Hei naiset, miksi kierrätte YH-isät kaukaa..?

miksi naiset pelästyy ja poistuvat heti kun mainitsen olevani YH-isä..? (en nyt mitenkään kehuskele että olisin niin komea tai jtn mutta niin on käynyt myös monelle muulle YH-isä kaverilleni) Onko siitä jotain haittaa kun tietää että miehen pitää olla yhteydessä loppuelämä pojan äitiin vai onko se vaan sitä että miehellä ei riitä tarpeeksi aikaa teille..? kertokaahan joku niin tiedän että lopetanko turhat yritykset..

 

En ehkä aikoinaan pelästynyt, mutta en halunnut ryhtyä suhteeseen jossa exä on aina mukana, jossa on minulle ehkä vastenmielinen lapsi ja jossa, kyllä, en saa olla se kenen kanssa se eka lapsi saadaan.

 

Jos mä olisin eronnut, tykkäisin ehkä enemmän yh-isistä kuin lapsettomista tai viikonloppuisistä. Yh-isä kuitenkin tietää, mitä se arki lapsen kanssa on, viikonloppuiseillä taas ei aina oikein ole sellaista arkirutiinia, monilla se on vaan yhtä lapsen viihdyttämistä koko viikonlopun, kun on muuten huono omatunto. Lapsettoman kanssa en alkaisi seurustella, siinä kun vois olla sellainen riski että haluaiskin mun kanssa lapsen :O. Ja sitä mä en taas halua.

 

Ei yh-isissä ole mitään vikaa.
Itse tapailin hetken erästä, mutta osoittautui muuten -ei mun tyypiksi.
Silloin mulla ei ollut itsellä edes lapsia.

Onhan noita uusperheitä vaikka kuinka. Ei varmaan ole vaan sattunut sopiva kohdalle sulla?
Vai kelpaako sulle yh-äiti?

 

silloin kun mulla ei ollut vielä itselläni lapsia, en todellakaan olisi ottanut yh-isää. En minä halunnut silloin lapsia riesoikseni (tiesin kyllä ison perheen vanhimpana ja lastenhoitoalan ammattilaisena millaista lapsten kanssa on). Minä halusin elää vapaata aikuisen elämää, en lapsiperheruljanssia.
Nyt kun itsellä on lapsia, tilanne on tottakai ihan eri. Jos siis en olisi varattu

 

Olen lapseton, kohta 30-vuotias sinkkunainen ja en kyllä mitenkään voisi kuvitella suhdetta yh-isän, tai ylipäätään sellaisen miehen kanssa, jolla on lapsia. Ihan sama vaikkei mies lapsiaan koskaan näkisikään, niin jo tieto siitä, että lapsia on, riittää mulle. Vaikea selittää miksi se on niin ehdoton ei ja iso juttu, mutta en vaan halua toisen lapsia elämääni ja miehen exää siihen mukaan, ja niinkuin Phoebsi kirjoitti, minäkin haluan olla se, kenen kanssa mies saa ensimmäisen lapsensa.

 

Mä haluaisin mielummin yh-isän treffikaveriksi/alkaa seurustelee jne kuin lapsettoman miehen. Ei niin kiinnosta lapsettomat miehet.. Ei kiinnosta miehet tällä hetkellä ollenkaan.

 

Jos mä olisin eronnut, tykkäisin ehkä enemmän yh-isistä kuin lapsettomista tai viikonloppuisistä. Yh-isä kuitenkin tietää, mitä se arki lapsen kanssa on, viikonloppuiseillä taas ei aina oikein ole sellaista arkirutiinia, monilla se on vaan yhtä lapsen viihdyttämistä koko viikonlopun, kun on muuten huono omatunto. Lapsettoman kanssa en alkaisi seurustella, siinä kun vois olla sellainen riski että haluaiskin mun kanssa lapsen :O. Ja sitä mä en taas halua.

