vierailija
Mutta viikko sitten oli ystäväni häissä Naantalissa. Tapani mukaan kun käyn Naantalissa käyn aina yhden väärin ymmärretyn suurmiehen haudalla. Kävin k marketissa ostamassa hautakynttilän ja kukkia haudalle. Ja jatkoin viellä lyhyen matkan hautausmaalle. Ajelin hiljaksensa. Ja parkerasi auton parkkialueelle. Oli rauhallinen lauantai aamupäivä. Katselin kun hautajaissaatue kulki arkku kärryn jäljessä haudalle. En viitsinyt häiritä vaan kiersin toista kautta että pääsisin uurna haudoille laitoin kukkaset lumihangelle ja sytytin kynttilän ja laitoin sen hautakiven viereen. Kävelin autolle pidemmänreitin kautta. Hyppäsin autolle ja ajoin Naantalin keskustaan kiroilin hetken parkkipaikkojen puutetta ajon auton k kaupan pihalle ja jatkoin pienen matkan kävelten hää paikalle. Paikalla oli noin 50 - 80 ihmistä. En tuntenut oikeastaan ketään muuta kun sulhasen hänetkin vain töistä. En oikein ymmärtänyt miksi Hän oli kutsunut minut hähinsä oli ollut uudessa työpaikassa vasta 2 kk enkä oikeasti edes tuntenut häntä. Hän oli vain sanonut että kyllä jonkun työkaverin kin ki pitää tulla hänen häihinsä ja hänen koleegansa oli peruttanut johonkin vedoten. Olin perjantai iltapäivän kiireessä luvannut kun oli vain baari mielessä. Kättelin hääparin ja moriammen ja sulhasen vanhemmat. Istuin pöytään kohtaan jossa oli nimeni. Pian toiselle puolelle pöytää istui kansallispukuun pukeutunut nainen. Esittelin itseni ja hän sanoi nimekseen Helenan. Vaihdoimme muutaman sanan kun pöytä alkoi täyttyä vieraista. Joku nuori neito oli seremoonia mestaritar en kuunnellut. Välillä piti nostaa malja jollekin. Nostin vaan lasia ja olin kyllä mietteissäni ihmettelin miksi minut oli kutsuttu. Alku seremonioiden jälkeen ja hää parin tanssin jälkeen vastapäinen neito pyysi tanssimaan. Tanssittiin pari valssia. Ja kuuntelin häntä. Etö juo alkoholia hän kysyi. Ei oikein huvita vastasin tuntematon paikka tuntemattomat ihmiset olen silloin aina varuillaan sanoin. Parin tanssin ja hänen juttujen kuuntelun jälkeen menimme pöytään. Kun pakolliset kuviot olivat ohin ajattelin lähteä. Olin jo noussut pöydästä kun Helena kysyi onko minulla autoa. Onhan minulla vastasi. Hän pyysi viemään pari mummoa kotiinsa. Voihan minä viedä sanoi. Hain ensin autoni juhlapaikalle. Helena oli ulkona vastassa 3 mummon kanssa. 2 piti viedä Merimaskun kirkolle ja 1 Rymättylän keskustaa. Tuu viellä takakaisin hän pyysi. Mummot neuvoivat ajoreitti koteihinsa ja lähdin ajamaan kotiin. Puhelin rupesi soimaan kun olin Särkansalmen sillalla. Painoin vihreää luuria ja laiton kaiuttimen päälle. Ennen kun kerkisin sanomaan mitään sieltä kuului muista tulla takaisin. Juu juu vastasin eikun tulet Helena sanoi. Ajoin pikku hiljaa juhlapaikalle. Siellä oli Helena vastassa hän avasi oven. Nä loppuu kohta mutta jatkot on Rymättylä ja laittoi ison kassin etupenkille. Sitten hän avasi takaoven ja laittoi kolme kassia takapenkille. Otti kassin pois etupenkillä ja tuki senkin takapenkille. Siteen hän istui viereeni. Lähdetään hän sanoi. Katsoin häntä mutta hän vaan käski lähteä ajamaan. Minne mennään kysyin. Aja nyt vaan hän sanoi. Neuvon kun pitää kääntyä. Ajoimme Rymättylään päin ja poikkesimme tieltä vasemmalle. Ajoimme ison vanhan talon pihalle. Helena hyppäsi ulos ja otti 2 kassia. Min otin myös 2 kassia kantoon ja seurasin häntä.. Meitä oli vastassa vanhempi mieshenkilö joka aukaisi ulko oven seurasin Helenaa isoon keittiöön jonka pirttipöydälle laitoimme kassit. Tämä on mu isä hän sanoi. Otetaan takit pois ja katotaan saadaanko jatkot aikaiseksi. Kävelin eteiseen ja laitoin takin naulakkoon. Tuu nyt auttava Helena pyysi kävelimme isoon huoneeseen jossa oli isot karaokelaitteet iso pöytä ja tuoleja ja pari sohvaa.
