R
Raggatip
Vieras
Kun minä lähden kauppaan ilman omia lapsia, haluan siellä todellakin olla ilman lapsia.
Kun haluan kauppaan yksin, minulla on siihen syyni. Saan kiertää jokaisen hyllyn läpi siihen tahtiin, kun minä haluan. Saan lappaa omenat pussiin ja punnita ne itse. Saan jonottaa rauhassa, saan pakata tavarat rauhassa ilman että tarvitsee katsoa lapsen perään. Joten, kun minä lähden kauppaan yksin, en halua viettää aikaani siellä sinun lapsesi kauppa.
Kun otan vihanneksia, minua ei todellakaan naurata se, että sinun poikasi lärppii mandariinit minun kädestäni pussiin. Kun kysyit saisiko poikasi auttaa minua laittamaan mandariineja pussiin (koska poikasi NIIIN pitää siitä), ja kun sanoin että "Ei, laitan ne itse.", tarkoitin myös sitä. Tarkoitin vaikka pyysit sitä vielä uudestaan. Ja minä sanoin "ei" uuden kerran.
Kun olen makeishyllyllä ja lapan irtokarkkeja pussiin, sinun poikasi törmää minun jalkaan. Perkele. "YAAAAAAA, JAAAAAAA, YYYYY!" Se huutaa, sinä tulet paikalle. "Voi osuiko polvi sinua otsaan? Kyllä se kulta parantuu. Se oli vahinko. Äittä puhaltaa pipiiin...PUUUH. Noin!" Lirkuttelet. Lapsesi kääntyy minuun päin ja yrittää vääntää hymyä naamalleen.
"Eikö olekkin suloinen?" Katsot minua hymyillen. Joo, jos nyt sattuu pitämään Apinoiden planeetta elokuvasta. "Ei." Sanon, en jaksa hymyillä. En jaksa esittää, että pitäisin lastasi suloisena. Pidän sattumoisin omia lapsia suloisina, mutta en oleta, että jokainen muu kaupassa käyvä näkee minun lapseni samoin silmin kuin minä. Siksi en koskaan esitä tuollaista kysymystä.
Käännyn jälleen lappamaan karkkeja pussiin.
Lapsi roikkuu edelleen minun kintereillä, et sano hänelle mitään.
Juuri kun olen ottamassa kauhallista tuttikarkkeja pussiini, poikasi huutaa "TUTTAAAA!" ja lärppää tahmaisen kouransa kauhaan niin, että karkit putoilevat. Osan hän tunkee suuhunsa.
Sinua naurattaa "Voi sinua kulta, tänään on tiistai, osteaan jotakin pikkukarkkeja. Anna tätin ottaa itse!"
Tädin? Olen 27-vuotias ja kyllä olen täti siskon lapsille, mutta en todellakaan sinun jälkikasvullesi. Jotain rajaa sentään. Jos lapselle puhutaan naisista täteinä ja miehistä setinä, milloin on oikea aika kertoa että on olemassa NAINEN ja MIES?
Menen kylmäkaapille josta otan puolen litran pullon siideriä, ovathan lapseni yötä mummolassa ja minulla ja miehellä huomenna vapaa päivä. Te tulette, tietenkin, yhtä aikaa sinne päin. Sanot lapselle, että otetaan pullo muumilimpattia. Kyllä, minäkin mietin jo pitkään sanoitko sinä limpattia, mutta näin se oli.
Poikasi kääntyy taas minua kohti, osoittaa KOFF:n kaljatölkkejä ja huutaa "ISIIILLEEE, ISILLEEEEEE!"
"Höpsistä, ei isi tuollaista juo!" "ISILLEEEEEEEE! BYAYYAYYAAYYAY!"
Katsot ympärillesi, huomaako kukaan? Kyllä, kaikki katsovat. Eikä siksi, että sinun lapsesi on söpö, vaan siksi, että 2-vuotias tahtoo ostaa isälleen olutta.
Ryntäät kassalle, minä olen seuraavana jonossa. Poikasi kiipeää kassan päässä olevalle tasolle, kun myyjä ystävällisesti huomauttaa: "Lapset eivät saa kiivetä tuohon, se ei kestä juurikaan painoa"
"Tule alas, täti käski. Tule kulta alas. Äiti ostaa tikkarin, katso!"
Nappaat kassalta supersalmiakki tikkarin ja heiluttelet sitä pojan naaman edessä. Poika laskeutuu alas.
"Tämä otti kourallisen irtokarkkeja suuhunsa.." Sanot nauraen, lähes hysteerisesti hihitellen myyjälle. Myyjä hymähtää. Kun pakkaat tavaroita, kerrot meille kaikille jonossa oleville;
"Aina minä innostun ottamaa pojan mukaan. HIHIHI.Se on niin mukavaa kauppaseuraa! HIHIHIHII. Sitten joskus aina muistaa kaupassa, että miksi minä sinut otin mukaan, ehkä en ensi kerralla ota! HIHIHIHIHI"
Poikasi on jo hyvää vauhtia juoksemassa ulko-ovelle, kun sinä tunget viimeiset ostoksesi kassiin ja painut perään. Kun ulko-ovi takanasi pamahtaa kiinni, et kuule kun kassaneiti sanoo:
"Toivottavasti et otakkaan." Sitten minäkin hymyilen.
