Haluaisin tietää mitä mieltä te muut tulevat äidit olette mieltä miehen juomisesta raskauden aikana?

Eli siinä se nyt tulikin jo..

Haluaisin että oma mieheni vähentäisi tuota juomista, en tiedä mikä siinä on mutta itseä ihan ärsyttää tuo joka 2 viikonloppu juominen (tarkemmin sanottuna joka kerta kun hän palaa lomille armeijasta.) Monet keskustelut ja riidat ollaan aiheesta käyty, mutta ns. "kultaista keskitietä ei vain ole saatu aikaan." Mitä mieltä muut tähän aiheeseen?

 

Tuskinpa pitäisin jos usein jois, koska en tykkää jos mies juo muutenkaan usein. Mut meillä ei sitä ongelmaa ole kun mies ei muutenkaan juo ku ehk kolme kertaa vuodessa ja sillonkin menee ulos, et ei tarvi sitä juomista kattella :heart: Tosin saunakaljan otto on sit erikseen, niit ko se ottaa vaan yhen ain, noin pari kertaa enintää vkossa.

 

Ei mua haitannut. Ukko kävi varmaan joka viikko juomassa ja käy yhä pari kertaa kuussa miten nyt töiltään ehtii. Olin itsekin silloin ikäisesi kun saimme esikoisen ja niin oli myös mies samanikäinen. Ajattelin vain, että en voi kieltää menemästä ja olen saanut itekin mennä jos on huvittanut. Mutta raskausaikana kaikki tuntuu tietenkin suuremmalta aina. Kai mäkin joskus natkutin. Ainoa mistä sanon miehelle, on se ettei tule kotiin jos kovin humalassa vaan menee muualle yöksi. Kun en tykkää että aamuyöllä könytään sisään ja syödään keittiössä ja sotketaan |O

 

Niin ja kotiin en anna koskaan tuoda kavereitaan, menee kyllä baariin tms jos ottaa. Meillä ei kaljoitella ollenkaan lasten aikana, se on varma.

 

kyl mä ainakin sanoisin jos mun mies olisi tuollainen. jos rakastaa toista niin kestää kyllä kullakin asiaa

 

Ymmärrän kyllä, että noin usein juominen harmittaa. Raskausaikana nainen kuitenkin usein tarvisi tavallista enemmän tukea ja huomiota. Kokonaan juomista en kyllä kieltäisi.

Meillä ei kyllä ole miehen kanssa alkoholin kanssa ongelmaa, todella harvoin käy missään baareissa tms. Saunakaljan ottaa aina saunoessa, mutta vain siis sen yhden. Joskus kesäisin saattaa mennä pihatöissä parikin, muttei siis edes humallu niistä.

Näitä naisia en kyllä ymmärrä (ja ehkei minun tarvitsekkaan), jotka eivät "päästä" miestä kotiin, jos ovat olleet baarissa. Onhan se koti miehenkin! Eikö sitä miestä voi sitten laittaa vaikka sohvalle tai jonnekkin toiseen huoneeseen, jos ei sitä "haisevana" tahdo viereen nukkumaan? Mutta tehköön kuitenkin jokainen niinkuin parhaaksi katsoo ja mikä itse kunkin parisuhteelle sopii.

Paras neuvoni eternal-lifelle olisi, että yritä vielä keskustella asiasta, ei syyttelemällä, haukkumalla tai vaatimalla, vaan kertomalla, miltä sinusta tuntuu, kun toinen käyttää vapaat viikonloppunsa juomiseen ja keskityt vain siis siihen miten SINÄ koet asian. Yksi ratkaisuhan voisi myös olla, että yritätte yhdessä löytää jonkin kivan harrastuksen tms. jota voisitte yhdessä tehdä näinä viikonloppuina. Toivottavasti löydätte vielä keskustelemalla sen kultaisen keskitien eikä kummallekkaan jää tunnetta, että on joutunut tekemään liian (?) suuria uhrauksia :hug:

viides

 

Minun mies ei käy nykyään enää baarissa juuri koskaan (n. 3xvuosi), mutta esikoisen aikana kävi. Kävi ehkä pari kertaa kuussa. Mua ei baarissa käynti haitannu vaan enempi haittas se ku jäin yksin viettään iltaan. Olin silloin melko läheisriippuvainen. Nyt yritän patistaa miestä baariin tai edes kaverille saunoon, mutta ei sitä kiinnosta. Kotona on kuulemma mukavaa.

