Haluaisin saksanpaimenkoiran, mutta mulla ei ole kokemusta koirista :(

["memmu"]

Mitä tässä nyt pitäisi tehdä? Ottaa ensin kultainen noutaja ja sen jälkeen saksanpaimenkoira, että olisi kokemusta koirista?

Olen koko elämäni halunnut koiria ja nyt kun lapset jo isompia, olisi ihana keskittyä koiraan..

 

[ex-omistaja]

Jos olet oikeesti valmis panostamaan koiraan niin mikset voisi ottaa.
Minunkin eka koirani oli saksari ja luin ensin kaikki koirakirjat kirjastosta ja käin myös koirakoulussa sakemannini kanssa.
Tarvitsee touhua ja liikuntaa, kuten varmaan tiedätkin.
Kannattaa olla myös tosi tarkka siitä mistä koiran ostaa.

 

[alkuper---]

Jos olet oikeesti valmis panostamaan koiraan niin mikset voisi ottaa.
Minunkin eka koirani oli saksari ja luin ensin kaikki koirakirjat kirjastosta ja käin myös koirakoulussa sakemannini kanssa.
Tarvitsee touhua ja liikuntaa, kuten varmaan tiedätkin.
Kannattaa olla myös tosi tarkka siitä mistä koiran ostaa.

No kiva että joku ottanut sakemannin ekaksi koiraksi ja mennyt hyvin

Kyllä tarkoitus olisi panostaa koiraan paljon. Teen töitä kotona ja minulla on paljon luppoaikaa nyt kun lapset koulussa. Koirakirjoja ja sarjoja olen seurannut jo viimeiset 30 vuotta

Pentukoulussa tulisin käymään, lisäksi jossakin koiraharrastuksessa. Onko tästä hyviä ideoita? Onko agility liian lälly ja toisaalta suojelukoiratoiminta liikaa?

 

[feger]

Sakemanni menee ihan siinä samassa, mikä muukin tahansa rotu ensikoirana. MUTTA tärkeää on, että löytää oikeanlaisen yksilön. Jos haluat panostaa muuhun kuin näyttelytoimintaan, suosittelen lämpimästi että otat käyttölinjaisen sakun.
Itse en kovin paljoa pidä koko rodusta, kun se on mielestäni jalostettu liialti, mutta tosi helmiyksilöitä olen tavannut ja ne ovat melkein kaikki olleet käyttiksiä, eli ei luiskaperäisiä.

Jos et pelkää erikoisissa maastoissa ja olosuhteissa rämpimistä, niin suosittelen suuntautumaan etsintä- ja hajutunnistusjuttuihin. Itse olen löytänyt siitä niin koiralleni, kuin itsellenikin kivan harrastuksen.
Ja tietty sakemannithan loistavat tokokentillä aika hyvin, suuren miellyttämishalunsa ansiosta.

 

[ex-omistaja]

Omalla paikkakunnallani ei ollut agilityä tai suojelukoiratoimintaa. Kävimme ihan tavallisessa koirakoulussa.
Asuimme maalla ja tein siellä omat virikejutut koiralle, esim. jäljestämistä jne. Teimme pitkiä lenkkejä metsässä, siellä pystyin pitämään koiran vapaana.
Koiraa oli kiva kouluttaa sillä se tosiaan oppi aika nopeasti ja selvästi tykkäsi myös siitä.

 

[MIETTIKÄÄ NYT VÄHÄN]

suosittelen lämpimästi että otat käyttölinjaisen sakun.

Joo, ei kyllä ekaksi koiraksi mitään käyttölinjasta!!!! En usko että ap:lle ees myytäis käyttistä, niitä myydään kattokaas yleensä vaan työ-/suojelukoiriksi!!

 

[feger]

Joo, ei kyllä ekaksi koiraksi mitään käyttölinjasta!!!! En usko että ap:lle ees myytäis käyttistä, niitä myydään kattokaas yleensä vaan työ-/suojelukoiriksi!!

Näyttelylinjaiset ovat valitettavan usein viripäitä...

 

[LauhkeaLehmä]

Itselläni oli saksanpaimenkoira(tosin vasta toisena koirana), joka oli paljon helpompi, kuin sekarotuinen kaverinsa. Sakemannin kalloon kun sai opin iskostettua, niin ei missään vaiheessa sitä enää kyseenalaistanut. Tämä sekarotuinen taas on kiero kuin korkkiruuvi ja keksi etenkin nuoeran kaiken maailman kepulikonsteja. Toki yksilöissä on paljon eroja ja riippuu myös mitä linjaa saku edustaa.

Tosiaan jos on valmis panostamaan koulutukseen ja osaa olla johdonmukainen, niin miksikäs ei. Koirakoulussa on hyvä käydä vaikka pentukurssilla, niin saa homman hyvin käyntiin ja opastusta ihan käytännössä.

