Ristiriitaisia tunteita tunteville jaan ajatuksia näin kun neljännes (!) on meille tervetullut.
Mä olen yksinkertaisesti päätynyt ajatukseen, että miksi tämän elämän tulisikaan olla helppoa. Lasten kans on rankkaa välillä, mutta
valitsen sen suuren rakkauden rinnalle rankkuuden, mitä uusi vauva elämään tuo.
Itse olen myös huomannut, että sitä jotenkin kummasti sopeutuu siihen omaan tilanteeseen. Sitä mitä katsoo ulkopuolisten kohdalla että huh, on kai tuo kova homma kantaa maha pystyssä itkevää taaperoa kaupasta ulos, niin sitten kun se on omalla kohdalla niin se onkin ihan perus elämää, että no niin tällaista taas tänään. Mutta jos hyvin käy, niin autossa se kiukku heltenee, pääsette kotimatkalle ja voit aukaista salaa ostoskärryyn nappaamasi Twix patukan ja nauttia taas elämästä täysin rinnoin
Ja
@rimpsukka84 täällä tosiaan neljäs raskaus (tai viides, yks km takana) ja en muistaakseni koskaan ole saanut leffaviivoja. Koska kun menkat on ollut pari pv myöhässä ja testit näyttää positiivista edes jonkun vahvuisella viivalla, olen lopettanut testaamisen.
Tänäänkin tein vain digin ja tulos "raskaana" riittää toistaiseksi. Eikä tarvitse viivan vahvuutta analysoida. Huomenna ja maks ylihuomenna teen vielä testit mutta sitten lopetan testaamisen ja todetaan, että raskaana kunnes toisin todistetaan ja seuraavaksi yhteyttä neuvolaan.
Mutta ymmärrän toki kohdallasi, kemiallisten jälkeen tuon pelon. Tsemppiä ja mielenrauhaa lähetän sinulle!