Heinäkuun Hellemasut-15 *Huhtikuussa*

Kiitos StaRR vastauksesta Huojensi kovasti.

Mä uskon muuten että keho on enemmän hälytystilassa ja vastustuskyky matalampi kun on raskaana, kun siinä vauvassa on niin paljon ihmeteltävää. Mulla ei ole viiteen vuoteen ollut flunssaa ja tänä talvena kaks. Tekisin ehkä päätelmiä allergioista yms. vasta kun hormoonimyrsky on rauhoittunut normaalitilaan. Tulehdustila myös väsyttää ja jos on hemppa alhaisempi, joku potkii keuhkoihin ja happi ei kulje rään takia niin ei ihme jos ei jaksa kuin normaalisti! Muista että myös hitaasti tulee tuloksia!

Muutamasta paikasta saanut kuulla pirkkaniksinä että ainakin kuukautta aiemmin olis hyvä alkaa voitelemaan välilihaa vaikka vauvaöljyllä niin ei repeäisi niin paljoa. En tiedä onko virallinen kanta, mutta ei se ota jos ei annakaan. Ei se ainakaan haitaksi ole ja kaikki niksit voi käyttää.

Synnytyksessä on toisaalta kehon omat hormoonit kans mukana niin vahvasti että se omalta osaltaan varmaan helpottaa kipuja sitten. Ja ehkä se suhtautuminen siihen kipuun. Koska on sellaista "asiat ovat väärin"-kipua ja sitten on sellaista "asioita tapahtuu ja nää saranat on hieman ruosteessa mutta kyllä nää ovet auki saadaan"-kipua. Jollain hammassäryllä ei ole tuloksellista tarkoitusta vaan varoittavaa, mutta synnytyskipu on sen merkki että jotain tapahtuu ja huonekaluja pitää järjestellä uudestaan. Sillä on merkitys ja tavoite. Mulla on korkea kipukynnys, mutta meinaan silti ottaa kaikki kipujutut mitä vaan kiinni saan. Onneksi synnytyksessä on tosi montaa eri kivunlievityskeinoa käytössä ja lääkkeitäkin reipas kirjo.

 

Synnytykseen täytyy vielä kommentoida se, että loppujen lopuksi se ei ole mitään kamalaa (tai ainakin se unohtuu nopsaan). Kuopus tuli ulos luomuna (kun en ehtinyt mitään saamaan), niin sattuuhan se mutta se kipu katoaa sen jälkeen. Itseäni auttoi lämmin/kuumasuihku todella paljon, se että joutui olemaan paikoillaa tutkimuksissa niin oli kauheaa. Esikoisessa sain spinaalin ja se synnytys menikin melko kivuttomasti (jopa nauratti)...

Repeämistä sen verran että ekassa leikattiin väliliha ja tokassa tuli jotain repeämiä. Kuitenkin ne parantuu tosi nopsaan, kesällä kun synnyttää niin onkin kiva ottaa ilmakylpyjä ja antaa haavojen parantua

 

Mun ainoa synnytyspelko on sektiopelko-paranee huonosti kaikki mahdolliset haavat ja ruvet, niin olisi varmaan koko kesän sitten mahavammainen.
Mä taas en uskalla taskaa mennä ottamaan, kun se neulaus varmasti sattuu, mutta ikinä ei ole epiä/spinaalia pistetty vaikka kolmesti synnyttänyt

 

Nelli, täysin mahdollista että on psyykkistä alkuperää nämä hengenahdistukset. Aiemminkin ollessaan mun stressitasot ei oo ollut mitkään alhaiset.

