V
vierailija
Vieras
Moni varmasti haluaisi tehdä harrastuksestaan kannattavan yrityksen. Jotkut ovat jopa näin onnistuneet tekemään, kaikki kunnia heille. Mutta missä kulkee harrastamisen ja yrittämisen raja? Jos toiminta ei ole millään tavalla kannattavaa, onko kyseessä silloin yritys vai harrastus? Yritykseksi nimetyllä harrastuksella saa verohelpotuksien lisäksi myös valtavan määrän tukia.
Onko toiminta silloin kannattavaa, jos ns. yritys toimii yli 70% pelkkien tukien varassa? Jokainen varmasti tietää, että tuet maksetaan valtion kassasta tai Euroopan Unionista. Eli jokaisen Suomalaisen veronmaksajan omasta kukkarosta. Monet yritykset saavat tukia ja korvauksia, mikä on hieno asia jos yritys valmistaa tuotteita, joita ihmiset tarvitsevat ja käyvät kaupaksi. Mutta entä jos näin ei ole?
Haluaisitko itse maksaa harrastuksesta josta ei ole mitään hyötyä sinulle, harrastuksesta joka aiheuttaa vahinkoa muiden ihmisten omaisuudelle, on riski ympäristölle ja suuri piikki kansantaloudelle?
Jokainen tietenkin käyttää rahansa miten haluaa, mutta olemme sitä mieltä että ei ainakaan meidän rahoista tueta tappiollista yritystoimintaa!
Jos olet samaa mieltä ja tiedät mistä yritystoiminnasta on kyse, ei sinun tarvitse lukea tätä loppuun asti. Jos jotain jäi epäselväksi, toivottavasti luet nämä tiedot porotalouteen liittyvistä epäkohdista.
Suomessa porotaloudesta saa päätoimeentulonsa noin 1000 taloutta. Poronhoitoalue kattaa 36% Suomen pinta-alasta, tällä alueella porot saavat liikkua vapaasti ilman muiden maanomistajien lupaa.
Tästä monet paikalliset ovatkin huolissaan, koska porot aiheuttavat tuhoa pihoilla ja metsissä.
Porot saattavat olla myös ihmiselle vaarallisia kiima-aikaan, jolloin urokset voivat hyökätä ihmisen kimppuun. Metsätiellä koulukyytiä odottava lapsi ei varmaankaan voisi mitään isolle nelijalkaiselle siinä tilanteessa.
Onko toiminta silloin kannattavaa jos myydystä lihasta saadaan yhteensä 16.100.000€ korvausten ollessa 20.000.000€? Tästä summasta mm. petokorvauksia on maksettu 5 milj.€, vasakorvauksia 1 milj.€, ja eloporotukea 4.450.000€. Näitä nauttivat kaikki 4400 poron omistajaa. Kuukaudessa yksi poron omistaja tienaa korvauksista 549€ ja teurastuotosta 305€. Tämä siis keskiarvo kaikkien poron omistajien kesken, kuten aikaisemmin todettu noin 1000 saa päätoimentuloksi laskettavan tulonsa poroista. Tähän ei sisälly yleiset tuet. Lisäksi pienet porotilalliset ovat usein myös päivätöissä tai saavat Kelalta tukea.
Porotalous vaikuttaa myös moneen muuhun asiaan Pohjois-Suomessa. Monilla alueilla porot ovat syöneet tunturit tyhjiksi, aiheuttaen vahinkoa alkuperäiselle kasvustolle.
Ravinnon puutteen vuoksi myös porot kärsivät. Vasat jäävät normaalia pienemmiksi ja lihan tuotto pienenee entisestään. Poromiesten antamien lausuntojen mukaan, on todennäköistä että ensi talvena osa poroista kuolevat nälkään, huonon sienivuoden takia.
Myös Suomen petoeläinkanta kärsii huomattavasti poronhoidon takia. Erittäin uhanalaisten susien tappamiseksi myönnettiin kaatolupia metsästyskaudella 2011-2012 yhteensä 20, joista 18 oli myönnetty poronhoitoalueelle. RKTL:n tietojen mukaan alueella oli 2011 40-50 sutta, viimeisimpien tietojen mukaan poronhoitoalueella susia on tällä hetkellä 20-40. Määrä on hyvin pieni ottaen huomioon, että puhutaan alueesta, joka on jopa 36 prosenttia Suomen pinta-alasta.