Ymmärrän sinun tilanteesi kun et edes saa olla miehesi kanssa kuin joka toinen vkl ja silloinkin miehesi lähtee baariin. Menis siinä hermot ite kullaki. Kun armeija loppuu ja mies näkee kavereita muutenkin niin ehkä sitä ei sit enää tarvi lähteä niin usein baariin. Tai ainakaan joka toinen vkl ei enää tunnu ehkä niin usein olevan kun saa olla enemmän yhdessä.

Toivottavasti saatte aikaan ratkaisun johon sinäkin olisit tyytyväinen.

Johjo 17+2

 

Heissan eternal-life,

meillä keskustellaan myöskin aiheesta. Oikeastaan ainoat riidat tulee juurikin tuosta miehen juopottelusta. Hän kun ei taas mielellään lähtisi baareihin, mutta nyt raskaana en jaksa katsella kotonakaan/ mökillä tissuttelevaa ukkoa. Pari kertaa kun hän nyt on sitten ollut juhlimassa oikein kutsutusti, niin yllättäen löytynyt uusi piirre, eli hän ei sitten ilmoittele itsestään ja minä kotona huolissani. Raivohan siitä iski päälle ja tilanne oli valmis
NO joka tapauksessa meillä on edistytty asiassa keskustelemalla ja mies on ollut kolmekin vkl:a putkeen juomatta pisaraakaan. Joten keskustelkaa, keskustelkaa ja keskustelkaa niinkuin viideskin kehoitti.
Miesten kanssa vaan joutuu käydä samaakin keskustelua useampaan otteeseen ennenkuin menee jakeluun, ainakin meillä.
Itseäni myös ärsyttää jos kaljanjuonnista tulee jollain tapaa rutiini niinkuin teidän tapauksessa "jokatoinen viikonloppu", eli kaikki mistä on tulossa tapa on mielestäni petollinen tie, koska sitten siitä muodostuu ns. ruutiini josta on vaikea poiketa.
Mitä jos kysyisit mieheltäsi että " miltä susta tuntuisi olla kuukausi ihan hissuksiin mun kanssa?" ..jos heti tulee vastalauseita niin kerro rauhallisesti kuinka sinä itse olet n 10 kk selvinpäin joten luulisi ettei yhden kuukauden olevan liikaa vaadittu..

HM 14+6

 

Mulla on ollut meidän parisuhteessa aina sellainen periaate, etten rajoita mieheni menemisiä ainakaan nalkuttamalla. Sikäli mulla on ollut onnea, ettei mieheni mene joka viikonloppu, mikä jo johtuu ihan harrastuksestaankin - lätkä kun vie aikaa etenkin syys-talvi-kevätaikoihin. Toisaalta juuri tuon harrastuksen takia olen ehtinyt tottumaan siihen, että hän on iltoja poissa.

Meillä on ollut tässä odotusaikana juuri keskustelua siitä, että vauvan synnyttyä toiveeni on, ettei mies tule suoraan baarista "kotiin". Tällä tarkoitan sitä, että en halua häntä samaan sänkyyn nukkumaan krapulaansa pois pahanhajuisena, vaan toivon että hän tulee sitten paremmassa hapessa suihkunraikkaana. Meillä on onneksi sen verran iso talo, että hänen ei tarvitse etsiä majapaikkaansa kavereilta, vaan voi tulla ihan kotiinkin, kunhan vaan menee nukkumaan alakerran vierashuoneeseen. Jo ihan tässä odotusaikanakin on alkanut ärsyttämään se krapulapäivien "haaskaus" eli kun mies vaan makaa toipumassa. Siitä on siis hieman keskusteltu, että ehkä jatkossa toivoisin pientä rajaa sen juomisen suhteen, olen muistuttanut miestäni siitä että baarista pääsee kyllä ulos ennen valomerkkiäkin!

