Hallitsematon pelko, että lapsi tukehtuu

[Piika-äiti]

Olen isojen poikien kanssa muutaman kerran takavuosina joutunut käyttämään heimlichin otetta heidän kurkuistaan wertherin originaleja ja porkkananpaloja poistaessani.

Nyt olen ihan oikeasti hysteerinen tuon vauvan kanssa kun pelkään hänen tukehtuvan milloin mihinkin. Pahinta on se, että näen toimintani ja pelkoni järjettömyyden, mutta en voi asialle mitään. Joka päivä kaivan pari kertaa vauvan suusta paperimyttyä tai jotain muuta roskaa, joka paljastuu vaarattomaksi, joka kerta kun kaivan syke nousee, veri pakkaa kasvoihin ja meinaan vapista.

Mitähän tuota tuollekin asialle osaisi tehdä?

 

[poitsuli]

en osaa sua auttaa,mut osaisko neuvolasta antaa neuvoa????meil kans toi kuopus syö kaiken mitä etee tulee...viel ei oo meinannu tukehtuu ja paperitki tulee kakkan mukana ulos!

 

[Männynkäpy]

Kannattaa ainkain ottaa selvää siitä vauvojen/pikkulasten "heimlichista", jos tois jonkunlaisen mielenrauhan että tietäis miten silloin toimisi.

Mulla on sama pelko just porkkanoiden kanssa, joita lapset tykkäävät nakertaa.

Tässä:

Heimlich-menetelmä, kun potilaana on alle vuoden ikäinen vauva:

. Aseta vauva vatsalleen käsivarrellesi siten, että hänen päänsä on sinun kädelläsi. Laske käsivarttasi hiukan, niin että vauvan pää on hänen vartaloaan alempana.

. Tue vauvan päätä kädelläsi. Pidä vauvan leukaa peukalosi ja etusormesi välissä. Anna käsivartesi levätä reidelläsi.

. Napauta kämmentyvelläsi vauvan selkää neljä kertaa napakasti lapaluiden väliin.

. Käännä vauva sitten selälleen. Pidä häntä reidelläsi tai jollain muulla tukevalla pinnalla siten, että hänen päänsä on hänen rintakehäänsä alempana.

. Aseta etu- ja keskisormesi vauvan rintalastan päälle hiukan nännien alapuolelle ja hiukan rintalastan alakärjen yläpuolelle.

. Paina vauvan rintalastaa neljä kertaa napakasti, siten että rintakehä painuu joka kerta 1,5-2,5 cm. Jokainen painallus on yritys irrottaa viera sesine hengitysteistä pakottamalla ilmaa kulkemaan kuehkoputkesta ulos.

. Jatka neljän napautuksen ja neljän painalluksen sarjaa kääntelemällä vauvaa vuoroin vatsalleen ja vuoroin selälleen, kunnes esine irtoaa. Mikäli vauva menee tajuttomaksi, lopeta käsittely. (Ryhdy antamaa ntajuttomalla vauvalle ensiapua, jos olet oppinut menetelmän ensiapukursseilta.)

. Vie lapsi lääkäriin tai sairaalaan vaikka hän alkaisikin hengittää normaalisti.

 

[just]

Mikshän sun kaikki lapset meinaa tukehtua, meillä 3 lasta ja kukaan, ei koskaan ole meinannut tukehtua mihinkään Kannattaisko kerätä paperimytyt pois ja antaa vaikka porkkanan tilalla jotain muuta, jos ei osaa syödä???

 

[Piika-äiti]

Opettelin tuon ulkoa jo odotusaikana, ja tiedän täsmälleen mitä pitää tosi tilanteessa tehdä, ja olen 14 vuotta sitten joutunut tekemäänkin. Mutta ei auta.

Tämä on kaikista lastenkasvatuspeloistani vaikeimminhallittava.

 

[ghj]

Opettelin tuon ulkoa jo odotusaikana

 

[Miä]

En osaa auttaa, minulla on ihan sama vielä 5-vuotiaan kanssa. Vouhkaamiseni ansiosta poika syö äärettömän hitaasti ruokansa ja pureskelee tosissaan kunnolla =) Aina jankutan vieläkin että pureskele kunnolla vaikka tuo miten pienen palan tahansa laittaa suuhunsa.

