Heinäkuiset 2021

Onpas ihanaa että miehesi on kaverina. Meillä myös on elokuun toiselle viikolle asti, sitten alkaakin karu arki kun isommatkin jatkaa koulua, heistä ollu apuja tässä myös.
Toki pikku hiljaa tässö välillä yksin pienten kanssa oon ollu ja on löytyny ratkaisuja tilanteisiin mitä pähkäilin että mitenköhän käy kun on yksin. Meillä ei tosiaan taaperoa voi hetkeksikään jättää yksin, kun on tulossa jo pää eellä sohvalta, roikkuu sälekaihtimissa ja kaikkea muuta mukavaa..

Mulla on jokaisesta näköjään se 3vkon virtapiikki, nukuin käytännössö en mitään ja koko ajan piti jotain olla tekemässä. Muistin syödä ja juoda.
Nyt alkaa olee veto pois, havahdun iltapäivällä että jotain pitäis syödä.

Selkäkivusta ei tietoakaan,mikä olikin odotettavissa. Painon lasku tyssähti, tosin lenkille en oo lähteny näillä helteillä. 10kg olis varaa hyvin lähteä.

Nyt vähän ilma viilenee,mikä on enemmän kun positiivista, jospa pääsis taas ulkoilun makuun en oo vaunuissa nukuttanut kun ulkona niin kuuma, testasin,niim vaunuissa nous hetkessä 35 asteeseen varjossa..

Kyllähän sitä kummasti vaan pärjää kahdenkin kanssa, vaikka etukäteen on itsekin jännittänyt, miten toimii. Me esim. käytiin molempien lasten kanssa parina aamuna pihassa ulkoilemassa, toisena mies lenkitti sinä aikana koiran ja vei pitkästä aikaa koirapuistoon, toisena hän sitten sai käytyä kaupassa.
Tuo koko ajan vahtiminen on kyllä rankka vaihe, kyllä saa olla silmät selässäkin ja vauva vielä siinä lisänä, jaksamista! Meillä tuo vaihe on mennyt jo vähän ohi ja esimerkiksi tänä aamuna esikoinen leikki rauhassa omassa huoneessaan, kun me muut pötköteltiin viereisessä huoneessa.

Mun nukkuminen on nyt parantunut ja päikkäreitä oon (kiitos miehen) saanut ottaa paritkin päivässä. Yleensä vauva on ollut siinä vieressä, mutta eipä tuo kamalasti päiväunien nukkumista haittaa. Yöt menee miten menee, valitettavasti pikkuinen on nyt keksinyt, ettei haluaisi nukahtaa kunnolla, vaan koko ajan heräilee ja alkaa hamuilla. Toissa yönä meni siihen heräilyyn hermot, kun olin jo tosi väsynyt ja 2,5 tuntia heräillyt heti nukahtamaan päästyä - oli olo, että kidutetaan. Mies otti sitten kopin ja sai vauvan nukkumaan, mä siirryin huono äiti -itkujen kera toiseen huoneeseen, että saisi edes vähän unta. Hän sitten toi vauvan mulle, kun oli oikeasti nälkäinen eikä vaan kaivannut tissiä tutiksi. Viime yönä sain sitten itsekin nukahtamaan toisella kertaa, toisen hoiti taas mies kun en vaan onnistunut tunnissa saamaan kunnolla nukkumaan.

Vauva on kasvanut punnituksen perusteella hyvin, 90 g puuttui enää syntymäpainosta (120 g oli jo neljän vuorokauden aikana tullut takaisin). Ja voi tätä kakan ja pissan määrää, nyt kun maito on noussut. Mies on päässyt kunnolla vaihtamaan vaippoja, kun se on helpoin hetki meillä vaihtaa vastuita esikoisen ja kuopuksen hoidon välillä. Mä saan olla hetken vapain käsin, esikoinen saa äitiltään huomiota, ja mies leputtaa hermoja tuon esikoisen uhmalta sekä tutustua vauvaan.

Ensi viikolla mennään koko perhe kuvattavaksi, niin saa toivottavasti taas kivoja muistoja vastasyntyneestä (esikoisen kuvat on niin suloisia). Lisäksi on hassua, että kohta esikoinen palaa taas jo hoitoon! Hänen lomansa on jo yli puolivälin, vaikka tuntuu, että vasta jäi lomalle.

Täällä siis kaikki hyvin, toivottavasti teillä muillakin!

 

Mä tulen ilmoittelemaan, että täälläkin vauvan kanssa harjoitellaan kotona yhteiseloa
Tyttö syntyi viime viikolla, ja voidaan molemmat hyvin.

 

Meilläkin pääosin menee hyvin. Nyt on alkanut vauvalla maha vaivata, joten pieruja ja röyhtäystä kiukutellaan etenkin öisin. Mulla tulee tosiaan maito aika vauhdilla, joten nielee reilusti ilmaa. Sen vuoksi tulee myös pukluja herkästi ja joudun röyhtäyttämään syömisen jälkeen/välissä Mutta kakkaa ja pissaa tulee reilusti ja vauva kasvaa. Perjantaina tarkistetaan vielä paino neuvolassa, mutta viime viikolla oli jo hyvin alkanut ottamaan painoa. Vauva kuitenkin nukkuu hyvin kun saa masultaan nukuttua, vaikka ähisee ja puhiseekin kovasti unissaan. Paras asento hänelle olisi nukkua pystymmässä, joten sylissä viihdytään.

Onnea @Mustalilja pienestä!

 

Mä tulen ilmoittelemaan, että täälläkin vauvan kanssa harjoitellaan kotona yhteiseloa
Tyttö syntyi viime viikolla, ja voidaan molemmat hyvin.

Onnea!