Aloittajan kirjoituksesta huomaa että he ovat vielä nuoria, eikä yhteinen elämä ole päässyt todennäköisesti vielä muotoutumaan uomiinsa - jo ihan tuon armeijankin takia. Tässä näkisin kyllä mahdollisuuden pieneen itsenäistymiseen sen sijaan että kerää katkeruutta ja pahimmassa tapauksessa tuhoaa koko parisuhteen.
Ja siitä paljon mainostetusta keskustelusta (niin että mieskin on selvinpäin!) ei ole koskaan mitään haittaa.

 

Hei,
mun mielestä sinänsä tuon ikäisellä tuo ei ole kovinkaan ihmeellistä jos joka 2. viikonloppu juo mutta se ratkaisee enemmänkin mitä tuossa muutkin kirjoittivat että jos se aika on aina sinulta pois. Jos miehesi pääsee vain joka toinen viikonloppu lomalle ja aina on menossa pois, niin kyllä se tietysti kurjalle tuntuu. Mutta siis onko näin, että miehesi lähtee baariin pois vai juoko sinun läsnäollessasi ja se tuntuu sinusta kurjalle? Itse olemme ihan eri ikäluokkaa mutta oma mieheni ottaa kyllä lähes joka viikonloppu muutaman, yleensä ihan kotosalla lapsen mentyä nukkumaan eikä se haittaa minua ollenkaan niin kauan kunhan mies ei kunnolla humallu ja ala sammaltaa ja puhua epäselvästi. Näin ei kuitenkaan enää edes tapahdu koska mieheni ei myöskään halua sitä, että jos lapsi herää ja näkee hänet humalassa. Toisinaan lähtee sitten kunnolla ulos tuulettumaan jos/kun tuntuu, että pää on tuuletettava. Alkoholi siis kuuluu elämään, humala ei.

Mutta koska en oikein tiedä, mikä tuo tilanne siis on (juoko kotona vai baarissa), niin vaikea neuvoa mitään yksiselitteistä. Toisaalta jos kykenisit sietämään hiukkasen sitä juomista sillä vauvan syntymän jälkeenhän sen on humalahakuisesti ainakin kotona loputtava - ja toivottavasti ainakin aluksi myös baarireissut vähenevät jotta aikaa riittää vauvallekin. Ajattelin kuitenkin, että eläisikö miehesi vielä sitä "nuoruuttaan" ja haluaisi mennä ja juoda kun siihen vielä on mahdollisuus. Toki jo vauvan tekeminen vaatii sitoutumista ja entisenlaiseen elämään ei enää tietyllä tapaa ole mahdollisuutta - tai ei pitäisi olla. Mutta löytäisittekö te asiassa jonkun kompromissin ettei sinulle kuitenkaan tulisi juomisesta paha mieli? Oletteko puhuneet asiasta mitä tapahtuu sitten kun vauva on syntynyt?

Klisee ohje on aina se, että puhukaa, puhukaa ja puhukaa... Jaksamisia

 

Yleensä kavereilleen menee aloittelemaan ja baariin hän päätyy. Itsestään ei kyllä pahemmin ilmottele enkä sen takia voi itsekkään nukkua, joka tosin olisi erittäis tärkeää nyt raskaana ollessa. Pitää yrittää ehdoittaa vaikka tuota kuukauden "humalatonta" aikaa miehelle, jos vaikka suostuisi.. :/

Itse olen miettinyt tuota, että jos hän "elää" nuoruutensa viimeisiä hetkiä, mutta eihän lapsi sitä nuoruutta tapa? Tai itse en nää asiaa ainakaan niin, eihn lapsi kuitenkaan sitä lopeta, se on minusta hidaste, ettei voi mennä niin usein kun haluaisi. En nyt tiedä selitinkö tämän ihan oikein, mutta toivon että ymmärsitte mitä tarkoitin.

Eternal-life ja pieni 10+0

 

Karro ehdottomasti miehellesi miltä susta tuntuu olla kotona ja uni ei tule. Tekstiviesti on niin pikku juttu että jollei siihen edes kykene, niin jo on kumma.
Entä jos jonkun baari-illan tilalla menisitte yhdessä ulos syömään hyvin ja mies voisi siinä ottaa sitten normaali ruokajuomat, siitä sitten kotiin yhdessä? Miltähän se hänestä kuulostaisi.
Mua ainakin ärsyttää ajatus että nyt kun eukko on raskaana niin ikäänkuin sitä ei kaipaisi mitään kivaa elämään. Yhtälailla kaipaa ihmisten ilmoille, mutta luonnollisesti itse en ainakaan halua edes yökerhoihin yötä myöten hillumaan, vaan syömään, leffaan, teatteriin ym. sellaista kevyempää kivaa.