Niihin kivunlievityksiin, kunhan tässä pääsee taas oman päänsä herraksi, tilanne rauhoittuu, niin pääsen varmaan siihen moodiin että se otetaan mikä vastaan tulee. Jos tuntuu siltä että lääkkeistä on apua, niitä otetaan. Kestinhän munasolupunktionkin..no siinä sain kyllä jonkun rauhoittavan ensin mihin päänuppi reagoi turhan vastaaottavasti ja olinkin toimenpiteen jälkeen taju kankaalla kolme tuntia (normivaikutus kuulemma alle tunti) Se repeäminen pelottaa kans mut tässä vaiheessa en oo kuitenkaan haluamas sektiota. Siihen suostun jos lääkäri sitä suosittelee. Tulipas sekavaa tekstiä, koittakaa kestää koska:

Mä olen kotona!!!!
Tänään ultrattiin ja lääkärin mukaan kaula ja suu on niin kiinteät ja pitkät kuin pitääkin. Uutta vuotoa ei näkynyt. Kaks viikkoa saikkua ja liikkumista pitää aloitella hitaasti mut muuten saa elää normaalisti. Jos tulee kirkasta reilua vuotoa niin sit soitto päivystykseen. Kontrolli polilla kolmen viikon päästä. Katsoi myös Unton painoa ja kaveri kulkee keskikäyrällä, 700g oli nyt painoa.

Nyt rentoilua kotona. Ahhhh!

Hyvää vkonloppua kaikille!

 

Terhitär Kiitos myös sinulle =) Ja enhän mä diab.hoitaja oo mut tosiaan luulen ettei tuon takia viel piikille mennä..
Mäkin oon lukenu jostain ton välilihan voitelujutun ja aattelin alkaa sitä kohtapuoliin harrastaa eihän siitä haittaakaan oo..

astrea ihanaa et pääsit kotiin ja kaikki tuntuu olevan hyvin :heart: nyt vaan lepäämistä ja rentoutumista =)

Mulla tosiaan ollu känkkäränkkäpäivä ja muutamat itkutkin tullut ihan tyhmistä jutuista. Mies on tuossa lohdutellut ja eiköhän illasta tule parempi. Beibillä joku disko tuolla masussa menossa tässä samalla

 

Moikka


Viikonloppu tuli taas äkkiä!
Tarkoitus olisi mennä pikkuserkun syntymäpäiville Kemiin reilun 100km päähän, huomenna aamulla lähdetään ja tullaan sunnuntaina. Käydään vähän kiertelemässä Kemiä ja yövytään pikkuserkulla.

Sektio tehdään jos on tehtävä. Neljä on tullut alateitse ja yksi sektiolla, sektio tehtiin kun alkoi sydänäänet vauvalla vähän pomppiimaan ja laskemaan niin kiireellisenä tehtiin, oli hankala synnytys muutenkin niin parempi vaihtoehto oli se. Niin menee kuin menee . Toki siinä on omat riskinsä niin kuin on myös alateitse.

Tsempit taas kaikille!

Vointi on ihan kohtalainen, nivusten vihlonta on vähän lisääntynyt työpäivisin, maha on edelleenki pieni jota ihmettelen mutta ei haittaa työt sujuu paremmin kun ei ole isoa mahaa edessä. Työpäivien jälkeen selkää kolottaa, tukivyöllä ja venyttelyillä sitäkin saadaan vähän hillittyä.

No eipä kai muuta, viikonloppuja!

EX4 ja Eppu 29+2

 

Heips vaa.
Oon lukenut keskusteluanne alusta lähin. Itsellä on myös la heinäkuussa, 3 tulossa. Oli nyt pakko osallistua synnytyskeskusteluun. Mun kokemukset vain positiivisia. Tosiaan joku lohdutti piikkikammoisia kivunlievityksestä, oon samoilla linjoilla, piikit unohtuu melko hätäseen kun supistukset oikein yltyy. Ponnistus vaiheessa kannattaa pyytää pudendaalipuudutus, itse puudutus nipistää hetken mutta lopputulos aivan loistava, vihellellen voi ponnistella. Mä en muista että mua olis itse vauvan syntymä ja ponnistaminen kummallakaan kerralla tuntunut yhtään. Kannattaa ottaa selvää osaako kätilöt tehdä omassa synnytyssairaalassa sitä toimenpidettä ja laittaa se synnytystoiveisiin.

