Haluaisin saksanpaimenkoiran, mutta mulla ei ole kokemusta koirista :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "memmu"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Nyt on pakko sanoa, että voi elämä.

Eikai koiraa valita sen perusteella vaan, koska "MÄ HALUUN". :kieh:
Minun lempirotuni sattuu olemaan Gordoninsetteri, mutta en koskaan tule sellaista ottamaan, koska se rotu kuuluu maalle metsästävään perheeseen.

Ehkä jos olisit koirista paljon tietävä, yksin asuva mies, niin voisi harkita. Sakemanni sattuu olemaan juuri yksi niistä roduista joista ei koskaan tiedä.
Yksi edesmenneistä koiristani oli beaucenpaimenkoira, vanhemmat täysin kotikoiria, pentu oli pentutestauksessa pennuista rauhallisin ja kaikin puolin vain "kotikoiraksi sopiva", mutta näin vain ei todellakaan ollut, jopa minulle, jolla koirista pitkä kokemus, se koira oli TODELLA haastava ja vaati harrastustoimintaa ja kaiken aikani, jos minulla olisi sillon ollut jo tämä lapseni, en olisi pärjännyt, en millään!

Koira tulee valita sen perusteella millainen koira sopeutuisi teidän elämäänne ja perheeseenne. Sinulle voi käydä tuuri ja sattuisit saamaan rauhallisen ja helpon sakemannin, mutta minusta, tuo on venäläisen ruletin pelaamista elävällä olennolla joka ei ole leikkikalu.

Jep, elämä on täynnä riskejä... :O
Onneksi koiran hankkiminen ei kuitenkaan ole niistä suurimpia.
 
[QUOTE="juupeli";25979019]Jep, elämä on täynnä riskejä... :O
Onneksi koiran hankkiminen ei kuitenkaan ole niistä suurimpia.[/QUOTE]

Sinusta siis ei ole suuri riski ottaa tieten tahtoen lapsiperheeseen kookas ja vaativa susikoira joka voi osaamattomissa ja väärissä käsissä jopa tappaa lapsesi?

Voihan se kultainennoutajakin sen tehdä, mutta riski siihen on melko olematon. Tiedän yhden tapauksen jossa tanskandoggi oli hyvin aggressiivinen ja silloin vika ei ollut omistajan tyhmyydessä vaan ihan koiran päässä ja kasvattaja joutui koiran lopettamaan.
 
Mulla ensimmäinen oma koira oli saksanpaimenkoira, onnistuin saamaan loistoyksilön :) Kannattaa etukäteen perehtyä kasvattajiin kunnolla ja valita huolella paikka, josta koiran ottaa.

Jos kasvattaja on hyvä ja pentue on hyvä, se tarkoittaa, että koira soveltuu kokemattomalle perheenäidille?

Tällaisen ajattelumaailman takia saadaan jatkuvasti lukea kun bulli/sakemanni/staffi/dobberi/rotikka puri ihmistä tai tappoi ihmisen.
Toivottavasti Suomi ottaa muista maista mallia ja rajoittaa vaativien rotujen pitoa ja kasvatusta.
Ja painoitan, että vika ei ole näissä roduissa vaan ihmisissä jotka niitä ottavat.
 
Nyt on pakko sanoa, että voi elämä.

Eikai koiraa valita sen perusteella vaan, koska "MÄ HALUUN". :kieh:
Minun lempirotuni sattuu olemaan Gordoninsetteri, mutta en koskaan tule sellaista ottamaan, koska se rotu kuuluu maalle metsästävään perheeseen.