 

[minusta]

Piika-äiti on kuulostanut varsin vastuulliselta äidiltä kaiken aikaa, mitä palstaa olen seurannut. Jos itse tiedostat, että kyseessä on aiheeton pelko ni puhu rohkeasti neuvolassa. Tosin ainakaan meidän neuvolan tädin neuvot ei kovin pitkälle riittäis

Kahesti heimlichia kuulostaa paljolta. Joko olet ylireagoinut niissä tilanteissa tai jos todella on ollut henki kulkematta, ei oo ihme, että tollasta pelkäät. Mä en hysterisoi, mutta en kyllä uskaltanut alle vuoden ikäselle antaa leipää tai porkkanaa käteen. et varmaan sinäkään niin tee.

 

[Piika-äiti]

Opettelin tuon ulkoa jo odotusaikana

joo, tätä 9-kuista iltatähteä odottaessani opettelin koko asian. Tämä on siis minulla oikeasti sen asteinen pelko, että minun varmaan puhuttava asiasta neuvolasta. Harjoittelin heimlichia nuken kanssa vuosi sitten näihin aikoihin.

Ja eihän se vauvamme ole oikeasti saanut mitään niin hankalaa suuhunsa, että todellinen tilanne olisi ollut likimaillakaan. Eli kysymys on oikeasti minulla olevasta, hyvin hankalasti hallittavasta pelosta, joka nyt kun vauva mönkii kaikkialle, on ajankohtaistunut ja vaikeimmillaan. nyyh.

 

[Miä]

Mä tiedän miten kuluttavaa tuo on. Poika kun oli kolmekuinen niin löysin hänet sinisenä sängystään, poika ei hengittänyt. Siitä selvittiin onneksi säikähdyksellä. Mutta sen jälkeen olen kytännyt pojan nukkumista jatkuvasti. Poika on nyt 5 ja käyn noin parikymmentä kertaa illassa varmaan katsomassa että hengittääkö hän. Sittenkin kun olen itse melkein unessa niin tulee monesti tunne että on pakko mennä katsomaan. Ei se ravaaminen siellä niin haittaa vaan se järjetön pelko ja pakkomielle mennä katsomaan. En voi olla menemättä.

 

[mä]

Minäkään en uskalla porkkanaa antaa tuolle 1,5vuotiaalle, kun itse meinasin lapsena tukehtua porkkanaan. Tosin se johtu siitä kun huusin siskon kanssa kilpaa niin vetäsin porkkanan väärään kurkkuun, mut tukehtunut oisin, ellei sisko ois juossut mun perässä ja hakannu selkään. Menin nimittäin itse niin paniikkiin tukehtuessa et yritin mennä vessaan ja laittaa oven lukkoon. Sisko kerkes juosta perässä ja antoi niin täysillä avokämmenestä suoraan selkään, et porkkana lensi kurkusta, mut selkä oli kyl sen jälkeen aika hellänä :/

 

[KK]

Mä tiedän miten kuluttavaa tuo on. Poika kun oli kolmekuinen niin löysin hänet sinisenä sängystään, poika ei hengittänyt. Siitä selvittiin onneksi säikähdyksellä. Mutta sen jälkeen olen kytännyt pojan nukkumista jatkuvasti. Poika on nyt 5 ja käyn noin parikymmentä kertaa illassa varmaan katsomassa että hengittääkö hän. Sittenkin kun olen itse melkein unessa niin tulee monesti tunne että on pakko mennä katsomaan. Ei se ravaaminen siellä niin haittaa vaan se järjetön pelko ja pakkomielle mennä katsomaan. En voi olla menemättä.

Miten sait sen hengittämään? herätitkö sen vai??

 

[Mimoska]

Kannattaa tosiaan ottaa asia puheeksi neuvolassa ja lisäksi sinun kannattaa olla iloinen, että osaat toimia tilaneteen tullen! Itse en olisi osannut tehdä tuota Heimlichin otetta vauvalle, vaan olisin varmaan tehnyt sen suunnilleen niinkuin aikuisellekin.