Onko toiminta silloin kannattavaa, jos ns. yritys toimii yli 70% pelkkien tukien varassa? Jokainen varmasti tietää, että tuet maksetaan valtion kassasta tai Euroopan Unionista. Eli jokaisen Suomalaisen veronmaksajan omasta kukkarosta. Monet yritykset saavat tukia ja korvauksia, mikä on hieno asia jos yritys valmistaa tuotteita, joita ihmiset tarvitsevat ja käyvät kaupaksi. Mutta entä jos näin ei ole?
Haluaisitko itse maksaa harrastuksesta josta ei ole mitään hyötyä sinulle, harrastuksesta joka aiheuttaa vahinkoa muiden ihmisten omaisuudelle, on riski ympäristölle ja suuri piikki kansantaloudelle?
Jokainen tietenkin käyttää rahansa miten haluaa, mutta olemme sitä mieltä että ei ainakaan meidän rahoista tueta tappiollista yritystoimintaa!
Jos olet samaa mieltä ja tiedät mistä yritystoiminnasta on kyse, ei sinun tarvitse lukea tätä loppuun asti. Jos jotain jäi epäselväksi, toivottavasti luet nämä tiedot porotalouteen liittyvistä epäkohdista.
Suomessa porotaloudesta saa päätoimeentulonsa noin 1000 taloutta. Poronhoitoalue kattaa 36% Suomen pinta-alasta, tällä alueella porot saavat liikkua vapaasti ilman muiden maanomistajien lupaa.
Tästä monet paikalliset ovatkin huolissaan, koska porot aiheuttavat tuhoa pihoilla ja metsissä.
Porot saattavat olla myös ihmiselle vaarallisia kiima-aikaan, jolloin urokset voivat hyökätä ihmisen kimppuun. Metsätiellä koulukyytiä odottava lapsi ei varmaankaan voisi mitään isolle nelijalkaiselle siinä tilanteessa.
Onko toiminta silloin kannattavaa jos myydystä lihasta saadaan yhteensä 16.100.000€ korvausten ollessa 20.000.000€? Tästä summasta mm. petokorvauksia on maksettu 5 milj.€, vasakorvauksia 1 milj.€, ja eloporotukea 4.450.000€. Näitä nauttivat kaikki 4400 poron omistajaa. Kuukaudessa yksi poron omistaja tienaa korvauksista 549€ ja teurastuotosta 305€. Tämä siis keskiarvo kaikkien poron omistajien kesken, kuten aikaisemmin todettu noin 1000 saa päätoimentuloksi laskettavan tulonsa poroista. Tähän ei sisälly yleiset tuet. Lisäksi pienet porotilalliset ovat usein myös päivätöissä tai saavat Kelalta tukea.
Porotalous vaikuttaa myös moneen muuhun asiaan Pohjois-Suomessa. Monilla alueilla porot ovat syöneet tunturit tyhjiksi, aiheuttaen vahinkoa alkuperäiselle kasvustolle.
Ravinnon puutteen vuoksi myös porot kärsivät. Vasat jäävät normaalia pienemmiksi ja lihan tuotto pienenee entisestään. Poromiesten antamien lausuntojen mukaan, on todennäköistä että ensi talvena osa poroista kuolevat nälkään, huonon sienivuoden takia.
Myös Suomen petoeläinkanta kärsii huomattavasti poronhoidon takia. Erittäin uhanalaisten susien tappamiseksi myönnettiin kaatolupia metsästyskaudella 2011-2012 yhteensä 20, joista 18 oli myönnetty poronhoitoalueelle. RKTL:n tietojen mukaan alueella oli 2011 40-50 sutta, viimeisimpien tietojen mukaan poronhoitoalueella susia on tällä hetkellä 20-40. Määrä on hyvin pieni ottaen huomioon, että puhutaan alueesta, joka on jopa 36 prosenttia Suomen pinta-alasta.