 

Meillä mies ei juurikaan käy missään.
Mä oon siis jopa patistanu sitä lähteen baariin vaikka sitten vaan muutamalle.
En siis tässä raskaudessa, kun oon niin pahoinvoiva ja väsynyt että sais ettii toisen asunnon jos sen tekis (ehkä hieman liioteltu)

Jos mies jois joka viikonloppu miettisin tarkoin kuinka kauan jatkaisin suhteessa. Sen verran noista tapauksista on jo tullu kokemusta että en uudestaan siihen rumbaan lähtis. Toisaalta en kyllä ois lasta alulle laittanu miehen kanssa jonka täytyy joka viikonloppu päästä baariin.

odottaminen, synnytys ja lastenhoito on sen verran voimia vievää että miehen mitta katsotaan mun silmissä sillä onko hänestä ottamaan vastuu vai ei. Kyllä se vastuu kuuluu miehelle siinä missä naiselle.

kunnon keskustelu vaan miehen kanssa pystyyn. Kerrotte kummatkin omat odotukset toisiltanne ja mietitte mitä olette valmiita suhteen eteen tekemään.

lisään vielä sen että oon lukenu jostain jonku psykologin tai vastaavan kirjotuksen missä kerrottiin että usein miehelle tulee "juoksu" kausi kun nainen on raskaana. Saattaa mennä ohisitten lapsen syntymään. Mutta on yksi kaveri seurustelee sellasien miehen kanssa jota ei juurikaan kotona näy auttamassa lastenhoidossa.

Joten ehdottomasti kannattaa asia ottaa puheeksi eikä tuudittautua että jos se menee ohi.

 

Raskaana tai ei, mä kyllä vetäisin herneen nenään normaalitilassakin, jos ukko kävis noin paljon viihteellä... :xmas:

Mut me ollaan vissiin jo vanhuksia. Silti. Kyllä mun mielestä sulla on oikeus asiasta keskustella miehen kanssa ja esittää toive, ettei hän kävisi niin paljon, jos se sua kerran häiritsee ja kun kuitenkin ootte sitä lasta yhdessä tekemässä... Luulisi, että ukonkin on helpompi nyt jo vähentää kuin sitten vauvan synnyttyä vetää kerrasta poikki. Tapoja on niin vaikea muuttaa, et loiva lasku on yleensä parempi kuin äkkijyrkkä kielto. :hug:

 

Ymmärrän ja en ymmärrä. Oma mies yhdessä vaiheessa alkuraskauttani tuntui myös käyvän koko ajan ulkona (toisin sanoen pari kertaa kuussa ) ja sekin toisinaan pisti jo ärsyttämään. Onhan se tylsää kun toinen vaan voi mennä ja itse et. Tai toisinaan se kiinnostakaan.

Mua tosin sun tilanteessa ärsyttäisi varmaan entistä enemmän, olisi ihan kiva viettää aikaa sen oman kullan kanssa niinkin ettei se humalassa/krapulassa.

 

Nyt ensiviikon viikonloppuna mies tulee lomille ja on tarkoitus että hänen kavereillaan on tuparit silloin, mutta mies sanoi ettei varmaan halua että tulen mukaan sen takia jos sitten hormoonit alkavat kiertämään ja rupean räyhäämään jostain, kuten esim siitä että hän juo liikaa.. :/ Ainut mistä saattaisin suuttua olisi se jos haluaisin aikaisin kotia nukkumaan ja mies ei voisi edes yrittää saada mulle kyytiä. Olean tästä jo puhunut hänelle, että mikä siinä on ettei kukaan halua raskaana olevaa naista mukaan mihinkään, sama juttu toistuu kavereidenkin kanssa ja hän sen tietää?? Miehet.....

