Meillä on ollu alusta saakka vaativa ja tempperamenttinen vauva. Itki alussa kaiken hereillä olo aikansa ja sitä kesti 2 kk, itkujen syy oli maitoallergia. Tää kun selvis ja saatiin tolta osin kuntoon, niin tyttö muttu. Sit alko taas 6 kk iässä itkusuus ja ärtyneisyys, mikään ei auttanu taaskaan. Yöt muuttu taas hajanaisiks ja jouduttiin jopa joka yö valvomaan monta tuntia. Sitten ruvettiin epäilee silent refluksia. Impedanssi/pH- mittaus tehty ja tulokset saadaan keskiviikkona. Mutta, ilman näitä vaivoja tyttö on todella tempperamenttinen, itkee ja kitisee paljon. Tytär nyt 11 kk ja muutaman viikon päästä on 1 v. Joten meillä ei ole ainakaan helpottanu. Toki on myös niitä vähän helpompiakin päiviä.
Leikin paljon tyttären kanssa ja järjestän virikettä ja toimintaa. Leikkii myös jonkin verran itekseen päivän aikaan, mutta useimmiten tarvii seuraa. Jos teen kotitöitä niin, huutaa pääpunasena ja riippuu housunlahkeessa kiinni, vessassa jos käyn, niin meuhkaa oven takana niin, kauan että, päästän tytön mukaan vessaan. Sillonkun leikkii itekseen ja huomaa että, otan jonkun lehden käteen tai teen jotain omaa juttua, niin kitinä ja ärtyneisyys alkaa samantien ja tulee repii housunlahkeesta. Raivarit on yleensä aika rajuja, tyttö raapii, potkii, nipistelee, repii kasvoista ja hiuksista, hakkaa päätään lattiaan. Sillon otan syliin ja yritän lohdutella, tällön vetää ittensä jäykäks ja rupee kiemurtelemaan ja huutaa niin, paljon kun vaan saa ääntä lähtemään. Ilmasee muutenkin itteään todella vahvasti. Mutta, osaa olla myös todella hellyyttävä, halii ja suukottelee paljon, tykkää olla sylissä jonkin verran. Nytkun seisoo jo ilman tukea, niin ei malta kovin pitkään olla sylissä. Nauraa, hymyilee ja ilmeilee paljon. Neuvolasta vaan sanottiin mulle että, tyttö on niin, huimaa vauhtia kehittyny ja oppinu kaikkee että, aiheuttaa tyttärelle turhautumista ja ärtyneisyyttä. Että, sitten on kuulema nää raivaritkin rajuja.