 

Täällä arki lähtenyt ihan kivasti käyntiin. Kun eka vauva, niin aika opettelua vielä kaikki on. Perushoitojutut ihan hyvin hallussa, niihin sai hyvät opastukset sairaalassa.
Nälkäviestintää opettelen tulkitsemaan, tyttö melko herkästi reagoiva ja hermostuu suht nopsaan jos ei viestejä ymmärrä riittävän nopsaan. Maidon nousu ollut aika hidasta, itsellä tähän syynä sektio. Sen vuoksi meillä osittaisimetys tällä hetkellä. Saa nähdä päästäänkö jossain kohtaa täysimetykseen, vai jatketaanko osittaisimetyksellä (vai siirretäänkö jossain kohtaa täysin korvikkeelle).
Tyttö kasvaa ja voi kuitenkin hyvin, se tärkeintä
Öisin saadaan nukuttua jo useamman tunnin pätkiä, mikä on mukavaa. Ja aivan parasta nukkua perhepedissä pienen kanssa ihokontaktissa ♡

Toivottavasti teillä muillakin on sujunut hyvin vauvojen kanssa

Olikohan vielä monta, jotka odottelee vielä vauvan syntymää...

 

Täällä vielä odotellaan vauvelia, eikä merkkejä synnytyksestä ole. La meni, elokuussa sitten käynnistellään. Täytynee itse kokeilla vielä jotain poppaskonsteja jos käynnistyisi aiemmin.

 

Moikka pitkästä aikaa ja onnea vauvan saaneille! <3

Täällä vuva arki rullailee menemään hyvin ja vauva onkin saanut melkein kilon jo painoa lisää. Oma maito on riittänyt siis hyvin ja imetys lähtenyt hyvin käyntiin muutenkin. Heruminen tuntuu välissä hieman ikävältä ja onhan tämä alku vähän sottaista muutenkin kun maitoa tirskuu sinne tänne heruessa ja vauva puklaileekin välissä hirveästi suihkutissien takia, mutta jospa se tästä pikkuhiljaa taas tasaantuisi.
Ja siis sottaista sillä lailla että jos maitoläpät (eli mitkä nuo nyt on jotka on rintaliivien sisällä nuo lappuset ) eivät ole kohdallaan niin joka paikka märkä ja vauvakin ihan maidossa välillä sänkyä myöten niin itselläni ainakin pitää vaihdella lakanoita tuon tuosta. Vauva kakkaa jatkuvalla syötöllä (kirjaimellisesti) ja yölläkin pitää paristi kakkavaippa vaihtaa, yökakkaajia ei edelliset muksut ole olleet, joten tämä vähän rokottaa lisää yöunista. Päikkäreiltä pitää nukkua että jaksaa sillä meidän vauva ainakin syö n. 3-5 kertaa yöllä joten katkonaisia on yöt. Onneksi kuitenkin nukkuu yöt. Olen alkanut imettämään makuuasennossa useimmiten että saa lepuuttaa yöllä imetyksen aikana silmiä, meinaa välissä olla haastetta pysyä hereillä edes noita kertoja.

Mites muilla sujuu?

Onnea tulevaan synnytykseen @riiskakku! Tulehan sitten kertomaan kun pikkuinen on saapunut maailmaan

 

En oo tänne paljoa kirjoitellut odotusaika. Laskettuaika meni 25.7. Ja edelleen ollaan yhdessä kasassa.
Supistelee kyllä välillä ja menkkamaista särkyä.
Meillä on niin paljon huolia/sairastamista ollut lähipiirissä.
Nyt mies on lähdössä usean sadan kilsan päähän teho-osastolla katsomaan läheistään, ja mua pelottaa jäädä esikoisen kanssa yksin kotiin, koska lähtö voi olla koska vaan. Meidän tukiverkostokin on just nyt ihan hajallaan, kun mukaan teholle lähtee kaikki lapsen lähipiiri. Oma suku asuu niin kaukana, että meinaa ihan itku tulla jos tää lähtee tänään tai huomenna syntymään. Mutta mies on huolesta soikeana läheisestään ja sen ymmärrän, kun kaikki on. Mies ei vaan ymmärrä sitä että jos synnytys käynnistyy niin voi tulla jopa kiire, koska esikoisen synnytys oli nopea. Vaikea tilanne. Ahdistaa.

 

Tsemppiä vielä vauvan saapumista odottaville!
@Titi-Love Jospa sulla keho saisi pidettyä vauvan sisällään siihen saakka, että mies on kotona. Monesti käy niin, että kun on valmis syntymään, niin keho rentoutuu eli stressi viivästyttää synnytystä.

Meillä menee varsin mukavasti, tänään ollaan jo kolme viikkoa vanhoja. Vauva nukkuu melko hyvin ja syö jopa liikaa eli puklua on joka paikassa. En pysty syöttämään öisin makuullaan, kun nousee niin herkästi ylös ja pitää syömisen jälkeen olla hetki pystyssä ja mielellään röyhtäistä. Mutta onneksi kaveri on melko säännönmukainen, joten sana unta kuitenkin melko hyvin. Poika kasvaa ja on tyytyväinen. Eka tiheän imun kausikin on koettu. Sinällään siis toistaiseksi on helppo vauva ollut, toivottavasti jatkossakin on.

 

Moikka pitkästä aikaa ja onnea vauvan saaneille! <3

Täällä vuva arki rullailee menemään hyvin ja vauva onkin saanut melkein kilon jo painoa lisää. Oma maito on riittänyt siis hyvin ja imetys lähtenyt hyvin käyntiin muutenkin. Heruminen tuntuu välissä hieman ikävältä ja onhan tämä alku vähän sottaista muutenkin kun maitoa tirskuu sinne tänne heruessa ja vauva puklaileekin välissä hirveästi suihkutissien takia, mutta jospa se tästä pikkuhiljaa taas tasaantuisi.
Ja siis sottaista sillä lailla että jos maitoläpät (eli mitkä nuo nyt on jotka on rintaliivien sisällä nuo lappuset ) eivät ole kohdallaan niin joka paikka märkä ja vauvakin ihan maidossa välillä sänkyä myöten niin itselläni ainakin pitää vaihdella lakanoita tuon tuosta. Vauva kakkaa jatkuvalla syötöllä (kirjaimellisesti) ja yölläkin pitää paristi kakkavaippa vaihtaa, yökakkaajia ei edelliset muksut ole olleet, joten tämä vähän rokottaa lisää yöunista. Päikkäreiltä pitää nukkua että jaksaa sillä meidän vauva ainakin syö n. 3-5 kertaa yöllä joten katkonaisia on yöt. Onneksi kuitenkin nukkuu yöt. Olen alkanut imettämään makuuasennossa useimmiten että saa lepuuttaa yöllä imetyksen aikana silmiä, meinaa välissä olla haastetta pysyä hereillä edes noita kertoja.

Mites muilla sujuu?

Onnea tulevaan synnytykseen @riiskakku! Tulehan sitten kertomaan kun pikkuinen on saapunut maailmaan

Hei meillä on samanlainen ainakakkija. Yölläkin tosiaan saa vaihtaa vaippaa ahkerasti, ja usein jos ei ole kakkaa vaipassa, niin tulee sitten ns. märkä pieru, eli kuitenkin on vähän kakkaa vaipassa. Vauva on ollut pari viikkoa kotona ja vaippoja on kulunut monta monta pakettia.

Mullakin on ongelmia liiallisen herumisen kanssa. Esikoisen kanssa tisseistä ei kyllä valunut mitenkään paljoa ylimääräisiä maitoja, mutta nyt sitten kyllä valuu. Pitää varmaan kaivaa kaapista maidonkerääjät käyttöön, kun eilen oli yllätykseksi koko lappu ja paita märkä, kun syötin toista tissiä. Oli vähän ikävää.

Esikoisen kanssa on riittänyt uhmaa ja kiukkua, ja olo on aika väsynyt siitä ainaisesta komentamisesta ja miehen hermojen menetyksen kuuntelemisesta (hän on isoimman vastuun ottanut, kun mulla on tuo imetys pikkuiselle). Kuulo on esikoisella täysin poissa ja kaikki on ei, ja jos me jotain vuorostaan kielletään, alkaa kamala huutoitku. No, maanantaina on paluu hoitoon, joten ehkä se helpottaa vähän tilannetta. Nyt tultiin viikonlopun viettoon pikaisesti mun vanhemmille, että saa vähän meidän hermoja lepuutettua ennen kuin ne menee täysin ja esikoinen vaihtelua lomansa loppuun.

2 vkon neuvola oli torstaina, ja vauva oli kasvanut hyvin, syntymäpaino oli ylitetty jo reilusti. Maitoa siis riittää, ja terkka ei ollut huolissaan pienestä naksunnasta, mitä pikkuiselta välillä kuuluu imiessä. Nyt on kolmas päivä maitohappobakteeri-d-vitamiinia menossa eikä sekään onneksi tunnu aiheuttaneen massuvaivoja. Unta haetaan välillä pidempään ja välillä taas nukahdetaan itsekseen, onneksi yöllä nyt ollut enemmän maidonsaannin jälkeen nukahtamista, ettei ole tarvinnut vieressä nukkua ja heräillä pienillä väliajoilla hamuiluun ja kitinään. Parhaimmillaan tää on vetänyt 4,5 tunnin unipätkän alkuyöstä, joten on hyvin ehtinyt nukkua siinä itsekin.

Toivottavasti loputkin saavat pian nyytit syliin ja ihania vauvantuoksuisia päiviä muille!

 

Heippa kaikille! Onkos jo viimeisetkin saaneet vauvansa syliin?

Mites muilla sujuu vauvojen kanssa?

Meillä herra on ottanut painoa jo reilun kilon ja pienimmät vaatteet alkaa pikkuhiljaa käydä pieneksi, mikä tuntuu hurjalta kun ne oli hirmu isoja kotiutuessa. Muutama yö ja päivä on mennyt itkeskellessä, mutta taitaa johtua D-vitamiinista, vaikka käytössä on vatsaystävällinen versio. Aloitettiin vitamiinit vähän myöhemmin ihan noiden vatsavaivojen vuoksi, jotta näkee mistä tulee mikäkin. Täytyy vielä kokeilla jotain toista valmistetta. Muuten kyllä vauva-arki sujuu jo melko mukavasti. Tosin ensi viikolla olenkin sitten yksin kun mies palaa töihin eri paikkakunnalle.

 

Täälläkin pieni poika syntyi pari viikkoa sitten ja nautiskellaan vauva-arjesta! Poika on niin täydellinen ja synnytyskin meni suurinpiirtein niin kuin toivoin!

Yritin laittaa liittymispyyntöä Facebookin ”heinäkuiset 2021” ryhmään mutta ne ei hyväksy minua koska minulla on ”liian salainen profiili eikä ole profiilikuvia”… kahdesti laitoin pyynnön. Hieman ärsyttää kyllä että sosiaalisessa mediassa pitäis olla kaikki kaikille näkyvissä ennen kun pääsee tollaseen ryhmään. Phew.

 

Meillä oli viime torstaina neuvolalääkäri ja täälläkin painoa on kertynyt hyvin, kahdessa viikossa oli tullut 700 grammaa lisää, mitä terkkari miltei kauhisteli.

Viimeisen viikon aikana on alettu vähän jokeltaa ja jutella, mikä on musta ihanaa, koska nyt ääntely ei ole pelkkää itkua, kitinää jne. Hymystä en ole varma, onko ollut tarkoituksellisia vai vahingossa, mutta mun äänen selkeästi erottaa ja etsii katseellaan välillä, kun kuulee ääneen.

Oon vieläkin todella ihmeissäni, kun vauva nukahtaa itsekseen välillä, kun vaan laskee sänkyyn väsyneenä ja kylläisenä. Ei tällaista ollut esikoisen kanssa ollenkaan, joten tuo on kuin taikaa. Välillä on tosi hyvin nukkumista ja vedetään unta 3 h, syödään ja seurustellaan ja syömisen jälkeen uudet unet, ja välillä pitää oikeasti auttaa toinen uneen esim. repussa. Mutta tää on niin luksusta verrattuna esikoiseen ja sen kanssa taisteluun unesta, ja löytämäni kirjoituksen perusteella hän myös nukkui lyhyempiä pätkiä öisin, tämä lapsi kun pääsääntöisesti nukkuu niitä kolmen tunnin pätkiä - välillä toki lyhyempää ja välillä jopa eka pätkä on pidempikin.

Mies on vielä tämän viikon kotona vapailla ennen kuin jatkaa etätöitä kotoa käsin. Hän on hoitanut esikoista, mutta nyt pari viikkoa ollaan myös enemmän vaihdeltu hoitovuoroja, kun mies on ottanut ja olen antanut hänelle enemmän vastuuta vauvasta. Hyvin tuntuu pärjäävän ja vauva syö tuttipullosta onneksi ja pakastettu äidinmaitokin kelpaa. Esikoinen on nyt ollut kaksi viikkoa arkipäivät hoidossa ja se on ollut täysin oikea ratkaisu meille, näin pysytään kaikki tyytyväisempinä. Ehkä sitten kun vauva on isompi, voidaan vähentää hoidon määrää, mutta ei vielä, jotta ei tule turhaa stressiä asioista ja huomiosta.

Täällä vauva on huomenna 5 vkoa.

 

Me jäätiin nyt pojan kanssa kahdestaan kun mies lähti töihin muutaman sadan kilometrin päähän ja tulee kotiin perjantaina. Tosin saan siskoni seurakseni tänään illalla, niin ei ihan niin yksin tarvitse olla. On joutunut miettimään miten pääsee suihkuun ja saa tehtyä omat huoltohommat, mutta näköjään vessassa voi käydä vauva sylissä. Ja onneksi on sitteri, johon saa suihkun ajaksi ja kantoliina päivällä tarvittaessa. Herra on nyt päättänyt, että sängyssä ei ole mukava nukkua kuin yöllä, joten kädet on täynnä. Mutta onneksi nukkuu yöllä ja ihan hyviä pätkiä, toivottavasti alkaa hiljalleen pidentymään nuo pätkät. Kahdella herätyksellä onneksi selvitään öistä, joten en ole edes kovin väsynyt.
Myös hymyjä on alkanut tulla, ihan en vielä ole varma onko ne tarkoituksellisia vai sattumalta tulee oikeaan aikaan. Ja muutenkin poika on seurallisempi päivä päivältä. Tylsää meinaa olla kun ehti tottua siihen, että mies on kotona koko ajan.

 

Huhheijjaa!

Meillä on pienellä ikää pikkasen reilu 2kk.
Ihana hymyilevä murunen. Naureskelee ja jutttelee Vatsavaivoja välillä mutta ei kauheita.
Ekan pätkän nukkuu illasta omassa sängyssä ja laiskana nostan loppu yöksi viereen
Pelkällä tissillä ollaan. Painoa on 6kg120g ja 60cm pitkä. Kasvanu ihan hirveesti!

Mies oli koko kesän kotona, mikä oli enemmän kun ihanaa. Viime viikolla koitti arki ja jäin pienten kanssa yksin, kum isommatkin lähti kouluun. Heistä ollu iso apu kyllä tässä.
Hienosti meillä on kuitenkin menny, vaikka taapero vaikea onkin.
Hain nyt hoitopaikkaa 2-3xvkossa, kun tilanne on tasaantunut. Kotona kuitenki koko ajan ollu, niin en viittiny heti vauvan synnyttyä laittaa,olis ollu iso muutos.
Mutta nyt vois olla hyvä hetki.
Mustasukkainen ei oikein edes ole ollut,hyvin ollaan pidetty meidän lähellä ja otettu vauvan hoitoon mukaan

Oon kyllä ihan loppu.

 

@Sabriiiina , voin uskoa, että arki taaperon ja vauvan kanssa väsyttää. Toivottavasti saat nopeasti hoidon järjestymään, niin saat sinäkin edes muutamana päivänä viikossa vähän kevyemmän päivän ja toivottavasti mahdollisuuden myös levätä. Ihanaa, että vauva kasvaa hyvin ja taapero on häneen suhtautunut hyvin.

@Eepinen, meilläkin oli esikoinen aika vaativa alkuun. Onneksi ajan kanssa yleensä helpottaa. Huomaa kyllä, että sitä aikuista seuraa kaipaa, vaikka meillä mies tekee töitä kotoa käsin. Esikoisen aikana oli ihana mennä perhekerhoon, muskariin jne, mutta nyt vähän välttelee niitä koronan takia, vaikka kuulemma ovat taas käynnissä. No, omat läheiset on sitten nousseet arvoon arvaamattomaan, eli ollaan aika tiiviisti nähty mun vanhempia, miehen äitiä ja miehen siskon perhettä (heillä pienet lapset myös). Tänäänkin lähden lasten kanssa omille vanhemmille pidennetyn viikonlopun viettoon, kun äiti pyyteli sinne sopivien työvuorojen salliessa ja toisaalta sopivasti esikoisen hoitaja on huomenna tasausvapaalla. Mies tulee huomenna illalla koiran kanssa perässä.

Meillä on hyvin vaihtelevia päiviä: välillä hän vaan nukkuu ja mulle meinaa tulla tylsääkin (esim. eilen) ja toisina päivinä saa oikein taistella sen unen saamiseksi edes vähän pidemmäksi kuin 20 tai 45 minuutiksi ja sitten väliajat ollaan niin kiukkuisia eikä edes vaipanvaihtoa meinata jaksaa huutamatta - tissi suussa kyllä viihdyttäisiin. Nyt vähän huolettaa, kun kakka muuttui alkuviikosta vihreäksi ja on nyt sellaisena pysynyt, eikä ole mitään ymmärrystä, mistä se muutos on voinut aiheutua. Jos ei alkuviikkoon mennessä muutu takaisin, pitää kysellä neuvolasta, onko ihan normaalia, että on pidemmän aikaa tuon väristä vai pitäisikö jotain tehdä.

Meillä on parin viikon päästä ristiäiset, mutta ei niistä ole kamalasti jaksanut stressata. Kutsut on menneet ja ilmoittautumisia otetaan vastaan, mutta tarjottavat jne on vielä vaiheessa. Muutamia kyselyitä oon niistä laittanut, kun ideana on hommata valmiina, mutta saa nähdä, miten toteutuu, kun mistään ei ole vastattu. Nimi ja kummit on sentään selvillä, ja paikka tiedossa.

Miten muilla menee ja joko lapset on teillä saaneet virallisesti nimen?

 

@Sabriiiina , voin uskoa, että arki taaperon ja vauvan kanssa väsyttää. Toivottavasti saat nopeasti hoidon järjestymään, niin saat sinäkin edes muutamana päivänä viikossa vähän kevyemmän päivän ja toivottavasti mahdollisuuden myös levätä. Ihanaa, että vauva kasvaa hyvin ja taapero on häneen suhtautunut hyvin.

@Eepinen, meilläkin oli esikoinen aika vaativa alkuun. Onneksi ajan kanssa yleensä helpottaa. Huomaa kyllä, että sitä aikuista seuraa kaipaa, vaikka meillä mies tekee töitä kotoa käsin. Esikoisen aikana oli ihana mennä perhekerhoon, muskariin jne, mutta nyt vähän välttelee niitä koronan takia, vaikka kuulemma ovat taas käynnissä. No, omat läheiset on sitten nousseet arvoon arvaamattomaan, eli ollaan aika tiiviisti nähty mun vanhempia, miehen äitiä ja miehen siskon perhettä (heillä pienet lapset myös). Tänäänkin lähden lasten kanssa omille vanhemmille pidennetyn viikonlopun viettoon, kun äiti pyyteli sinne sopivien työvuorojen salliessa ja toisaalta sopivasti esikoisen hoitaja on huomenna tasausvapaalla. Mies tulee huomenna illalla koiran kanssa perässä.

Meillä on hyvin vaihtelevia päiviä: välillä hän vaan nukkuu ja mulle meinaa tulla tylsääkin (esim. eilen) ja toisina päivinä saa oikein taistella sen unen saamiseksi edes vähän pidemmäksi kuin 20 tai 45 minuutiksi ja sitten väliajat ollaan niin kiukkuisia eikä edes vaipanvaihtoa meinata jaksaa huutamatta - tissi suussa kyllä viihdyttäisiin. Nyt vähän huolettaa, kun kakka muuttui alkuviikosta vihreäksi ja on nyt sellaisena pysynyt, eikä ole mitään ymmärrystä, mistä se muutos on voinut aiheutua. Jos ei alkuviikkoon mennessä muutu takaisin, pitää kysellä neuvolasta, onko ihan normaalia, että on pidemmän aikaa tuon väristä vai pitäisikö jotain tehdä.

Meillä on parin viikon päästä ristiäiset, mutta ei niistä ole kamalasti jaksanut stressata. Kutsut on menneet ja ilmoittautumisia otetaan vastaan, mutta tarjottavat jne on vielä vaiheessa. Muutamia kyselyitä oon niistä laittanut, kun ideana on hommata valmiina, mutta saa nähdä, miten toteutuu, kun mistään ei ole vastattu. Nimi ja kummit on sentään selvillä, ja paikka tiedossa.

Miten muilla menee ja joko lapset on teillä saaneet virallisesti nimen?

Meillä on ristiäiset vasta kolmen viikon päästä, nimi on kyllä tiedossa ja en tiedä pitäisikö se ilmoittaa jo. Me ei olla naimisissa, joten piti odottaa isyyden vahvistus, että saadaan miehen sukunimi vauvalle. Ilmoitus tuli tällä viikolla, joten aiemmin ei ole voitu nimeä viralistaa.

Ollaan alettu päästä jonkinlaiseen rytmiin, vaikka toki kellontarkkaa ei olekaan vielä. Mutta semmoinen päiväni murmelina olo on ollut, kun samalla kaavalla mennään.
Vähän jännittää viikon päästä oleva neuvola, kun antavat rotarokotteen silloin. Lähinnä vatsavaivat pelottaa. Rokote otetaan kuitenkin, sisko on taaperona ollut rotaviruksen vuoksi sairaalahoidossa ja täti on kuollut siihen(oletettavasti, vatsatauti on sanottu syyksi) vuoden ikäisenä, joten haluan kyllä välttää sen jos vaan mahdollista. Onneksi mies on kotona silloin, jos sattuu haittoja tulemaan, niin on toinen hyssyttelijä.

 

@Sabriiiina , voin uskoa, että arki taaperon ja vauvan kanssa väsyttää. Toivottavasti saat nopeasti hoidon järjestymään, niin saat sinäkin edes muutamana päivänä viikossa vähän kevyemmän päivän ja toivottavasti mahdollisuuden myös levätä. Ihanaa, että vauva kasvaa hyvin ja taapero on häneen suhtautunut hyvin.

@Eepinen, meilläkin oli esikoinen aika vaativa alkuun. Onneksi ajan kanssa yleensä helpottaa. Huomaa kyllä, että sitä aikuista seuraa kaipaa, vaikka meillä mies tekee töitä kotoa käsin. Esikoisen aikana oli ihana mennä perhekerhoon, muskariin jne, mutta nyt vähän välttelee niitä koronan takia, vaikka kuulemma ovat taas käynnissä. No, omat läheiset on sitten nousseet arvoon arvaamattomaan, eli ollaan aika tiiviisti nähty mun vanhempia, miehen äitiä ja miehen siskon perhettä (heillä pienet lapset myös). Tänäänkin lähden lasten kanssa omille vanhemmille pidennetyn viikonlopun viettoon, kun äiti pyyteli sinne sopivien työvuorojen salliessa ja toisaalta sopivasti esikoisen hoitaja on huomenna tasausvapaalla. Mies tulee huomenna illalla koiran kanssa perässä.

Meillä on hyvin vaihtelevia päiviä: välillä hän vaan nukkuu ja mulle meinaa tulla tylsääkin (esim. eilen) ja toisina päivinä saa oikein taistella sen unen saamiseksi edes vähän pidemmäksi kuin 20 tai 45 minuutiksi ja sitten väliajat ollaan niin kiukkuisia eikä edes vaipanvaihtoa meinata jaksaa huutamatta - tissi suussa kyllä viihdyttäisiin. Nyt vähän huolettaa, kun kakka muuttui alkuviikosta vihreäksi ja on nyt sellaisena pysynyt, eikä ole mitään ymmärrystä, mistä se muutos on voinut aiheutua. Jos ei alkuviikkoon mennessä muutu takaisin, pitää kysellä neuvolasta, onko ihan normaalia, että on pidemmän aikaa tuon väristä vai pitäisikö jotain tehdä.

Meillä on parin viikon päästä ristiäiset, mutta ei niistä ole kamalasti jaksanut stressata. Kutsut on menneet ja ilmoittautumisia otetaan vastaan, mutta tarjottavat jne on vielä vaiheessa. Muutamia kyselyitä oon niistä laittanut, kun ideana on hommata valmiina, mutta saa nähdä, miten toteutuu, kun mistään ei ole vastattu. Nimi ja kummit on sentään selvillä, ja paikka tiedossa.

Miten muilla menee ja joko lapset on teillä saaneet virallisesti nimen?

Meillä oli ristiäiset 7.8

Täällä myös vaihtelevia päiviä unien ja syömisten suhteen.

Edellisestä muistan kun neuvolasta kysyin tuota kun kakka oli ihan myrkyn vihreää, että mitäs ihmettä. Sanoi että se voi olla vaikka minkä väristä, sinapista vihreään kaikki skaalat ihan normaalia.
Meilä saatetaan pantata viikkokin kakkaa, lueskelin että ihan normaalia imeväisillä. Sitten yks kaks tuleekin kolmena päivänä peräkkäin ja muutama päivä väliä.

Puolentoista viikon päästä alkaisi taaperolla hoito, parina päivänä viikossa. Ennen kaikkea taaperon puolesta, kavereita, sosiaalisia tilanteita (ei vierasta, mutta käytös),vaihtelua arkeen.
Mutta myös itseni ja vauvan puolesta;miehen lähdettyä töihin hoitaa vaan pakolliset vauvaan liittyvät, vaipan vaihdot ja syötöt kun taapero vie kaiken ajan.
Eikä tässä käytännössä pysty tekemään mitään kotihommia samalla,kaikki jää iltaan ja nukkumaan pääsee ennen puolta yötä..

 

Meillä oli ristiäiset 7.8

Täällä myös vaihtelevia päiviä unien ja syömisten suhteen.

Edellisestä muistan kun neuvolasta kysyin tuota kun kakka oli ihan myrkyn vihreää, että mitäs ihmettä. Sanoi että se voi olla vaikka minkä väristä, sinapista vihreään kaikki skaalat ihan normaalia.
Meilä saatetaan pantata viikkokin kakkaa, lueskelin että ihan normaalia imeväisillä. Sitten yks kaks tuleekin kolmena päivänä peräkkäin ja muutama päivä väliä.

Puolentoista viikon päästä alkaisi taaperolla hoito, parina päivänä viikossa. Ennen kaikkea taaperon puolesta, kavereita, sosiaalisia tilanteita (ei vierasta, mutta käytös),vaihtelua arkeen.
Mutta myös itseni ja vauvan puolesta;miehen lähdettyä töihin hoitaa vaan pakolliset vauvaan liittyvät, vaipan vaihdot ja syötöt kun taapero vie kaiken ajan.
Eikä tässä käytännössä pysty tekemään mitään kotihommia samalla,kaikki jää iltaan ja nukkumaan pääsee ennen puolta yötä..

Tää neuvolan tädin vastaus oli hyvä kuulla. Ihmetyttää vaan, kun jostain luin, että hetkellinen muutos on ok, mutta tää on ollut nyt jo vähän pidempään. Tosin eilen illalla väri näytti taittuvan jo vähän keltaisemmaksi, eli toivottavasti nyt sitten lähtisi väri taas palautumaan aiemman suuntaan. Ilmahan tuon vihreyden aiheuttaa, mutta mielestäni samalla tavalla on pikkuinen pierua tehnyt koko ajan eikä mitenkään erityisemmin kipristellyt vatsaansa.

Meillä tosiaan kakkoja tulee useammat päivässä. Se hyvä puoli siinä on, että harvemmin sitten kakkaa on kerralla niin paljon, että tulisi yli vaipasta. Lisäksi nykyään useimmat tulee lavuaariin, koska vaipanvaihdon yhteydessä annetaan mahdollisuus tehdä lavuaariin "orrella istuen", jotta samalla saadaan mahdolliset pissat lavuaariin eikä päällemme - pissa kun tulee lähes joka vaipanvaihdolla.

Olisin halunnut alkaa kutsua vauvaa nimellä julkisesti jo synnärillä, mutta kun nimi ei ollut valmiina, niin se sitten jäi. On sitten kulkenut kiertonimillä.

Sabriiina, varmasti rankkaa, kun unet jää vähiin, että saa edes kiireisimmät kotihommat tehtyä. Toivottavasti hoitoonlähtö auttaa sen ongelman kanssa. Hoidolle on tosiaan hyviä perusteluja, ja vaikka itse paljon epäilin sitä "hyvä äiti" -syndrooman takia, kannattaako esikoisen jatkaa hoidossa vielä vauvan synnyttyä, en ole tainnut hetkeäkään katua tätä päätöstä, mihin perhepäivähoitajakin heti kannusti. En ole mikään superäiti, joka imettäessä pyyhkisi isomman peppua, tekisi ruoat, pukisi ja viihdyttäisi, vaan se olisi mulle älytöntä selviytymiskamppailua, joka varmasti nostaisi stressitasot ylös aika pysyvästi. Lisäksi nyt on edes vähän paremmin etätöitä kotoa tekevällä miehellä työrauhaa päivisin. Toki esikoinen vastustelee välillä hoitoon menoa, vaikka sitten viikonloppuina on tyytymätön, kun ei pääsekään hoitoon, mutta tämä on kokonaisuudessaan paras ratkaisu meille. Turha yrittää tehdä asioista itselleen hankalia vaan sen vuoksi, että joku saattaa ajatella pahaa valinnoista...

@Eepinen , ihanaa tuo rytmisyys! Toki siitä voi tulla tuo toistuvuuden tai tylsistymisen tunne, mutta ainakin vähän voi sitten ennustaa, milloin kannattaa mitäkin asioita tehdä.

Oon kuullut, että rotarokotteesta on nyt monille tullut väsymystä, mutta toki ne vatsavaivat taitaa olla yleisimpiä. Hyvin sattuu tuo miehesi kotonaolo kuitenkin sopivasti, mutta toivottavasti sivuvaikutukset on kuitenkin pieniä ja enemmän tuota väsymyspuolta eikä muuta. Aikamoisia kohtaloita tuon taudin suhteen ollut teillä lähipiirissä. Mekin otetaan kaikki mahdolliset rokotukset ajallaan, jottei tosiaan tule mitään - vaikka mitään lähipiirin kokemuksia ei samalla lailla olekaan, niin luotetaan siihen, että niiden tarpeellisuus on tarkkaan harkittu suhteessa haittoihin.

Jännitin vähän eilistä junamatkaa, mutta menikin hyvin. Päästiin ajoissa lähtemään, ehdittiin asemalle etuajassa ja pikkuinen nukkui, joten esikoinen sai huomiota junassa. Vauva heräsi tosin autoon siirrettäessä, mutta torkahti uudestaan mun kotona keräämällä minimäärällä tuttipullomaitoa. Onneksi otin mukaan, kun mietin, laitanko pakasteeseen vai en.

Viime yönä nukkui nätisti pinniksessä (kotona on viime ajat nukkunut vieressä, kun muuten on aina herännyt joko siirtoon tai hetken kuluttua siirrosta pukluun tai muuten), toivottavasti sama jatkuu kun miehen pitäisi mahtua tuohon kapeaan sänkyyn myös. Toki onneksi vanhemmilla on muitakin sänkyjä vapaana, jos näyttää pahalta.

 

Voihan elämä... Saatiin rotarokote keskiviikkona ja nyt on vauvalla ripuli. Toivottavasti menee pian ohi, kun ehdin jo eilen säikähtää, kun tuli verta ripulin mukana, mutta ei onneksi ole sen jälkeen tullut ja sairaanhoitajan mukaan jos ei jatku, on vielä normaalia (vauvan suolisto vielä niin herkkä, että vuotaa helposti).

Meillä tuo uhmaava taapero/leikki-ikäinen aiheuttaa harmaita hiuksia ja parisuhde-erimielisyyksiä. Mies on jo aivan raivona jokaisessa uhmassa lähes heti, ja kerran jo tukistikin, minkä jälkeen ilmoitin lähteväni lasten kanssa, jos toistaa tuon tai tekee muuta väkivaltaa. Totesi vaan, että kai se on pakko jollain tavalla saada uskomaan. Linkitin hänelle sen jälkeen MLL:n ohjeen uhmaisen käsittelyyn ja oli hetken vähän sietoisampi, mutta esim. tänään veti kierrokset aamupäivästä taas korkealle. Ehdotin vaihtoa, että koppaa meidän heinäkuisen, mutta ei kai sitten halunnut... Lounaalla lapsen ollessa ja miehen tullessa laittamasta pyykkejä ensimmäinen toteamus oli lapsen kysyessä, saako vielä leikkiä, että naamasta päätellen ei (syötiin punajuurisalaattia ja sitä oli nyt arvattavasti alle kolmivuotias saanut suun ympärille). Sitten kun asiasta huomautin, että ei tuon ikäinen osaa vielä syödä nätisti eikä tahallaan sotkenut, sain kuulla, että syytän hänen tekevän väärin ja että miksi hän saa ulkoa sisälle lähtiessä vaan karkailua ja vaatteiden heittelyä. Ehdotin, että soittaa neuvolasta saamaan neuvontapuhelimeen, että saa tietoa, miten siinä tilanteessa kannattaisi toimia, mutta kuulemma vaan sanon, ettei hän osaa mitään, tekee kaiken väärin... Yritä siinä sitten olla rakentava ja tasapuolinen, kun toinen on heti loukkaantumassa.

Nyt on aika lailla olo, että ei tästä tule mitään taas kerran. Vauvan kanssa siis kaikki hyvin ripulia lukuunottamatta, mutta parisuhde tai tuo uhmis ei nyt ole hyvissä kantimissa...

 

Voihan elämä... Saatiin rotarokote keskiviikkona ja nyt on vauvalla ripuli. Toivottavasti menee pian ohi, kun ehdin jo eilen säikähtää, kun tuli verta ripulin mukana, mutta ei onneksi ole sen jälkeen tullut ja sairaanhoitajan mukaan jos ei jatku, on vielä normaalia (vauvan suolisto vielä niin herkkä, että vuotaa helposti).

Meillä tuo uhmaava taapero/leikki-ikäinen aiheuttaa harmaita hiuksia ja parisuhde-erimielisyyksiä. Mies on jo aivan raivona jokaisessa uhmassa lähes heti, ja kerran jo tukistikin, minkä jälkeen ilmoitin lähteväni lasten kanssa, jos toistaa tuon tai tekee muuta väkivaltaa. Totesi vaan, että kai se on pakko jollain tavalla saada uskomaan. Linkitin hänelle sen jälkeen MLL:n ohjeen uhmaisen käsittelyyn ja oli hetken vähän sietoisampi, mutta esim. tänään veti kierrokset aamupäivästä taas korkealle. Ehdotin vaihtoa, että koppaa meidän heinäkuisen, mutta ei kai sitten halunnut... Lounaalla lapsen ollessa ja miehen tullessa laittamasta pyykkejä ensimmäinen toteamus oli lapsen kysyessä, saako vielä leikkiä, että naamasta päätellen ei (syötiin punajuurisalaattia ja sitä oli nyt arvattavasti alle kolmivuotias saanut suun ympärille). Sitten kun asiasta huomautin, että ei tuon ikäinen osaa vielä syödä nätisti eikä tahallaan sotkenut, sain kuulla, että syytän hänen tekevän väärin ja että miksi hän saa ulkoa sisälle lähtiessä vaan karkailua ja vaatteiden heittelyä. Ehdotin, että soittaa neuvolasta saamaan neuvontapuhelimeen, että saa tietoa, miten siinä tilanteessa kannattaisi toimia, mutta kuulemma vaan sanon, ettei hän osaa mitään, tekee kaiken väärin... Yritä siinä sitten olla rakentava ja tasapuolinen, kun toinen on heti loukkaantumassa.

Nyt on aika lailla olo, että ei tästä tule mitään taas kerran. Vauvan kanssa siis kaikki hyvin ripulia lukuunottamatta, mutta parisuhde tai tuo uhmis ei nyt ole hyvissä kantimissa...

Voi mä niin ymmärrän sua!
Mies kans on heti huutamassa taaperolle kun tekee jotain väärää, koitan selittää että hakee huomiota tavalla tai toisella, eikä tuon ikäinen ymmärrä, onko se sitten hyvällä tai pahalla saatu. Nopeammin iskän huomion saa kun tekee jotain kiellettyä.
Ei sillä etten itse korottaisi ääntä,mutta vähemmän tarvitsee kun muistaa huomioida, jaksaa touhuta ja leikkiä sekä kiellon tilalle kääntää huomio vaivihkaa muuhun touhuun.
Sitten kun koitan puolisolle selittää niin turhautuu.
Oon koittanut myös ehdottaa kuvakorttien mukaan ottoa arkeen, että taapero voisi niiden kautta kommunikoida kun ei sano sanaakaan vielä. Muuten kyllä ottaa kädestä kiinni, vie ja osoittaa mitä haluaa.
Mutta on ilmeisesti liian työlästä miehen mielestä..

 

Onpa harmi, että teillä on arjessa haasteita miehen kanssa. Meillä nyt ei hirveästi mitään ongelmia ole, mutta mies on vain viikonloput kotona, niin ei silloin viitsi tahallaan ainakaan riitoja aiheuttaa.
Meillä ei onneksi rotarokotteesta tullut mitään oireita, mutta siskon lapsella tuli tuo verinen ripuli. Heillä selvisi sitten maitoallergia sen jälkeen, mutta onneksi helpotti heillä nopeasti. Jospa ei teillä @Toiveikas21 jatkuisi sen pidempään.
Meillä on jo parin viikon päästä toinen rotarokote ja samalla tulee pistettävä myös. Jännittää jo valmiiksi sekä itse rokotus, että jälkimainingit. Ostin jo suppoja valmiiksi, jos tulee kuumetta tai muuten vaikuttaa kipeältä.

Muuten menee ihan mukavasti, tosin poika ei nuku päivällä kuin sylissä,vaunuissa tai kantoliinassa eli äiti ei saa lepohetkiä päiväsaikaan. Yöllä onneksi unet on melko hyvät niin päivän jaksaa hyvin.

 

Onpa harmi, että teillä on arjessa haasteita miehen kanssa. Meillä nyt ei hirveästi mitään ongelmia ole, mutta mies on vain viikonloput kotona, niin ei silloin viitsi tahallaan ainakaan riitoja aiheuttaa.
Meillä ei onneksi rotarokotteesta tullut mitään oireita, mutta siskon lapsella tuli tuo verinen ripuli. Heillä selvisi sitten maitoallergia sen jälkeen, mutta onneksi helpotti heillä nopeasti. Jospa ei teillä @Toiveikas21 jatkuisi sen pidempään.
Meillä on jo parin viikon päästä toinen rotarokote ja samalla tulee pistettävä myös. Jännittää jo valmiiksi sekä itse rokotus, että jälkimainingit. Ostin jo suppoja valmiiksi, jos tulee kuumetta tai muuten vaikuttaa kipeältä.

Muuten menee ihan mukavasti, tosin poika ei nuku päivällä kuin sylissä,vaunuissa tai kantoliinassa eli äiti ei saa lepohetkiä päiväsaikaan. Yöllä onneksi unet on melko hyvät niin päivän jaksaa hyvin.

Meilläkin nukutaan aamupäivästä vaunuissa, joskus oon 5h kohdalla menny herättelee syömään jos on niin pitkälle kerennyt nukkuu. Pieniä pätkiä omassa sängyssä päivällä, nukahtaa vaan rinnalle.. illalla ekan pätkän, 21- millon mihinkin asti, pisimmillään 04 ja sitten nostan viereen syömään ja jatketaan unia tissi suussa

 

Tänään plussa 4+2! Ollut viime päivinä väsymystä nukuttanut tavallista enemmän, myös etovaa oloa hetkittäin.. Huomenna täytyy varmaan soittaa neuvolaan.

 

Tänään plussa 4+2! Ollut viime päivinä väsymystä nukuttanut tavallista enemmän, myös etovaa oloa hetkittäin.. Huomenna täytyy varmaan soittaa neuvolaan.

Eikä onnea, olitko heinäkuussa synnyttänyt? Mahtavaa!