 

Mulle on ok että kotona ottaa illalla yhden tai kaks sen JÄLKEEN kun lapset on saatu nukkumaan! Lasten nähen ei pulloja eikä muutenkaan tarvi humalanhakuista juomista usein ottaa! yöks inhoan kännisiä miehiä :kieh: heh!! Ja en kyllä todellakaan tykkäis jos mun mies kävis baareissa tai kavereiden luona usein ryyppäämässä! eih en kattelis moista kun perhe on. oon varmaan tosi nirso,mut mun mielipide tuo. onneksi mies ei ookkaan juomamiehiä.ottaa toki kohtuudella,mut ei haitaksi mulle eikä lapsille

Ap:lle :hug: toivottavasti saatte puhuttua asiat niin että sopii kummallekkin tuo juomaratkaisu

 

No oletko saanut viriteltyä keskustelua? Mitäs mies ollut mieltä? Mä kyllä loukkaantuisin jos mua ei otettaisi mukaan juhliin, kuulostaa aika seli-seli hommalta nuo hormoonit, saattaahan se herne mennä nenään ilman raskauttakin joskus, eli senkö takia ei yhdessä voisi mennä juhlimaan. Aaargh!! Nyt ukkoa raivelista kiinni ja piiiiitkä ravistus ..kuvainnollisesti, tietty

 

Mun mielestä koti ei ole oikea paikka humalaiselle miehelle - eikä naiselle. Kotona sallin mieheltä pari saunakaljaa, mutta en enempää. Baareissa tai bileissä hän on käynyt ihan luvan kanssa kerran - pari kuussa, mutta silloin edellytän hänen tulevan kotiin niin myöhään, että olemme muut nukkumassa. Ja se ehto täyttyy helposti!

 

Mies oli viime viikonloppuna toista kertaa tänä vuonna viihteellä, eli ei varmaan vähentää tarvi Mä en kyllä jaksaisi kattoa jos ukko koko ajan ryypiskelis. Meillä toisaalta on jo ennestäänkin lapsia, niin ei voi aina lähteä vaikka huvittaiskin. Yleensä viikonloppuna haluaa vaan maata ja jos menee baariin, niin on maanantaina entistä väsyneempi

 

Meillä tämä homma toimii siten, että asiasta keskusteltiin esikon odotuksen aikaan pitkään ja hartaasti. Mielestäni mieskin odottaa lasta saapuvaksi ihan kuin nainenkin, vaikka nainen kantaakin lapsen eikä voi sen takia juoda mitään vettä väkevämpää. Mutta jos mies on liian usein kännissä niin se vaikuttaa äidin pahan olon kautta vauvaankin. Ja jos kerran on valmis jälkeläisiä itselleen siittämään niin silloin myös miehen tulee mielestäni kantaa vastuu lapsista alusta asti. Tosin ikää meillä on molemmilla jo sen verran enemmän, ettei baareissa norkoilla muutenkaan ehkä kuin kerran tai kaksi vuodessa. On ehditty pippaloimaan ihan riittävästi jo enemmin.
Meillä on ainakin mies ymmärtänyt, miten asian koen ja muistakin syistä meillä ei juuri hirveen usein alkoholia käytetä.
Lapsen syntymänkään jälkeen ei olla kauheasti riekuttu, koska vauva on herää aamuisin suhteellisen aikaisin, eikä se tarkoita sitä, että äidin pitää vauva hoitaa niin silloin isänkin pitää olla skarppina pystyssä.
Mielestäni vastuu kuuluu molemmille vanhemmille niin isälle kuin äidillekkin.
En kuitenkaan koskaan kiellä miestäni juomasta tai menemästä mihinkään kavereidensa kanssa jos haluaa, mutta hän on onneksi itsekkin kiinnostunut lastensa hyvin voinnista ja on itsekkin sitä mieltä, että liika alkoholin käyttö ei ole oikein hyvästä. Eikä myöskään juuri noi krapulapäivät ole oikein reiluja lapsia kohtaan. Mitähän mahtavat ajatella jos vanhempi haisee vanhalle viinalle ja makaa vaan tokkurassa....
Jottei nyt saa väärää kuvaa niin en itse sylje pulloon, mutta kohtuus kaikes ja koppa päiväs.