 

Heh, hassua, olin juuri samoilla asetuksilla kirjoittamassa. Olen myös lueskellut ketjua alusta lähtien. Kolmatta odottelen, la 15.7. Tahdon myös osaltani rohkaista synnytyspelkoisia jakamalla positiivisia kokemuksia synnytyksistä. Itse olen sironlainen ja saanut ongelmitta kaksi kookasta poikaa, alapääni oli hyvin yhteistyökykyinen, enkä saanut naarmuakaan . Synnytykseni olivat aika pitkiä, epiduraalin sain molemmissa, myös kohdunkaulan puudutteet helpottivat. Odotan innolla (Oikeasti!) tätä kolmatta synnytystä ja tarvittaessa olisin valmis myös perätilavauvan synnyttämään alateitse. Nyt toivoisin, etten epiduraalia välttämättä tarvitsisi, jos vaan kroppani toimisi vähän nopeammin. Mutta siis, synnytys on jokaiselle varmasti ikimuistoinen kokemus, mutta sen lisäksi se todella voi olla myös ihana. En malta odottaa sitä tunnelmaa, mikä syntymän jälkeen vallitsee. <3 Tsemppiä täältä taustalta kaikille!

 

Moi, hiljaiseloa vietelly tän palstan suhteen ku ollu kaikenlaista murhetta omassa lähipiirissä. Eilinen oli kamalin päivä aikoihin, toinen koira hävisi lyhyen taistelun leukemialle :'( Ei onneksi ehtinyt kauaa kärsiä ja sai nukahtaa tuttuun syliin :heart:

Tänään esikoispoika täyttää 12 vuotta ja juhlia sukulaisille järkkäilty ja leivottu tää päivä. On tää, kun siivousten ja leipomisten lomassa pitää välissä pysähtyä koiraa parkumaan ja sit taas toimitaan... Rankkaa on taas jonkin aikaa, sen muistan aiempien koirien lopetuksistakin.

Raskauden kannalta olot ennallaan, ei mitään mullistavaa, mutta turvotusta, liitoskipuja ja supistuksia on ja yöt on huonoja. Maha kasvaa ja vaven liikkeet on jo tosi voimakkaita, mietityttää minkäkokonen mörssäri siellä on ku nyt jo tuntuu että maha täynnä vauvaa. Maanantaina kahen kuukauden tauon jälkeen neuvola.

Tuun kommentoimaan muiden juttuihin paremmalla ajalla, nyt kutsuu pyykin ripustus ja kakun koristelu.

KeepGoing 30+1

 

Nämä lauantait on mulle aina jotenkin väsypäiviä työviikkojen jälkeen.... tänään pidin vähän karkkipäivää lounaan jälkeen kun tytötkin piti ja sen seuraukseja arvot oli turhan korkealla tunnin jälkeen. Mä aina välillä teen tarkistusmittaria kun syön jotain mitä ei välttämättä pitäisi, kaikki ei nostata mutta näköjään kismet ja pari karkkia nostattaa kun taas pari karjalanpiirakkaa ei nosta. Eli aika tarkkana saa olla noiden syömisten suhteen ja siihen on vain löydettävä se tasapaino. No loppupäivän syön taas niinkuin pitääkin niin eiköhän se tästä... huomenna otan taas vuorokausikäyrän kun tiistaina meno sinne äippäpolille, että on tuoreet arvot ja toivon että mittaukset näyttää hyville huomennakin.

Keepgoing tuo on kamalaa kun oma lemmikki kuolee. Osanottoni sen suhteen.

Astrea ihanaa kun pääsit kotiin <3, nyt vaan lepoa ja rentoutumista.