Juuri näin melkein sanasta sanaan! Ainoa että oon sinkku

 

Jos mä olisin eronnut, tykkäisin ehkä enemmän yh-isistä kuin lapsettomista tai viikonloppuisistä. Yh-isä kuitenkin tietää, mitä se arki lapsen kanssa on, viikonloppuiseillä taas ei aina oikein ole sellaista arkirutiinia, monilla se on vaan yhtä lapsen viihdyttämistä koko viikonlopun, kun on muuten huono omatunto. Lapsettoman kanssa en alkaisi seurustella, siinä kun vois olla sellainen riski että haluaiskin mun kanssa lapsen :O. Ja sitä mä en taas halua.

Just näin

 

Olin yhdessä vaiheessa jopa rakastunut erääseen yh-isään (emme aloittaneet suhdetta muista syistä, yh-isyys ei siihen vaikuttanut) ja isyyshän nimenomaan antoi hänestä positiivisen kuvan kun tiesi hänen pärjäävän lasten kanssa. Ja kantaa vastuun lapsistaan.

Sellaiset miehet sen sijaan mietityttää, jotka ei eron jälkeen ole lastensa kanssa tekemisissä tai ovat vain hyvin vähän. Väkisin miettii että jos sellaisen kanssa saisi lapsen, niin hylkäisikö senkin eron tullen.

 

En kierrä. Nain sellasen pois markkinoilta.

 

Olen seurustellut yh-isän kanssa, ja kyllä siitä ongelmia oli. Lapsi oli isässään niin kiinni, ja lellitty, ettei siinä ollut uudelle kumppanille tilaa. Ja ihan rehellisesti en pystynyt lapseen kiintymään, joten se tyrehtyi siihen. En halunnut mitään monimutkaista suhdetta, vaan sellaisen, missä perhe perustetaan yhdessä. Toivottavasti ap-mies löydät itsellesi sopivan ihmisen.

 

Oon yh-äiti ja mulle kelpais yh-isä. Mieluummin kuin joku lusmu, joka näkee lapsiaan silloin tällöin tai ei ollenkaa tai lapseton poikamies. Oon 36 ja lapset on nyt tehty, enempää en halua, tai siis jos miehelllä on lapsia, niin ok, mutta ite en halua enempää. Mä ainakin arvostan miehessä sitä, että se pitää lapsistaan huolta, oli sitten lähi- tai etävanhempi. En koe ex-puolisoa rasitteena, onhan mullakin sellainen, siis ex. Onko se sitten rasite, onkin jo toinen juttu. Enemmän mua pelottaa ne tulevat uudet appivanhemmat.

 

Jos olisin sinkku, en varmasti kiertäisi yh-isää kaukaa. Se tuo miehestä kuvan vastuullisuudesta, ja välittävästä. Ihmeellistä, että naiset niin tekee... No ehkä niillä ei itsellä ole lapsia, jos vaikka pelkäävät sitä puolta, olla äitipuolena.

 

Oletko lähestynyt lapsettomia sinkkunaisia vai yh-äitejä? Varsinkin ensimmäiset ehkä toivovat tulevaisuudessa yhteisiä lapsia ja haluaisivat, että ensimmäinen lapsi olisi molempien ensimmäinen.

Kohderyhmän vaihto?

 

Olisin voinut aikanaan ottaa yh-isän, olettaen siis, että äiti ei olisi kuvioissa ollenkaan... Mulla on monia "lapsellisia" miehiä kavereina ja kyllä se vaan niin on, että se lapsellisen miehen elämän suurin rakkaus on aina se oman lapsen äiti. Sekään ei vaikuta, vaikka tällä äidillä olisi uusi mies.... Ei olisi minusta ainakaan parisuhteeseen, jossa tietäisin aina tulevani ex-naisen jälkeen...

