Mä olen ollut gradua vaille valmis jo esikoisen syntymästä lähtien, eli vuodesta 2009. Onhan sitä tässä välillä väkerretty, mutta ei musta vaan ole kotiäitiyden ohella opiskelemaan. Neljä lasta meinasin tässä välissä pykää, jos kaikki menee putkeen, niin olen viimeisen syntyessä 32-33. Sitten kotona kunnes nuorin menee eskariin tai vaihtoehtoisesti pää ei enää kestä, ja sitten ehtii valmistua ja vielä tehdä työtäkin ihan runsaasti. Ei opena välttämättä kauheasti yli 20 vuotta edes kannata olla.

Nyt olen 30-vuotias.
Nää on näitä elämän valintoja, eikä se suinkaan ole muilta pois, jos elelee minimivanheimpainrahalla palkkaa vastaavan sijaan. Kodinhoidontukihan on kaikille sama. Tietenkin tää ei ole mulle paperilla laskettuna mikään rahakkain elämänpolku, eläkkeet kärsii ja mitä vielä, mutta enpä mittaa näitä asioita siten. Ja ennen kuin joku mulisee lisää, niin jos pistäisin kaikki neljä lastani päiväkotiin, saisin olla melkoinen juristilääkäri ennen kuin se tulisi yhteiskunnalle edullisemmaksi kuin kotihoito.
Minä tekisin sinuna vauvan nyt, sais lapsiluvun täyteen. Mutta teet toki omat ratkaisusi.
(Ja mikäli joku miettii, niin sossusta en ole koskaan mitään hakenut, enkä hae. En tosin tuomitse niitä, jotka siihen päätyvät.)