Ehkä jos olisit koirista paljon tietävä, yksin asuva mies, niin voisi harkita. Sakemanni sattuu olemaan juuri yksi niistä roduista joista ei koskaan tiedä.
Yksi edesmenneistä koiristani oli beaucenpaimenkoira, vanhemmat täysin kotikoiria, pentu oli pentutestauksessa pennuista rauhallisin ja kaikin puolin vain "kotikoiraksi sopiva", mutta näin vain ei todellakaan ollut, jopa minulle, jolla koirista pitkä kokemus, se koira oli TODELLA haastava ja vaati harrastustoimintaa ja kaiken aikani, jos minulla olisi sillon ollut jo tämä lapseni, en olisi pärjännyt, en millään!

Koira tulee valita sen perusteella millainen koira sopeutuisi teidän elämäänne ja perheeseenne. Sinulle voi käydä tuuri ja sattuisit saamaan rauhallisen ja helpon sakemannin, mutta minusta, tuo on venäläisen ruletin pelaamista elävällä olennolla joka ei ole leikkikalu.

Miksi pitää olla mies, jotta voi ottaa sakemannin?
 
Alkuperäinen kirjoittaja en ymmärtänyt;25979601:
Miksi pitää olla mies, jotta voi ottaa sakemannin?

Koirat haistavat hormonit ja vaativa koira yrittää yleensä herkemmin hyppiä alfanaaraan silmille. Esim jos nainen tulee raskaaksi, monet omistajat on huomanneet muutosta koiran käytöksessä. Miehellä on myös matalampi ääni johon koira reagoi herkemmin.
Ja muutenkin vaikka nainen ja kotiäiti olenkin niin luotan enemmän miehen auktoriteettiin kuin kotiäidin :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja en ymmärtänyt;25979601:
Miksi pitää olla mies, jotta voi ottaa sakemannin?

Ja siis minä en myisi sakemannia miehelle enkä naiselle jos olisi täysin kokematon.
Mutta JOS pitäisi valita, että myynkö kokemattomalle yksin asuvalle miehelle vai kotiäidille, valitsisin sen miehen.
Menee nyt kyllä ihan turhaksi väännöksi :whistle:
 
Ja: Kaikenmaailman pentukursseille ei kannata lähteä, siellä saatetaan opettaa ihan turhia juttuja, kuten "opeta pentu katsomaan itseäsi silmiin" (VIRHE!) ja jotain "opeta pentu seuraamaan namipalaa katseella" tai muuta yhtä typerää ja turhaa.
Älkää nyt vaan tätä uskoko! Katsekontakti on yksi tärkeimmistä asioista joka pennulle opetetaan!
Ja sekalinjaisen sukutaulussa on molempia, ei välttämättä niin että toinen vanh. käyttis ja toinen näyttis. Vanhemmat voi olla näytt. joiden takaa löytyy käyttölinjasia.
 
No ap on varmaan jo päätöksensä tehnyt, mutta muille samassa tilassa oleville: ÄLKÄÄ hyvät ihmiset ottako saksanpaimenkoiraa, ellei teillä ole vankkaa ja kattavaa kokemusta vaativista koirista. Itse en tunne tai edes tiedä ainuttakaan hyvin käyttäytyvää saksanpaimenkoiraa. Jokainen niistä on aggressiivinen ja omistajiensa vaikeasti hallittava. Yksi lähistön saksanpaimenkoira on tullut puremaankin minun kultsuani ihan vaan, koska päästyi miesomistajaltaan irti. Saksanpaimenkoira ampui suoraa varoittamatta kiinni ilman minun koirani minkäänlaista provosaatiota.

Lähes muut näkemäni saksanpaimenkoirat ovat myös ärisseet aggressiivisesti ja yrittäneet päästä minun tai koirani kimppuun. Todella pelottavia kohtaamisia, kun kyseessä kuitenkin on iso ja voimakas koira. Edes iso mies ei aina saa saksanpaimenkoiraa hallittua, niin siinä olisi heikko nainen aivan helisemässä. Miettikää, minkälainen painajainen sellainen koira on omistajalleenkin, kun joudut joka lenkki pelkäämään, raadellaanko me tänään joku hengiltä.
 

Yhteistyössä