Kun haluan kauppaan yksin, minulla on siihen syyni. Saan kiertää jokaisen hyllyn läpi siihen tahtiin, kun minä haluan. Saan lappaa omenat pussiin ja punnita ne itse. Saan jonottaa rauhassa, saan pakata tavarat rauhassa ilman että tarvitsee katsoa lapsen perään. Joten, kun minä lähden kauppaan yksin, en halua viettää aikaani siellä sinun lapsesi kauppa.
Kun otan vihanneksia, minua ei todellakaan naurata se, että sinun poikasi lärppii mandariinit minun kädestäni pussiin. Kun kysyit saisiko poikasi auttaa minua laittamaan mandariineja pussiin (koska poikasi NIIIN pitää siitä), ja kun sanoin että "Ei, laitan ne itse.", tarkoitin myös sitä. Tarkoitin vaikka pyysit sitä vielä uudestaan. Ja minä sanoin "ei" uuden kerran.
Kun olen makeishyllyllä ja lapan irtokarkkeja pussiin, sinun poikasi törmää minun jalkaan. Perkele. "YAAAAAAA, JAAAAAAA, YYYYY!" Se huutaa, sinä tulet paikalle. "Voi osuiko polvi sinua otsaan? Kyllä se kulta parantuu. Se oli vahinko. Äittä puhaltaa pipiiin...PUUUH. Noin!" Lirkuttelet. Lapsesi kääntyy minuun päin ja yrittää vääntää hymyä naamalleen.
"Eikö olekkin suloinen?" Katsot minua hymyillen. Joo, jos nyt sattuu pitämään Apinoiden planeetta elokuvasta. "Ei." Sanon, en jaksa hymyillä. En jaksa esittää, että pitäisin lastasi suloisena. Pidän sattumoisin omia lapsia suloisina, mutta en oleta, että jokainen muu kaupassa käyvä näkee minun lapseni samoin silmin kuin minä. Siksi en koskaan esitä tuollaista kysymystä.
Käännyn jälleen lappamaan karkkeja pussiin.
Lapsi roikkuu edelleen minun kintereillä, et sano hänelle mitään.
Juuri kun olen ottamassa kauhallista tuttikarkkeja pussiini, poikasi huutaa "TUTTAAAA!" ja lärppää tahmaisen kouransa kauhaan niin, että karkit putoilevat. Osan hän tunkee suuhunsa.
Sinua naurattaa "Voi sinua kulta, tänään on tiistai, osteaan jotakin pikkukarkkeja. Anna tätin ottaa itse!"
Tädin? Olen 27-vuotias ja kyllä olen täti siskon lapsille, mutta en todellakaan sinun jälkikasvullesi. Jotain rajaa sentään. Jos lapselle puhutaan naisista täteinä ja miehistä setinä, milloin on oikea aika kertoa että on olemassa NAINEN ja MIES?
Menen kylmäkaapille josta otan puolen litran pullon siideriä, ovathan lapseni yötä mummolassa ja minulla ja miehellä huomenna vapaa päivä. Te tulette, tietenkin, yhtä aikaa sinne päin. Sanot lapselle, että otetaan pullo muumilimpattia. Kyllä, minäkin mietin jo pitkään sanoitko sinä limpattia, mutta näin se oli.
Poikasi kääntyy taas minua kohti, osoittaa KOFF:n kaljatölkkejä ja huutaa "ISIIILLEEE, ISILLEEEEEE!"
"Höpsistä, ei isi tuollaista juo!" "ISILLEEEEEEEE! BYAYYAYYAAYYAY!"
Katsot ympärillesi, huomaako kukaan? Kyllä, kaikki katsovat. Eikä siksi, että sinun lapsesi on söpö, vaan siksi, että 2-vuotias tahtoo ostaa isälleen olutta.
Ryntäät kassalle, minä olen seuraavana jonossa. Poikasi kiipeää kassan päässä olevalle tasolle, kun myyjä ystävällisesti huomauttaa: "Lapset eivät saa kiivetä tuohon, se ei kestä juurikaan painoa"
"Tule alas, täti käski. Tule kulta alas. Äiti ostaa tikkarin, katso!"
Nappaat kassalta supersalmiakki tikkarin ja heiluttelet sitä pojan naaman edessä. Poika laskeutuu alas.
"Tämä otti kourallisen irtokarkkeja suuhunsa.." Sanot nauraen, lähes hysteerisesti hihitellen myyjälle. Myyjä hymähtää. Kun pakkaat tavaroita, kerrot meille kaikille jonossa oleville;
"Aina minä innostun ottamaa pojan mukaan. HIHIHI.Se on niin mukavaa kauppaseuraa! HIHIHIHII. Sitten joskus aina muistaa kaupassa, että miksi minä sinut otin mukaan, ehkä en ensi kerralla ota! HIHIHIHIHI"
Poikasi on jo hyvää vauhtia juoksemassa ulko-ovelle, kun sinä tunget viimeiset ostoksesi kassiin ja painut perään. Kun ulko-ovi takanasi pamahtaa kiinni, et kuule kun kassaneiti sanoo:
"Toivottavasti et otakkaan." Sitten minäkin hymyilen.
hei pahvi, herää jo!