Ai niin sitä tuli mieleeni kysyä että kuka syö lisä magnesiumia? Itse syön koska yleensä jossain vaiheessa raskautta olen saanut itselleni jonkilaisia öisiä pohje kramppeja ja magnesium niihin jonkin verran helpottaa.

ipna 27+6

 

KeepGoing Voimia sinne :heart: Meilläkin vanheneva koira ja mietin jo joskus et mitäs sitten kun on aika luopua mutta onneksi tuo on pysynyt koko elämänsä yhtä korvatulehdusta lukuunottamatta terveenä ja vuosia on toivon mukaan vielä monta yhteistä. Onneksi teidän haukun ei tarvinnut kauaa kärsiä ja sai rauhan. Tsemppiä koko perheelle näinä aikoina ja yrittäkäähän nauttia synttäreistä =)

ipna Mä en ees mittaile sillon kun oon karkkia syöny tai jotain mistä tiiän et varppina on arvot muuta kuin pitäis :ashamed: me ostettiin kans nimittäin tänään karkkia illaks ja käytiin syömässä hampurilaisateriatkin vielä. Kun syön terveellisesti/normaalisti niin tiedän et kaikki muut on ok paitsi nyt paastot joten en joka päivä mittaile.. vois kans kyllä taas ottaa ton et mittais vaikka huomenna tai ylihuomenna kaikki arvot taas.. Mä oon kans huomannut et mitä erikoisimmat syömiset saattaa nostaa sokereita mut taas jotkut "päivänselvät" mitä kuvittelis et nostais niin ei nostakaan.. On tää kummallista =) Magnesiumia en oo nyt raskausaikana syönyt ollenkaan mut oon kans huomannut muutaman viime viikon aikana et suonenvedot meinaa yöllä iskeä.. oon saanut pidettyä sen kurissa kun nukun villasukat jalassa ja jalat on lämpiminä.. toivottavasti auttas raskauden loppuun asti nuo villikset koska suonenveto on jotain ihan karmeeta..en kestä sitä.


Me käytiin Keskisellä shoppailemassa äsken ja voin sanoa et väsytti kävellä vaikka hiljaa hissukseen astelinkin. Alkoi vihlomaan nivusia ja sit tuntu et pissattaa koko ajan vaikka olin just käynyt vessassa siellä. Käytiin hamppareilla ja törmättiin itse Vesaankin perheineen pienen välimatkan päästä kun olivat kanssa syömässä
Ja joo, tänään en oo sokereita mitannut kuin paaston ja aamupalan jälkeisen ottanut..enkä aiokaan kun illalla on karkkia.. nojoo, mut huomenna takas vihdoin ruotuun.
Viime yö tuli nukuttua paremmin kuin toissayö ja olo on shoppailureissusta huolimatta aika pirtee kun katsoo mitä kello on tähän aikaan iltapäivästä. Mä oon huomannu etten pysty (onneks!) syömään enää isoja annoksia ruokaa vaan täysi olo tulee tosi nopeeta mutta sit saattaa olla nälkä aika nopeesti välillä. Ihan hyvä juttu sinänsä. Tulin tuosta hamppariateriasta niin täyteen etten tänään enää syö kuin ehkä leivän. Tuntuu ettei ruoka laskeudu ollenkaan

Leppoisaa lauantaita kaikille :heart:

StaRR 29+3

 

Te kenellä vetää suonta, ottaako molemmista jaloista? Mä en ikinä muista että oikeaan jalkaan olisi sattunut, vaan aina vasempaan-muissakin raskauksissa. Aamuisin se yleensä iskee, kun yön jälkeen venyttelee jalat suoriks

 

salla07 jep harvemmin oikeaan jalkaan sattuu mutta jos tuohon vasempaan aamuisin kun yön jälkeen venyttelee.

StaRR mä haluun tietää mitkä vaikuttaa kun tätä olen tehnyt vasta niin vähän aikaa . Eli tarkistan nostaako vaiko eikö nosta kun en tiedä (nyt ainakin tiedän että hampparit ja kismet+muutama karkki nostaa). Yllätyin kyllä noista karjalanpiirakoista ettei nostanneet. Mulla oli hampparin jälkeen ihan sama olo, eikä päivän aikana tullut paljoa sitten muuta syötyäkään, näyttää vähän siltä että pitää annoskokoja vähän pienentään kun tulee pienestäkin määrästä melko ähkyksi.

