyvää. Mun liikkuminen etenee siis ajoittain hitaasti mutta varmasti
Ihanaa keskiviikkoa kaikille!

StaRR 24+0

 

Heipparallaa!

Kirjoittelut on jäänyt tosi vähille viime aikoina. Elämä on ollut yhtä haipakkaa, mutta jos nyt hetkeksi istuisi alas ja naputtaisi jotain.

Viime viikolla käytiin rakenneultrassa, jossa saatiin poikalupaus. Salainen toiveeni olikin juuri poika, koska saadaan näppärästi esikoisen vaatteetkin uusintakäyttöön. Muutoin kaikki oli juuri niin kuin pitääkin. Saatiin samalla varattua aika painokontrolliin äitipolille raskausviikolle 38. Ilmaisin huoleni siitä, etten halua mitään yli nelikiloista vauvaa, joten seuranta sen suhteen on mielestäni paikallaan. Kysyin samalla reissulla sokerirasituksen arvot ja nehän olivat jopa paremmat kuin esikoisen kohdalla. Hyvä näin. Todennäköisesti joudun vielä uusintaan reilun kuukauden päästä, mutta tällä kertaa ihan hyvillä mielin.

Tulevaa synnytystä en ole vielä osannut stressata tai pelätä. Toki se välillä käy mielessä, mutta yritän vielä melko aktiivisesti olla ajattelematta asiaa. Se tulee mikä on tullakseen. Toivon vain tällä kertaa pääseväni helpommalla ja nopeammin kuin esikoisen kohdalla, jota sain pusertaa reilun vuorokauden ulos.

Tuolloin kivunlievityksenä oli heti alkuun lämmin suihku ja sen perään tens-laite, josta en tiedä oliko siitä apua vai ei. Ehkäpä olikin. Varsinaisissa tositoimissa puudutuksina oli epiduraali ja ilokaasu. Ilokaasusta muistan jossain vaiheessa tulleeni hieman "humalaan" kun erehdyin sitä vetämään vähän liikaakin, mutta muutoin siitäkin jäi ihan hyvät kokemukset.

Äitiyspakkauksesta ensin ajattelin, etten sitä halua vaan otan sen rahana. Meillähän on jo ennestään vuoden -13 pakkaus, josta suurin osa tarvikkeista on tallella ja edelleen käyttökelpoisia. Toisaalta tuo uusin pakkaus on niin ihanan näköinen, että ottaisinkohan sen. Aika näyttää, onhan tässä vielä aikaa miettiä kun kela-neuvolaankiin on vielä muutama viikko.

Maha on hieman jo pullahtanut ulospäin, ettei sitä voi lihomisen piikkiin pistää. Vielä ei muuten arkitoimia häiritse paitsi ruokapöytään istuessa en aina muista vetää tuolia tarpeeksi kauas, että sopisin mahoineni tuolin ja pöydän väliin. Kohta tosin alkaa olla vaikeuksia tiskipöydän ja kylppärin lavuaarin edessä ollessa. Talvitakkejakin on pitänyt vaihtaa hieman väljempiin versioihin. Villakangastakki kirraa jo niin pahasti, että sen jo laitoin varastoon säilöön. Mitähän vielä.. Esikoisen aikaan ostamat äitiyshousut pitäisi lyhentää lahkeista, että saisi ne käyttöön. Alkaa omat farkut olla aika hölmön näköiset, kun vetoketjut eivät pysy kiinni farkuissa ja kaikki vyölenkit sun muut kirraavat rumasti paitojen alta.

Sen muuten huomaa, ettei saa henkeä ihan samalla lailla kuin ennen. Vaunutellessa ylämäet on ihan tuskaa, pakko huilata aina vähän väliä ja vetää kunnolla henkeä kun muuten tuntuu, että happi loppuu ja äkkiä. Kauhulla odotan millaiseksi tämä vielä menee. Sen tiedän ainakin, että ihan varmasti loppuraskaudessa tulee selkäkivut kaveriksi.

Ennen kuin päädyn kirjoittamaan todellista romaania, toivotan kaikille aurinkoista loppuviikkoa! Koitetaan jaksella mahoinemme ja vaivoinemme

Lapanen 21+1

 

Anskutin: Toisaalta ihan kivaa, että pääsee ihastelemaan pientä useampaan kertaan raskauden takia =)

astrea: olipa "ärsyttävä" neuvolantäti, vaikka ei varmasti pahalla tarkoittanutkaan...mutta ei mua ainakaan olis kiinnostanut sen jorinat sykkeiden kuuntelun aikaan, se olis myös itse voinut keskittyä vaikka ihastelemaan niitä sun kanssa.