 

Jos mä olisin eronnut, tykkäisin ehkä enemmän yh-isistä kuin lapsettomista tai viikonloppuisistä. Yh-isä kuitenkin tietää, mitä se arki lapsen kanssa on, viikonloppuiseillä taas ei aina oikein ole sellaista arkirutiinia, monilla se on vaan yhtä lapsen viihdyttämistä koko viikonlopun, kun on muuten huono omatunto. Lapsettoman kanssa en alkaisi seurustella, siinä kun vois olla sellainen riski että haluaiskin mun kanssa lapsen :O. Ja sitä mä en taas halua.

tätä mieltä minäkin olen
en kiertäisi yh-isää kaukaa
mutta kiertäiskö yh-isät kaukaa esim 3 tai 4 lapsen yh-äidin?

 

Olisin voinut aikanaan ottaa yh-isän, olettaen siis, että äiti ei olisi kuvioissa ollenkaan... Mulla on monia "lapsellisia" miehiä kavereina ja kyllä se vaan niin on, että se lapsellisen miehen elämän suurin rakkaus on aina se oman lapsen äiti. Sekään ei vaikuta, vaikka tällä äidillä olisi uusi mies.... Ei olisi minusta ainakaan parisuhteeseen, jossa tietäisin aina tulevani ex-naisen jälkeen...

varmasti tuo menee myös toisinpäin

joillain vaikuttaa exät, joillain ei, tuskin voi yleistää

 

Eis siis mitään vikaa paitsi jos satut olemaan sellainen yh isä,joka on käyttänyt erinäisiä kymppitonneja rahaa ja tuhansia psykologitunteja oikeutta varten todistaaksesi miten hullu ja huono äiti ex kumppanisi oli saadaksesi lapset.Samalla jos vielä itkeskelet sitä miten väinpitämätön ex kumppanisi oli,kun ei lasta halua käydä lomillasi hakemassa Norjasta tms muusta kaukaisesta paikasta tapaamisviikonloppna:Ja olet lähinnä naimisissa dominoivan äitisi kanssa.Tjaa itse kiertäisin sinut kaukaa.Luultavasti etsit vain toista uhria.Minulla on parempaakin tekemistä kuin todistella sinulle,lastensuojelulle,neuvolalle ja suvullesi nk "hyvää äiteyttä".
Lähemmän kanssakäymisen toivossa saisit esitellä minulle oikeudenkäyntipaperisi.
Tuollaisiakin yh miehiä on nimittäin liikkeellä.
Hyvää ex kumppanistaan puhuva saisi puolestaan niitä plussapisteitä.

 

Yh-isä = lapsi asuu äidin kanssa ja mies näkee lasta joskus kun muistaa, mutta muistaa kyllä itkeä aina kännissä kuinka lasta rakastaa ja lapsi on parasta maailmassa ja saisko vähän säpiä.

 

Ja mun kokemus on, että yh-isät hoidattaa lapset omalla äidillään, ja sekin tekee tilanteesta vaikean. Jos et heti rakasta ja lepertele lapselle, oot kauhee akka. Siinä on vaan liian monta eri ulkopuolista tahoa, joilla on mielipide suhteesta, ja siihen on tosi vaikea ulkopuolisen mennä. Joten ei kiitos yh-isille.

 

[QUOTE="vieras";28133739]Yh-isä = lapsi asuu äidin kanssa ja mies näkee lasta joskus kun muistaa, mutta muistaa kyllä itkeä aina kännissä kuinka lasta rakastaa ja lapsi on parasta maailmassa ja saisko vähän säpiä.[/QUOTE]

Nyt sä kuvailit etäisän Yh-isä on miespuolinen vastine yh-äidille.

 

Koska en halua lapsia. En omia, enkä miehen.

 

Mä tietäisin olevani paska "äitipuoli", joten en halua miestä jolla on lapsia.

Yh-isät on ystävänä usein mukavia, mutta parisuhdetta en voisi kuvitellakkaan.

 

En todellakaan haluaisi olla äitipuoli. Eroperheen lapset oireilevat, ja syypää kaikkeen on äitipuoli.