Hyvää lauantaita!

ipna

 

Moikka

Suonenvedosta. Mulla vetelee ja lähes aina oikeasta jalasta. Ja lähes joka yö. Tuossapa kuva (tai kaksi molemmin puolin jalkaa), miltä se näyttää. Vasemmassa jalassa vain iso suonikohju pohkeessa. Tuo oikea jalka on tollanen polvitaipeeseen asti ja siellä sit jo kohjujakin ja siitä siis vetelee. Muilla tällasta?
20150410 225414

Synnytyksestä Minä en myöskään pelkää. Se on jotain todella hienoa ja etuoikeus se naisena saada kokea. Kipuhan on aivan kamalaa mutta kivunlievitystä kannattaa ottaa. Minulla esim.epiduraali ei heikennä mitenkään tuntoa millo pitäis ponnistaa ja kaikki tullu viiteen minsaan ja alle. Kaikki on niin yksilöllistä. Mutta kun se vauva sieltä tulee ja hänet nostetaan rinnalle, ei koske enää mihinkään eikä muista kui just koski <3. Maailman paras hetki!!

Nelli & Timpsu 28+5

 

ipna Juujuu, niinhän se kannattaakin. Mä suurinpiirtein tiedän mikä vaikuttaa negatiivisesti sokereihin mut toki mäkin testailen välillä jos en jostain ihan varma oo.. alkoi vaan yhdessä vaiheessa turhauttaa kun mittasin viikkoja putkeen ihan joka kerta eli tuli n. 8-10 mittausta päivittäin niin aika hyvin painui mieleen nuo mistä nousee ja mistä ei.. nyt oon vähän laiskistunut enkä oo jaksanu mittailla koko ajan mut pitäis taas ryhdistäytyä.

Suonenvetoja mulla meinaa tulla oikeestaan vaan vasempaan jalkaan,ainakin mitä nyt on yöllä ilman villasukkia meinannu tulla. en tiedä onko sattumaa vaan vai miksei oikeeseen koipeen tuu. Mene ja tiedä.

 

Heipsis vaan pitkästä aikaa taas!

Astrea: Hienoa, että kotiin pääsit. Hurjalta kyllä tuo verenvuoto kuullosti, mutta onneksi se loppui ja pienellä kaikki hyvin. Nyt vaan otat rennosti, etkä rehki liikaa.

Minnimyksellä kyl ihan järkyttävät työolot olleet. :O Onneks sait saikkua loppuun asti, niin ei tarvii kärvistellä siellä.

Nellille voimia vaikeisiin päiviin!

Ja Annuulle myös tsempit jatkuvan pahoinvoinnin keskelle. Harmillista kun et oo päässy täysillä nauttimaan raskaudesta. : /

Ja kaikille muillekin tasapuolisesti jaksamista olojen ja kolotusten kanssa!

Omaa napaa: Viime viikolla kävin sokerirasituksessa ja siellähän pämähti sit 1 ja 2 tunnin arvot yli. |O Ei paljoa, mutta sen verran riittävästi, että Radi-diagnoosi tuli ja sokeriseuranta ja ruokavalion tarkkailu alkoi. Suoraan sanottuna v*tutti koko loppupäivän kun tulokset kuulin. Mut vauvan parastahan tässä aatellaan ja motivoi jättämään herkut pois kerralla. En haluu mitään 5 kilosta pötkylää synnyttää.
Onneksi kuitenkaan herkutkaan ei kokonaan pannassa oo, kunhan silloin tällöin vaan ja kohtuudella. Nyt viitenä päivänä oon arvoja mittaillu ja kaks lukemaa on vaan yli ollu.
Yllätti kyllä tuo tulos, kun riskitekijänä oli ainoastaan oman äitini kakkostyypin diabetes. Mut ei näköjään aina katso ikää ja painoo jne..