Mitä tulee harrastuslajeihin, niin niitähän löytyy pilvin pimein. Miksi agility olisi lällyä? Koira saa liikuntaa ja virikkeitä. Siksihän ihmiset kai koirineet harrastavat, jotta molemmilla olisi hauskaa. Varmasti sakemannikin nauttii, jos vaan on rakenteeltaan terve yksilö. Toko voisiolla myös mukava harrastus.

Mitä tulee suojeluun, sen jättäisin poliisin ja muiden ammattilaisten hommaksi. Se ei varsinaiseti ole mikään "kiva pikku harrastus". Suojelukoira on viranomaisten voimankäytön väline, siinä missä asekin. Ei matti meikäläisten hommaa siis.

Ja juu, jos päädyt saksanpaimenkoiraan, niin valitse kasvattaja huolella.

 

[viaraaas]

Näyttelylinjaiset ovat valitettavan usein viripäitä...

Sen takia niitten vanhempien pitäisi olla luonnetestattuja. Myös näyttölinjasen kanssa voi harrastaa

 

[chef]

Sakupiireistä en tiedä, mutta noin niinkuin yleisestiottaen käyttölinjaiset myydään nimenomaan työkoiriksi joko ihan työntekoon, tai sitten sentasoiseen harrastukseen, että sen voi laskea koiralle työnteoksi.

Jos mun harrastusmietteeni olisivat, "ehkä agilityä, ehkä suojelua tai ehkä jotain ihan muuta", en lähtisi käyttölinjaista edes harkitsemaan vaan ottaisin suosiolla geelarin. Kunnon käyttökoira kun aidosti vaatii sitten jo niin paljon, että mielestäni siinä kohtaa pitää tietää mitä koiralle pystyy tarjoamaan. Ja ihan varmasti geelipuoleltakin löytyy hyviä koiria.

Saku on mitä mainioin koira ns. ensimmäiseksi koiraksi koska se on niin peruskoira. Ja ihan äärimmäisen helppo kouluttaa! Joskin sen saa toki helposti pilattuakin, mutta jos on apuna pentukoulut yms. koirakoulut joista saa 2000-luvun neuvoja, en näe ongelmaa.

 

[HEi..]

Mitä nuo teidän termit tarkoittavat?? Siis näyttelylinjainen, geelari, käyttölinjainen??

 

[Santeriini]

Ei ole kokemusta koirista ? Eipä ollut mullakaan ennenkun koirani hommasin Ei sitä kokemusta kaupassa myydä

Ja mitäpä sillä on väliä onko sekarotuinen/pieni/iso/rotukoira tms ensimmäinen

 

[mistä tietää]

En ole ap, mutta saksanpaimenkoiran hankkmista myös miettinyt. Tuota kasvattaja-asiaa olen pohtinut, että mistä sitten tietää, kuka on hyvä kasvattaja ja kuka ei? MIten osaa valita oikean?

 

[chef]

Mitä nuo teidän termit tarkoittavat?? Siis näyttelylinjainen, geelari, käyttölinjainen??

Näyttelylinjainen ja geelari tarkoittaa samaa asiaa.

Näyttelylinjainen koira on siis ns. "näyttelykoirien" jälkeläinen ja näillä vanhemmilla on siis (ainakin toivottavasti) hyviä näyttelytuloksia, eli ne ovat ulkonäöllisesti hyvin vähellä rotumääritelmää. Näyttelylinjaisia koiria jalostettaessa panostetaankin siis siihen, että koira näyttää siltä miltä sen rotumääritelmän mukaan tulisi näyttää.

Käyttölinjaiset ovat sitten taas sellaisia, joiden vanhemmilla on tuloksia käyttöpuolelta, eli koiraharrastuksista. Ne eivät (yleensä) pärjää järin hyvin näyttelyissä, sillä niiden jalostuksessa on panostettu enempi siihen, miten se koira toimii, eikä niinkään siihen miltä se koira näyttää. Näiden koirien kohdalla on tärkeintä saada se koiran käyttöominaisuus mahdollisimman hyväksi.

Ja sitten on vielä sekalinja, jossa toinen vanhemmista on näyttelylinjainen ja toinen käyttölinjainen. Tällöin yleensä valitaan hyvä näyttelykoira, jolla on taipumuksia myös ihan kohtalaiseksi käyttökoiraksi...sekä hyvä käyttökoira, joka ei ole ihan sieltä "rumimmasta" päästä. Hyvällä tuurilla saadaan sitten ihan nättejä ja ihan kivasti toimia koiria aikaiseksi.

Osa vannoo näyttelylinjaisten nimeen (jos ei harrastukset niin kiinnosta) ja osa vannoo käyttölinjaisten nimeen (jos tärkeämpää on toimivuus, kuin ulkonäkö) ja osa haluaa sitten sen sekalinjaisen siitä välistä.