Äideilä on tapana pelätä kaikenlaisia asioita lastensa puolesta. :hug:

 

[Miä]

Mä tiedän miten kuluttavaa tuo on. Poika kun oli kolmekuinen niin löysin hänet sinisenä sängystään, poika ei hengittänyt. Siitä selvittiin onneksi säikähdyksellä. Mutta sen jälkeen olen kytännyt pojan nukkumista jatkuvasti. Poika on nyt 5 ja käyn noin parikymmentä kertaa illassa varmaan katsomassa että hengittääkö hän. Sittenkin kun olen itse melkein unessa niin tulee monesti tunne että on pakko mennä katsomaan. Ei se ravaaminen siellä niin haittaa vaan se järjetön pelko ja pakkomielle mennä katsomaan. En voi olla menemättä.

Miten sait sen hengittämään? herätitkö sen vai??

Nostin pystyyn syliin vaan ja poika onneksi alkoi hengittämään, aika vaikeasti tosin.

 

[KK]

Mä tiedän miten kuluttavaa tuo on. Poika kun oli kolmekuinen niin löysin hänet sinisenä sängystään, poika ei hengittänyt. Siitä selvittiin onneksi säikähdyksellä. Mutta sen jälkeen olen kytännyt pojan nukkumista jatkuvasti. Poika on nyt 5 ja käyn noin parikymmentä kertaa illassa varmaan katsomassa että hengittääkö hän. Sittenkin kun olen itse melkein unessa niin tulee monesti tunne että on pakko mennä katsomaan. Ei se ravaaminen siellä niin haittaa vaan se järjetön pelko ja pakkomielle mennä katsomaan. En voi olla menemättä.

Miten sait sen hengittämään? herätitkö sen vai??

Nostin pystyyn syliin vaan ja poika onneksi alkoi hengittämään, aika vaikeasti tosin.

Ajattele jos et ois huomannut niin ois voinut kuolla siihen! Kamalaa!
Mä pelkäsin kätkytkuolemaa tosi paljon aikoinaan.Sen takia mulla soitti ensimmäisen puolen vuoden ajan joka yö herätys klo4 ja tarkistin onko vauvalla kaikki hyvin.

 

[Miä]

Mä tiedän miten kuluttavaa tuo on. Poika kun oli kolmekuinen niin löysin hänet sinisenä sängystään, poika ei hengittänyt. Siitä selvittiin onneksi säikähdyksellä. Mutta sen jälkeen olen kytännyt pojan nukkumista jatkuvasti. Poika on nyt 5 ja käyn noin parikymmentä kertaa illassa varmaan katsomassa että hengittääkö hän. Sittenkin kun olen itse melkein unessa niin tulee monesti tunne että on pakko mennä katsomaan. Ei se ravaaminen siellä niin haittaa vaan se järjetön pelko ja pakkomielle mennä katsomaan. En voi olla menemättä.

Miten sait sen hengittämään? herätitkö sen vai??

Nostin pystyyn syliin vaan ja poika onneksi alkoi hengittämään, aika vaikeasti tosin.

Ajattele jos et ois huomannut niin ois voinut kuolla siihen! Kamalaa!
Mä pelkäsin kätkytkuolemaa tosi paljon aikoinaan.Sen takia mulla soitti ensimmäisen puolen vuoden ajan joka yö herätys klo4 ja tarkistin onko vauvalla kaikki hyvin.

Niinpä! Onneksi siitä selvittiin säikähdyksellä eikä pojalle jäänyt mitään. Kaikki tutkittiin sairaalassa mutta ei siihen oikeen mitään syytä löytynyt, joko oli vetänyt oksennusta henkeen tai jotain muuta. Mutta kunnon pelko siitä jäi, koko ajan on kytättävä hengittääkö poika kun se nukkuu.