Mulle neuvolatäti sanoi, että jos aamun paastoarvot meinaa olla liian korkeat, niin kannattaa kuulemma yöllä esim. wc-reissulla vaikka hapankorppupala syödä, niin voi tasoittaa aamuarvoja. Selitti sitä jotenkin sillä, että liian pitkällä paastolla (nukkuessa), maksa rupee jotenkin sokeria vapauttamaan ja se sit nostaa arvoo. Mut jos pienellä syömisellä pitää verensokerin tasaisena, niin aamuarvot voikin olla ok.
Uskaltaisitteko te, joilla on aamuarvoissa ongelmaa, niin kokeilla tuollaista kikkaa?
Itsellä ei aamuarvoissa oo ollu häikkää, niin en osaa omakohtaista kokemusta sanoo.

Täälläkin palaillaan töihin sitten joskus tulevaisuudessa. Alkoi selkä, lantio ja jalat kipeytyä todella nopeesti töissä, niin eilen määräs työterv. lääkäri saikkua äitiysloman alkuun asti. Oli kyl toisaalta haikeet fiilikset ja itku meinas päästä kun vein saikkulapun töihin. Työkaverit on vaan niin huippuhyvät. Mut parempi näin, kun olo ei oo ainakaan helpottamassa ennen synnytystä ja turha riskeerata omaa ja vauvan terveyttä.

-Susunasu 28+1

 

Uskaltaisitteko te, joilla on aamuarvoissa ongelmaa, niin kokeilla tuollaista kikkaa? Mä oon kuullut tästä aiemminkin ja mullekin neuvolassa selitti terkkari sen just noin jotenkin maksan kannalta tuon jutun. Tuntuu vaan älyttömältä mennä yöllä jääkaapille syöpöttelemään Mulle kun on tullu ainakin semmonen rytmi et herään muutaman tunnin välein pissalle ja meen heti jatkamaan unia ja saan unen niin sit pitäis lähtee keittiöön hiippailemaan ja syömään. Järkeenhän se selitys käy ja kun tuon miettii niin kuulostaa ihan järkeenkäyvältä mutta ihme kikkailua tulis tuosta yösyömisestä.. kaippa sitäki pitää kohta koittaa kun ei paastoarvot ainakaan mulla asetu millään.. kyllähän sen nopeesti sit näkis arvoissa et kannattaako vai ei. joten tulen minä ainakin varmaan tätäkin kokeilemaan..

 

Mä oon kaksi päivää tosiaan lepäillyt suppareitta. Tänään kävin kaupassa (kannoin yhtä täyttä kauppakassia kotiin ehkä 500m) ja kannoin 16kg lapsen sohvalta sänkyyn nukkumaan. Nyt on tullut taas suppareita ja kokoaika puristaa ja ahdistavalta tuntuu mahassa.
Eli selkeästi lepo auttaa, oikein jännittää miten työt ensiviikolla..

 

Nelli ei kyllä mulla tuollaista ole ikinä ollut mitä sulla kuvassa.

Susunasu, tiedän tunteen samat fiilikset mullakin oli kun radi diagnoosin sain. No nyt tätä on ollut takana kohta 3 viikkoa ja eipä tämä nyt niin paha ole. Syönyt olen suunnilleen ohjeen mukaan ja makean himokaan ei ole niin paha . Tsemppiä kyllä se siitä... Itsellä meinaa olla vaan pahana tapana vetää vähän överiksi. Tyyliin kaikki tai ei mitään ja tosiaan paino tippui edellisestä neuvolakäynnistä 2kg ( tosin ei kyllä kaikki radi ruokavalion piikkiin voi laittaa ).