Rodusta riippuu onko olemassakaan kahta eri linjaa, eli kaikista roduista ei löydy näyttölinjaa ja käyttölinjaa erikseen, mutta osasta löytyy.

 

["tööt"]

Älä vaan osta suomesta sakemannia. Tai jos ostat ni osta rakkauslapsi. Et saa papereita, mutta jos ei näyttelyt kiinnosta ni ei sekään haittaa. Meillä käyttölinjainen puolipitkäkarvainen rakkauslapsi Virosta (ei pentutehtailijalta) ja on loistoyksilö. Kaveri harrastaa sakemanneja ja on kaks viimesintä hankkinut Saksasta, kun Suomesta ei löydy kun niitä viiripäitä..

 

[chef]

Ei ole kokemusta koirista ? Eipä ollut mullakaan ennenkun koirani hommasin Ei sitä kokemusta kaupassa myydä

Ja mitäpä sillä on väliä onko sekarotuinen/pieni/iso/rotukoira tms ensimmäinen

Pakko kyllä senvertaa sanoa, että kyllä sillä jotakin väliä on. Mä en misään nimessä olisi pärjännyt nykyisen koirani kanssa, jos se olisi ollut ensimmäinen koirani.

Ja koska kyseessä on hyvin aktiivinen rotu (yksi aktiivisimmista), ei koirani kasvattaja myy näitä ensimmäisiksi koiriksi kenellekään.

Varmasti yksilötasolla löytyy koiria jotka menevät ensimmäisenä koirana vähän kokemattomimmissakin käsissä, mutta kannattaako sille hakuammuntareissulle lähteä?

Joten ymmärrän kyllä sen pointin mikä löytyy sen takaata, ettei kaikkia rotuja myydä ensimmäiseksi koiraksi. Toisaalta ymmärrän senkin, että jos haluaa tietynrotuisen, niin onhan se ihan idioottimaista ottaa sitten ensin joku toinen rotu. Kun toisaalle kumartaa, niin toisaalle pyllistää.

 

[kokemus]

Myö hölmöt otettiin "pentutehtaasta", kun olivat niin sulosia, eikä ymmärretty, että ei kannata. Koira oli pelokas ja käyttäytyi siksi agressiivisesti muita ihmisiä, koiria, autoja jne kohtaan.
Lisäksi sillä oli lonkkavika.
Kun muutettiin niin koira piti lopettaa, koska olisi ollut liian vaikeaa sen kanssa kaupungissa.

 

[feger]

Pakko kyllä senvertaa sanoa, että kyllä sillä jotakin väliä on. Mä en misään nimessä olisi pärjännyt nykyisen koirani kanssa, jos se olisi ollut ensimmäinen koirani.

Ja koska kyseessä on hyvin aktiivinen rotu (yksi aktiivisimmista), ei koirani kasvattaja myy näitä ensimmäisiksi koiriksi kenellekään.

Varmasti yksilötasolla löytyy koiria jotka menevät ensimmäisenä koirana vähän kokemattomimmissakin käsissä, mutta kannattaako sille hakuammuntareissulle lähteä?

Joten ymmärrän kyllä sen pointin mikä löytyy sen takaata, ettei kaikkia rotuja myydä ensimmäiseksi koiraksi. Toisaalta ymmärrän senkin, että jos haluaa tietynrotuisen, niin onhan se ihan idioottimaista ottaa sitten ensin joku toinen rotu. Kun toisaalle kumartaa, niin toisaalle pyllistää.

Eikös sulla ole mm. kelpie?
En tiennytkään, että sulla on myös sakemanni.

 

[............]

Minulla on ollut kolme suomalaista näyttelylinjaista sakua, kaikkilla hyvin hyvä luonne. On tulleet toimeen niin aikuisten, kuin lasten kanssa.
Ja kyllä sakupiireissä suurinosa suojelunharrastajista on ihan harrastajia, jotka kisaa suojelukokeissa.. ei siis työkoiria.

 

[_Pigeon_]

Ei ole kokemusta koirista ? Eipä ollut mullakaan ennenkun koirani hommasin Ei sitä kokemusta kaupassa myydä

Ja mitäpä sillä on väliä onko sekarotuinen/pieni/iso/rotukoira tms ensimmäinen

No kyllä sillä vähän on väliä... Esim kerrostalossa asuvan perheen äiti (ei ennestään kokemusta koirista) näkee kaukkarin kuvan netissä ja miettii et siinä onkin söpö koira, tollasen mä haluan meille perhekoiraksi. Ei mikään fiksu päätös...

Kyllä se koira täytyy valita omien taitojen mukaan, ja sen mukaan mitä voi tarjota koiralle. Jos esim. ei tuntia enempää päivässä jaksa lenkkeillä on turha ottaa mitään aktiivista rotua..

