Z
zxc
Vieras
Miten tän selittäisi...... En puhu nyt rahasta va enemmän henkisestä puolesta. Kun mietin tuttavia, jotka on suht koht samassa elämätilanteessa ku mekin, niin jotenkin tule hyvin onneton olo. Tuntu jotenkin että se miten me nyt eletään ei oo se miten mä oikeasti haluaisin elää. haluaisin, että kotona olisi aina siistia ja jokaiselle tavaralle olisi oma paikka, no, meillä kaikki tavarat on ihan sikin sokin ja kun tarvi jotain ei ikinä sitä löydä. haluan että elämässä olisi uutakin ku lasten isovanhemmat, että meilläkin miehen ka olisi joskus kiva, voisi lähteä jonnekin kavereiden ka, mutta eipä oo enää hirveästi kavereita, tuttavia kyllä on, mutta mutta....
Joku voisi sanoa, aloita "siivoamalla" kämpän ja elämäkin muuttu, mutta tuntu että joka kerta ku tavarat on njärjestyksessä niin heti ne on taas lattialla, sohvilla, eteisessä (ku perheessa on 2 alle 3v lasta ja mies)...
joo, miten tästä oikein jatkaisi?
Joku voisi sanoa, aloita "siivoamalla" kämpän ja elämäkin muuttu, mutta tuntu että joka kerta ku tavarat on njärjestyksessä niin heti ne on taas lattialla, sohvilla, eteisessä (ku perheessa on 2 alle 3v lasta ja mies)...
joo, miten tästä oikein jatkaisi?