Kävin tänään vähän ostoksilla ja ei musta kyllä enää jaksa samaan tapaan. Painaa tuonne alas kuitenkin sen verran.

ipna 28+0 poks

 

salla07 nyt vaan rohkeesti saikkua kun supistaa puristelee.. turha kärvistellä töissä jos on huono olla ja selkeesti lepo auttaa joten täysin ansaitusti vaan pyydät sairaslomaa. Töissä kerkee sit olla myöhemminkin =)

Susunasu Mä oon kans nyt vakaasti päättänyt jättää huomisesta lähtien herkut pois ja sallin itselleni herkun vaan joskus. Eihän tää radi mikään maailmanloppu oo tosiaankaan mut veemäinen.. mä oon jo niin täynnä noita hiton mittauksia :$

ipna Mää rakastan shoppailua mut tuntuu ettei tee mieli enää edes mennä mihkään isompaan kauppaan tässä tilassa koska tulee niin nopeeta niin vaivainen olo ja sattuu joka paikkaan. Eli mieli jaksais mut keho ei pysy perässä

Mulla ollut tänään taas känkkäränkkää ja oon miehelle kiukutellu ja koirallekki : / Flunssan aikana jäi herkut vähän niinkuin päälle mut huomisesta taas ryhdistäydyn.. Jotenkin rasittaa nuo sokeriarvot kun just eilen illalla nostin insuliiniannostakin ja taas tänä aamuna paastoarvo liian paljon koholla.. tänä aamuna kokeilin et miten sokeriarvot tykkää kun ei aina jaksais syödä ruisleipää niin kokeilin uutta täysjyväsämpylää ja siellä sisällä tietty terveelliset kevytjuustot ja kinkut yms. No aamupalan jälkeinen arvohan nous sit oikein kunnolla yhdestä sämpylästä. Voi prkl ajattelin. Täytynee sit tyytyä tohon ruisleipään vaan tästä lähin. Tekis vielä kyllä mieli kokeilla jotain täysjyväpaahtoleipääkin mut saas nähdä miten sen kans käypi..
Mua niin turhauttaa tää radi ja kaikki hiton mittaukset et mieli on ollu tänään maassa, on muutenkin vähän alakuloa ollut kun rassaa yks toinenkin asia (liittyy uuden asunnon saantiin jota ei varmaan nyt saada tähän hätään) niin on ärsyttäny taas kaikki.
Mitenköhän muuten menee tuo et missä vaiheessa radin insuliinin voi jättää pois? siis jääkös se synnärille vai jatketaanko niin kauan kun ne tekee synnytyksen jälkeen sokerirasituksen taas? Radi on nääs nykysellään mun arkkivihollinen
Ainiin, en muista olenko aiemmin maininnut mut astianpesukoneen tyhjennys ja täyttäminen on mulle ollu jo jonkin aikaa kryptoniittia. Ei yhtään kestä, alkaa tuonne alas painamaan ja vihlomaan ja alkaa jopa henkee ahdistamaan. Mulle ei käy oikeestaan minkäänlaiset koukistelut tai kumartelut nykyään. Äskenkin piti jättää astianpesunkoneen tyhjennys kesken ja mies siitä jatkoi sitten.
Onko muuten tässä vaiheessa semmonen ajoittainen ehkä "menkkamainen" tuntemus alamahalla normaalia? Muilla? Ei ole kipua vaan enemmänkin semmosta inhottavaa ja kestää vain hetkisen aina. Maha ei kovetu kyllä mun mielestä,ainakaan tosta päältä. Tämän mainitsin siksi koska edelleenkään en tiedä mitä supistukset on ja liittyykö tuo siihen vaivaan.
Nyt mää meen katseleen vaalien tulosiltaa =)

StaRR 29+4

 

^^ mulla on 10 päivää enää, koetan selvitä niistä. Sitten touko/kesäkuun millä on muutamana päivänä viikossa enää koulua. Saan opintoviikkoja niistä työtunneista kuitenkin, koko kevään olleet lapset vuoroin kipeänä niin ei hirmuna ole niitä kasassa. Etten ole sitten työkkärin kanssa pulassa myöhemmin..
Kerta supparit ei olleet tehneet mitään, niin ihan luottavaisin mielin tässä olen.