Nelli toivottavasti olo helpottaa...ottaisin kyllä neuvolaan yhteyttä, jos/kun ei mene ohitse.

Kuinka monella maha häiritsee normaali askareita? Vastaan tähän kysymykseen, että häiritsee. Kerran astianpesukoneesta astioita tyhjentäessä kaappiin tiputin tiskipöydällä olevan likaisen lasin lattialle, kun kurotellessani mahani osui siihen juuri sopivasti : / ja toissa varsin vuodepotilaiden hoitaminen alkaa olla hankalaa ja pieneen suihkuhuoneeseen änkeäminen laveripesuille toisen hoitajan ja potilaan kanssa ihan täys mahdottomuus.

Kivunlienityksistä: itsellä ei toiminut ilokaasu ollenkaan vaan oksensin sen vuoksi. Lihakseen pistettävä Petidiini auttoi kummassakin synnytyksessä avautumisvaiheessa oikein hyvin. Sehän tekee sellaisen hieman pökkyräisen olon yleensä, mutta en huomannut sitä, kun aloin kummallakin kerralla heti nukkumaan, joten sain kivasti levättyä 2-3tuntia ja edisti avautumista. Kohdunkaulanpuudute toimi ihan hyvin ponnistusvaiheessa, mutta ei auttanut varsinaisiin supistuskipuihin. Epiduraalista hyvä ja huono kokemus. Ekassa synnytyksessä ei toiminut, kun ei saatu onnistumaan useiden yritysten jälkeenkään ja sain siitä jäätävän päänsäryn moneksi päiväksi. Toisessa synnytyksessä, kun kätilö (onneksi) "pakotti" ottamaan sen, jotta homma etenisi, niin toimi kuin unelma...vei kivut useiksi tunneiksi pois ja sain jopa nukuttua, tehoa oli jäljellä vielä ponnistusvaiheessakin ja helpotti näin oloa.

 

en ole ikinä ehtinyt saada epiä tai spinaalia, saas nähdä nyt neljännellä kerralla

mä olen ostanut kirppikseltä vaatteita: housut 20-50snt, valkoisen pipo 10snt (edellinen vastaava venähti kun pidettiin aika paljon sitä ), 4kpl harsoja yht 1.5e, many monthsin bodyn jatkopala 1.5e, bodyja ja pari teepparia eurolla. ehkä pari yökkäriä vielä, ja sitten koosa 68cm --> onki lähinnä tyttövaatteita, eli alan niitä haalia seuraavana. kotiintulovaatteet ostan kyllä uutena <3

oikeastaan ei paljoa vauvanvaatteita tarvita, vaan muutamat shortsit vielä. aika paljon oli jemmoja kolmen lapsen jäljiltä, ja varastoon en ole edes vielä ehtinyt kurkata.. ups

hankintalistalla on hoitopöytä (eka kerta, ei oo muuta paikkaa vauvan kamoille), sitteri, kaukalo, aurinkovarjo rattaisiin, pari tuttipulloa jotka sopii rintapumppuun ja vaippoja paketti. muuta sitten onkin onneksi jo.

mulle iski hermopinne ranteeseen, on kuulemma yleistä kun on raskaana. sain 4pv sairaslomaa, kun loma on lähenemässä muutenkin ensiviikolla mä en saanut edes hedelmäpilttiä auki, tippui lasi kädestä kun se oli niin voimaton sormista jne.
supparit on loppuneet ja vatsakaan ei ole enää arka, selkeästi lepo auttaa.

en ole vielä yhtään liikettä tuntenut ylävatsalla, tyypin pää on oikealla ylhäällä ja näinollen valtaosaliikkeistä (tai kaikki mitä tunnen) tulee jaloista tuonne alas. kaikki muut on olleet "tässä vaiheessa jo" RT, muakin ainoastaan se pelottaa että leikattaisiin. paitsi että äkkiä mä varmaan yhden perätilavauvan synnyttäisin, 4.5kg oli edellinen ja tuli 5min ponnistuksella ilman yhtään nirhaumaa