 

[Santeriini]

no juu, onhan se niinkin Mutta jos tosiaan koiran haluaa niin eiköhän osaa ensin tietoa ko. rodusta hankkia jotta tietää mihin ryhtyy... Ja jos kokee ettei ole sopivan niin toinen rotu sitten hankintaan.

 

[hrr...]

[QUOTE="tööt";25976055]Älä vaan osta suomesta sakemannia. Tai jos ostat ni osta rakkauslapsi. Et saa papereita, mutta jos ei näyttelyt kiinnosta ni ei sekään haittaa. Meillä käyttölinjainen puolipitkäkarvainen rakkauslapsi Virosta (ei pentutehtailijalta) ja on loistoyksilö. Kaveri harrastaa sakemanneja ja on kaks viimesintä hankkinut Saksasta, kun Suomesta ei löydy kun niitä viiripäitä..[/QUOTE]

Huomaako sen pennusta jo onko hyvä?

 

[belggarin omistaja]

Huomaako sen pennusta jo onko hyvä?

Kyllähän pennusta pystyy jo pitkälle päättelemään, onko se kovapäinen, arka, vai mitä, jne. Vaikka toki se luonne siitä vasta alkaa kehittyä mutta jos jo pentuna rökittää sisaruksiaan kovasti ja on "päällepäsmärinä" niin kova koira siitä tulee myöhemminkin ja aktiivinen.

Kyllä minun mielestäni saksanpaimenkoiran voi ottaa ensimmäiseksi koiraksi, jos on sopiva ihminen siihen. Sakun kanssa ei pärjää epävarma haahuilija joka pohtii ja miettii koko ajan, teenköhän nyt oikein jne. Vaan pitää olla varmat ja osaavat otteet ja määrätietoinen kaveri hommissa. Paljon tietoa pitää myös olla ja PITÄÄ olla valmis sitoutumaan siihen koiraan, sakemanni tarvitsee TOSI paljon aktiviteettia tai tulee hermostuneeksi ja äreäksi.

Ja: Kaikenmaailman pentukursseille ei kannata lähteä, siellä saatetaan opettaa ihan turhia juttuja, kuten "opeta pentu katsomaan itseäsi silmiin" (VIRHE!) ja jotain "opeta pentu seuraamaan namipalaa katseella" tai muuta yhtä typerää ja turhaa. Hyviäkin pentukursseja on, mutta kannattaa ottaa aina ensin selvää mitä siellä opetetaan.

 

[nöppäri]

Kyllä sakemmannin voi ottaa ensimmäiseksi koiraksi.
Pentulootalla vaan katsoo tiettyjä asioita, eli itse ottaisin pennun jolla on jo heti näkyvillä saalisviettiä, ensimmäiseksi koiraksi en suosittelisi kuitenkaan pentua jolla näkyy jo heti dominassin "oireita", ei sillä osaavissa käsissä sekään ei ole, ekä muodostu ongelmaksi, kun osataan kanavoida asiat oikein ja oikeisiin paikkoihin.

Mene vaikka yhdistyksen sivuilta katsomaan ja lukemaan kasvattajien sivustoja, niistä jo pystyy ammentamaan itseensä paljon.

Sinuna hakisin ihan taviskoiraa, ei mitään käyttölinjaista, mutta paperillista kuitenkin, jotta jos kärpänen puree, voitte osallistua kilpailuihin.

 

[madametussu]

Nyt on pakko sanoa, että voi elämä.

Eikai koiraa valita sen perusteella vaan, koska "MÄ HALUUN". :kieh:
Minun lempirotuni sattuu olemaan Gordoninsetteri, mutta en koskaan tule sellaista ottamaan, koska se rotu kuuluu maalle metsästävään perheeseen.

Ehkä jos olisit koirista paljon tietävä, yksin asuva mies, niin voisi harkita. Sakemanni sattuu olemaan juuri yksi niistä roduista joista ei koskaan tiedä.
Yksi edesmenneistä koiristani oli beaucenpaimenkoira, vanhemmat täysin kotikoiria, pentu oli pentutestauksessa pennuista rauhallisin ja kaikin puolin vain "kotikoiraksi sopiva", mutta näin vain ei todellakaan ollut, jopa minulle, jolla koirista pitkä kokemus, se koira oli TODELLA haastava ja vaati harrastustoimintaa ja kaiken aikani, jos minulla olisi sillon ollut jo tämä lapseni, en olisi pärjännyt, en millään!

Koira tulee valita sen perusteella millainen koira sopeutuisi teidän elämäänne ja perheeseenne. Sinulle voi käydä tuuri ja sattuisit saamaan rauhallisen ja helpon sakemannin, mutta minusta, tuo on venäläisen ruletin pelaamista elävällä olennolla joka ei ole leikkikalu.