Täälläpä kirjoiteltu aktiivisesti
Lukasin äkkiä läpi ja jotain kommentoidakseni:
Kestoilusta..esikoiselta kestoilin muutaman kuukauden, mutta se ei oikein ottanut onnistuakseen. Vauva oli hoikka ja kaikki kestot valskasivat heti varmaan ekan pissan jälkeen. Pykkimäärä ei silloin haitannut kun oli aikaa pyykätä ja uus kone. Kestoilu loppui sitten kokonan kun mies jäi hoitamaan lasta vauvan ollessa n.6 kk minun palattua hetkeksi töihin.
Supistuksista..itselläkin edelleen supistelee päivittäin useasti. Reippailu entiseen malliin (pitempi kävely esim.) kostautuu niin supistuksina kuin issias ja liitoskipuina. Ihan kokonaan tuota liikuntaa ei osaa jättää, mutta pitäis muistaa pitää kohtuullisena. Yhden iltayön supisteli kipeästi ja vatsa meni sekaisin kun ajelin 2 päivän aikana autolla yht 800- 900 kilsaa. Muuten nuo supistukset vain kiristävät vatsan (kohdun) kivikovaksi palloksi.
Mitäs muuta täällä olikaan keskusteltu..no ainakin synnytyksestä, kivunlievityksistä, vauvan tarjonnasta ym..no minunkin mahassani ollaan vielä ainakin enin osa ajasta perätilassa, mutta vielähän tuo ehtii kääntyä oikeaan lähtöasenton vissiin montakin kertaa. Ainakin nyt tuntuu, että jos vauva olisi vielä loppuviikoilla perätilassa niin ehdottomasti sektion haluaisin. Hirvitti lukea jostain vauvalehdestä kun oli juttu naisesta jonka vauva oli väärin päin ja tämä mainitsi jossain kohdin juttua, että "alatiesynnytystä lähdetään yrittämään".YRITTÄMÄÄN! Itsellä ainakin tuntuis, että sellainen urakka muutenkin, ettei siihen kyllä enää tuollaista jännitystä tarvita et mahtuuko vai ei :O
Esikoinen syntyi alateitse. Synnytyksen kestoksi taidettiin merkitä yli 12 tuntia (tms). Ja kaikki mahdolliset kivunlievitykset tuli nautittua (aqua rakkulat,ilokaasu,epiduraali ja oisko ollut jotain muutakin). Mitään kammoa ei jäänyt ehkäpä juuri tuon kivunlievitysarsenaalin vuoksi ja nytkin haluaisin synnyttää alateitse normaalisti. Ajatuksena että jos ei ihan kaikkea tuota nyt tarvittaisi, mutta tilanteen mukaan sitten.
Tänään ois ylimääräinen ultra jossa tarkistellaan istukan paikkaa vielä kun rakenneultrassa jäi vähän epäselväksi että olisiko jopa kohdunsuulla päin. Jospa sen sukupuolenkin sais nyt urkittua selville
Jaksamista kaikille nauttia edes vähän tästä raskaudesta vaivoineenkin. Tuntuu, että matka lopputulemaan ei ehkä olekkaan enää niin kauhean pitkä.
Terveisin Toivottavasti 28+3 viikolla
Lukasin äkkiä läpi ja jotain kommentoidakseni:
Kestoilusta..esikoiselta kestoilin muutaman kuukauden, mutta se ei oikein ottanut onnistuakseen. Vauva oli hoikka ja kaikki kestot valskasivat heti varmaan ekan pissan jälkeen. Pykkimäärä ei silloin haitannut kun oli aikaa pyykätä ja uus kone. Kestoilu loppui sitten kokonan kun mies jäi hoitamaan lasta vauvan ollessa n.6 kk minun palattua hetkeksi töihin.
Supistuksista..itselläkin edelleen supistelee päivittäin useasti. Reippailu entiseen malliin (pitempi kävely esim.) kostautuu niin supistuksina kuin issias ja liitoskipuina. Ihan kokonaan tuota liikuntaa ei osaa jättää, mutta pitäis muistaa pitää kohtuullisena. Yhden iltayön supisteli kipeästi ja vatsa meni sekaisin kun ajelin 2 päivän aikana autolla yht 800- 900 kilsaa. Muuten nuo supistukset vain kiristävät vatsan (kohdun) kivikovaksi palloksi.
Mitäs muuta täällä olikaan keskusteltu..no ainakin synnytyksestä, kivunlievityksistä, vauvan tarjonnasta ym..no minunkin mahassani ollaan vielä ainakin enin osa ajasta perätilassa, mutta vielähän tuo ehtii kääntyä oikeaan lähtöasenton vissiin montakin kertaa. Ainakin nyt tuntuu, että jos vauva olisi vielä loppuviikoilla perätilassa niin ehdottomasti sektion haluaisin. Hirvitti lukea jostain vauvalehdestä kun oli juttu naisesta jonka vauva oli väärin päin ja tämä mainitsi jossain kohdin juttua, että "alatiesynnytystä lähdetään yrittämään".YRITTÄMÄÄN! Itsellä ainakin tuntuis, että sellainen urakka muutenkin, ettei siihen kyllä enää tuollaista jännitystä tarvita et mahtuuko vai ei :O
Esikoinen syntyi alateitse. Synnytyksen kestoksi taidettiin merkitä yli 12 tuntia (tms). Ja kaikki mahdolliset kivunlievitykset tuli nautittua (aqua rakkulat,ilokaasu,epiduraali ja oisko ollut jotain muutakin). Mitään kammoa ei jäänyt ehkäpä juuri tuon kivunlievitysarsenaalin vuoksi ja nytkin haluaisin synnyttää alateitse normaalisti. Ajatuksena että jos ei ihan kaikkea tuota nyt tarvittaisi, mutta tilanteen mukaan sitten.
Tänään ois ylimääräinen ultra jossa tarkistellaan istukan paikkaa vielä kun rakenneultrassa jäi vähän epäselväksi että olisiko jopa kohdunsuulla päin. Jospa sen sukupuolenkin sais nyt urkittua selville
Jaksamista kaikille nauttia edes vähän tästä raskaudesta vaivoineenkin. Tuntuu, että matka lopputulemaan ei ehkä olekkaan enää niin kauhean pitkä.
Terveisin Toivottavasti 28+3 viikolla
Viimeksi muokattu: