vierailija
Heikki Hiilamon kolumni: Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on todellinen hölmöläisten himmeli
Tapa, jolla julkisen terveydenhuollon kriisiin suhtaudutaan, pistää epäilemään, että joku suorastaan haluaa systeemin romahtavan, Hiilamo pohtii.
"Vastakkain on kaksi periaatetta: universaali ja vakuutukseen pohjautuva palvelu. Universaali tarkoittaa, että kaikille maassa laillisesti asuville taataan yhtäläinen pääsy lääkäriin. Vakuutusmallissa palveluja tarjotaan vain niille, joilla on vakuutus.
Suomen omituisuus on, että meillä sovelletaan samaan aikaan molempia periaatteita. Yritykset ja palkansaajat maksavat lääkäripalveluita kahteen kertaan: ensin julkisen puolen palveluista veroissaan – ja sitten vakuutusmaksuilla ja omilla rahoillaan.
Orpon hallituksen terveyspolitiikka on ristiriitaista. Yhtäällä meuhkataan säästämisestä, toisaalla tuhlataan rahaa. Marinin hallitus pyrki säästämään julkisia varoja karsimalla Kela-korvauksia, Orpon hallitus puolestaan päätti kasvattaa niitä.
Asiantuntijat kritisoivat Kela-korvausten kasvattamista tuhlauksena: hyödyt valuisivat vain hyvätuloisille, säästöjä ei tulisi. Kun Kelan tilastot todistivat tämän, hallitus perääntyi hieman suunnitelmistaan.
Yksityislääkäripalkkioiden lisäkorotuksen sijaan korotukset päätettiin suunnata muun muassa hedelmöityshoitoihin sekä silmälääkäri- ja gynekologipalkkioihin.
Lisäksi hallitus valmistelee valinnanvapauskokeilua, jossa kaikki yli 65-vuotiaat pääsisivät terveyskeskusmaksun hinnalla yksityiselle lääkärille – ja nyt viimeisenä, jonkinasteista omalääkärijärjestelmää, ja mahdollisesti sitäkin osin kelakorvausrahoilla.
Orpon malli jatkaa kahdella raiteella kulkemista kuin Turun juna. Kokeilu on lottovoitto lääkärifirmoille, jotka voivat tarjota palveluita eläkkeelle jääville työterveyshuollon asiakkaille, mutta terveyskeskuksille voi olla tiedossa kuolinisku: lääkäripako yksityiselle jatkuu, potilaina on entistä vaikeampia tapauksia, ja jonot pitenevät.
Tiukassa rahatilanteessa kaksi päällekkäistä järjestelmää on hölmöläisen hommaa. Ratkaisu lääkärille pääsemiseen ei ole terveyskeskusten näivettäminen, vaan vahvistaminen.
Mutta onko niin, että hallitus haluaakin tarkoituksellisesti ajaa terveyskeskukset kriisiin? Sen jälkeen voisi esittää siirtymistä kokonaan vakuutuspohjaiseen järjestelmään?"
On hyvä, että Hiilamo on ottanut rohkeasti totuuden kertomisen vieläpä ymmärrettävästi. Porvarillinen ideologia ajaa kaikessa yksityistämistä ja siten kansan kahtiajakoa. Pohjoismainen yhteiskunta on ollut vuosikymmeniä hyvin toimiva ja tasa-arvoinen. Sote-uudistuksen tavoitehan oli parantaa tätä tasa-arvoisuutta kaikilta osin. Vikaan meni siinä, että kunnilta otettiin perusterveydenhoito ja sosiaalityö pois, kun olisi pitänyt siirtää valtiolle vain kallis erikoissairaanhoito, mihin kunnilla ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa. Suomella oli maailman tehokkain ja edullisin perusterveydenhoito uudistukseen asti. Nyt terveysjätit tekevät isoa tiliä sairailla OrpoPurran jakamalla veronmaksajien rahalla.
Heikki Hiilamon kolumni: Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on todellinen hölmöläisten himmeli
Tapa, jolla julkisen terveydenhuollon kriisiin suhtaudutaan, pistää epäilemään, että joku suorastaan haluaa systeemin romahtavan, Hiilamo pohtii.
yle.fi
"Vastakkain on kaksi periaatetta: universaali ja vakuutukseen pohjautuva palvelu. Universaali tarkoittaa, että kaikille maassa laillisesti asuville taataan yhtäläinen pääsy lääkäriin. Vakuutusmallissa palveluja tarjotaan vain niille, joilla on vakuutus.
Suomen omituisuus on, että meillä sovelletaan samaan aikaan molempia periaatteita. Yritykset ja palkansaajat maksavat lääkäripalveluita kahteen kertaan: ensin julkisen puolen palveluista veroissaan – ja sitten vakuutusmaksuilla ja omilla rahoillaan.
Orpon hallituksen terveyspolitiikka on ristiriitaista. Yhtäällä meuhkataan säästämisestä, toisaalla tuhlataan rahaa. Marinin hallitus pyrki säästämään julkisia varoja karsimalla Kela-korvauksia, Orpon hallitus puolestaan päätti kasvattaa niitä.
Asiantuntijat kritisoivat Kela-korvausten kasvattamista tuhlauksena: hyödyt valuisivat vain hyvätuloisille, säästöjä ei tulisi. Kun Kelan tilastot todistivat tämän, hallitus perääntyi hieman suunnitelmistaan.
Yksityislääkäripalkkioiden lisäkorotuksen sijaan korotukset päätettiin suunnata muun muassa hedelmöityshoitoihin sekä silmälääkäri- ja gynekologipalkkioihin.
Lisäksi hallitus valmistelee valinnanvapauskokeilua, jossa kaikki yli 65-vuotiaat pääsisivät terveyskeskusmaksun hinnalla yksityiselle lääkärille – ja nyt viimeisenä, jonkinasteista omalääkärijärjestelmää, ja mahdollisesti sitäkin osin kelakorvausrahoilla.
Orpon malli jatkaa kahdella raiteella kulkemista kuin Turun juna. Kokeilu on lottovoitto lääkärifirmoille, jotka voivat tarjota palveluita eläkkeelle jääville työterveyshuollon asiakkaille, mutta terveyskeskuksille voi olla tiedossa kuolinisku: lääkäripako yksityiselle jatkuu, potilaina on entistä vaikeampia tapauksia, ja jonot pitenevät.
Tiukassa rahatilanteessa kaksi päällekkäistä järjestelmää on hölmöläisen hommaa. Ratkaisu lääkärille pääsemiseen ei ole terveyskeskusten näivettäminen, vaan vahvistaminen.
Mutta onko niin, että hallitus haluaakin tarkoituksellisesti ajaa terveyskeskukset kriisiin? Sen jälkeen voisi esittää siirtymistä kokonaan vakuutuspohjaiseen järjestelmään?"
On hyvä, että Hiilamo on ottanut rohkeasti totuuden kertomisen vieläpä ymmärrettävästi. Porvarillinen ideologia ajaa kaikessa yksityistämistä ja siten kansan kahtiajakoa. Pohjoismainen yhteiskunta on ollut vuosikymmeniä hyvin toimiva ja tasa-arvoinen. Sote-uudistuksen tavoitehan oli parantaa tätä tasa-arvoisuutta kaikilta osin. Vikaan meni siinä, että kunnilta otettiin perusterveydenhoito ja sosiaalityö pois, kun olisi pitänyt siirtää valtiolle vain kallis erikoissairaanhoito, mihin kunnilla ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa. Suomella oli maailman tehokkain ja edullisin perusterveydenhoito uudistukseen asti. Nyt terveysjätit tekevät isoa tiliä sairailla OrpoPurran jakamalla veronmaksajien rahalla.