 

[Ei uskalla antaa ruokaa]

... mutta minä pelkään antaa lapselle (joka lähentelee jo kohta vuoden ikää) "tavllista" ruokaa... esim. leipää, raasteita jne... kóska hän aina meinaa tukehtua niihin. Tai vetää henkeen ja naama punaisena yskii. Mietin, että miten lapsi koskaan voi oppia syömään tavallista ruokaa, jos sitä ei koskaan anneta... Maissanaksuja ja aivan pieniä hdelmänpaloja tai kurkkupaloja olen antanut -ja hyvin on alas mennyt. Ja osaa jo mutuuttaa suussaan. Mutta esim. just leivän antaminen pelottaa...

 

[vieras]

Mulla on kans tukehtumisen pelko, tosin pelkään että se tukehtuja olen minä. Siksi mä nukun ja kuljen joka paikassa adrenaliinipiikki tiukasti mukana ja kännykät koko ajan vierellä et voin hälyttää apua.

 

[Viblsp]

Mie oon kans samanlainen. Tosin nyt helpottunut hiukan... Kahden ekan kanssa olin HETI paikalla, kun alkoi kuulua epäilyttävän kuuloista köhimistä, etenkin jos söivät. Ja ruokaa pistin hirveän pieniin paloihin vielä kauan. Nyt porkkana on ehkä sellainen, mikä pelottaa vielä noitten isompien (4v 7kk ja 2,5v) kanssa, ne pistän ohuiksi tikuiksi. Kaksoset pian 1v 2kk ja niiden kanssa osaan olla rauhallisempi ja rennompi ruoan suhteen. Ovat saaneet esim. maistella popcornia ja sipsiä sellaisenaan, saavat leipää, juustoa yms. Ja ruokaa en paloittele millimetrin kokoiseksi silpuksi.

Isompien lelut vähän pelottaa kyllä. Eivät toistaiseksi ole jättäneet ihan hirveän pieniä leluja lattialle ja olen kaikkein pienimmät ottanu pois, mutta pelottaa silti.

 

[Mummy Sunshine]

... mutta minä pelkään antaa lapselle (joka lähentelee jo kohta vuoden ikää) "tavllista" ruokaa... esim. leipää, raasteita jne... kóska hän aina meinaa tukehtua niihin. Tai vetää henkeen ja naama punaisena yskii. Mietin, että miten lapsi koskaan voi oppia syömään tavallista ruokaa, jos sitä ei koskaan anneta... Maissanaksuja ja aivan pieniä hdelmänpaloja tai kurkkupaloja olen antanut -ja hyvin on alas mennyt. Ja osaa jo mutuuttaa suussaan. Mutta esim. just leivän antaminen pelottaa...

Meidän toinen lapsi, nyt 10kk, on meinannut tukehtua viime aikoina jo 3 kertaa ja mulle on tullut kanssa kamala pelko tukehtumisesta.
Esikoinen ei ole koskaan meinannut tukehtua mihinkään, vaikka on syönyt 5-kuisesta asti leipää ym. kokonaisena käteen annettuna. En edes tajunnut, että vauva ei osaa ruokaa välttämättä jauhaa suussaan pieneksi ja nuoremmallekin olen tähän asti antanut porkkanan, leivän ym. käteen, mutta enää en kyllä uskalla.
Kamala tällainen pelko.

 

[maija]

Mulla samainen pelko myöskin.

Itse pilkon kaikki vieläkin pieniksi. Just porkkanat ja kurkut annan tosi ohuina soiroina. Lapsi siis 1,5.v.

Oltiin viime viikolla tutustumassa päiväkotiin ja kauhulla katsoin kun antoivat noille pienille näkkileivät käteen! Teki mieli sanoa, että meidän lapselle ei sitten näkkäriä saa antaa.

 

[Miia]

Onneksi meillä ei ole lapsi tunkenut kaikkea mahdollista suuhunsa, vaikka ollaan kyllä vahdittu vahinkojen varalta. Nyt poika 1v 10kk, ja on meinannut pari kertaa tukehtua leipään ( tunkee suuhunsa eikä nielaise) Tietääkö kukaan mitä siinä vaiheessa pitää tehdä jos ei saa syljettyä ruokaa suusta ulos? Meinaa naama mennä siniseksi..