 

StaRr kyllä nuo menkkamaiset juilinnat kuuluu ainakin jossain vaiheessa raskauteen. Saattavat tosin vaikuttaa johonkin suuntaan tuolla alapäässä joten ota rauhallisesti.

 

Hyvää alkavaa viikkoa!

KeepGoing, otan osaa koiran menetyksestä! Meillä on 5v koiralla ataksia ja tämä näillä näkymin viimeinen kevät. Puhutaan viikoista. Itken välillä nyt jo silmät päästä kun en haluaisi luopua mutta en halua kiduttaakaan.

StaRR, en mäkään tiedä mitä supistukset on mutta kaikki on lohduttanut että kun sellainen tulee niin sen kyllä tietää! ;-)

Täällä eka vkonloppu kotona takana. Kyllähän meni kahdes viikos huonoon kuntoon! Perjantaina kyykistyin rapsuttamaan koiraa niin en päässyt ensin ylös kun reisilihakset ei jaksanu nostaa! Kaupassa käytiin lauantaina ja mä kuljin metrejä muiden peräs kun ei yksinkertaisesti jaksanut mutta kun penkeillekin oli niin pitkä matka etten niille halunnut lähteä edes yrittämään. Nyt jäin koiran kanssa ekaa kertaa ilman valvontaa ja hiukan meinaa jännittää että kuinka käy.

Tänään pitää soitella työkkäriin, kelalle ja neuvolaan.

 

Mä olen yöllisellä vessareissulla välillä syönyt jotain, vaikka puolikkaan palan näkkäriä ihan pelkiltään ja lasin vettä tai lasin piimää tai sokeritonta mehukeittoa. Uni tulee paremmin sen jälkeen. En nyt osaa sanoa miten vaikuttaa paastosokereihin, mutta kannattaa kokeilla. Voitelee vaikka hapankorpun valmiiksi jääkaappiin tms. Maksa tosiaan vapauttaa sokeria pitemmän paaston aikana ja se saattaa nostaa paastosokereita. Tunnetaan nimellä Aamunkoitto-ilmiö.

StaRR, kokeile jotain vähähiilarista karppileipää tai sitä paahtoleivän oloista täysruisleipää mikä reilu se oli? Tai gluteiinittomia leipiä. Mä olen diggaillut nyt varrasleivästä.

Muuten mä olen ihan koukussa puolukkarahkaan! Flora vispi 20%:stä vaahdoks, kaks purkkia vähärasvaista rahkaa, kaksi pussia pakastepuolukoita mikrossa sulaks ja vähän mössää, sekaan myös pari desiä kauraleseitä ja hieman makeutusjauhetta. Aijai kuulkaa! ~

Liitoskipuja on vielä, mutta jostain syystä tuntuu että on pikkasen helpottaneet. Kuin sahattaisi keskeltä kahtia häpyluuta. :/ Vasemmalta alavatsassa juilii jonkun verran, en tiedä kökkiikö vauva jotenkin siellä, mutta jokin siellä tuntuu. Lepopäivän jälkeen selvästi helpompi olo. Töissä kun joutuu istumaan työtuolilla, jalat alhaalla koko päivän niin on selvästi kipeämpi. Ei hyvä.

Muuten väsyttää, kolottaa, unohtelen asioita ja mikään ei pysy käsissä. Mutta hei, raskaus ei ole sairaus, kuten huonetoverini mulle muistutti töissä kun kyselin jotain unohtamaani perusjuttua ja kirosin lattialle pudonnutta kynää kun könyäminen alkaa olla jo vaikeaa.

Terhitär ja Kaneli 26+6 (kai...)

 

Pikaisesti neuvola kuulumiset (26+6). Kaikki oli hyvin, sf28 jo ja hempat oli himpun verran alle 130.

Tulen paremmalla ajalla lukaisemaan muiden kuulumiset