Gastroskiisi


meillä mies ei ollu moksiskaan vaan touhotti innolla mukana niin raskausaikana kuin syntymän jälkeenkin. oltiin molemmat asenteella et jollain on punaiset hiukset, toisella pitkät ripset ja meijän vauvalla reikä mahassa. ihan tuntu et eihän sitä reikää poiskaan haluaisi, silläl silloin se vauva ei olis se meidän oma rakas lapsi.

niin, erityslapsiahan nämä ovatkin; erityisen ihania ja paljon rakkautta osakseen saavia lapsia. :heart:
 
No ihan sillai jees. Näyttivät olohuoneen, missä isät voi keitellä kahvia ja juoda, ja sit mentiin yhteen synnytyshuoneeseen. Siellä kateltiin joku esitys tietokoneelta, kätilö seposti sen samalla. Synnytykseen lähtemisestä ja puudutuksista yms. Kertoi että vastasyntyneiden osasto on siinä "keskellä", missä niiden sydänkäyriä sitte tarkkaillaan ja sit mennään lapsivuodeosastolle yhessä. Ei mitenkään puhuttu siitäkään, että jos lasta ei heti saakaan rinnalle (siis jos vaikka tulee jotain yllättävääkin, en pelkästään tällaisia tapauksia tarkota), eikä mainittu muutenkaan mitään "erikoisuuksia". Sektiosta vähän puhuttiin ja imukupista, mutta niihinkin sanottiin, että tosi harvinaisia hätäsektiot. En kauheasti mitään uutta kokenu saavani irti tuosta, vaikka ensisynnyttäjä olenkin.
Ai ja ku sinne menee ni ovet on lukossa, pitää ovikelloa soittaa ilmeisesti.
Eli ei mun mielestä mitenkään niin HIRVEEn tarpeellinen käynti.. Sen verta helpotti, että nyt tiedän mihin pitää suunnistaa, en eksy (ollaan eksytty sinne äitipolille muutaman kerran..).

Mies suhtautuu ihan hyvin. Tää ei muutenkaan ole ihan suunniteltu lapsi, joten miehellä totutus siihen isyyteenkin.. Legolapseksi se tätä jossain vaiheessa sanoi, kun on tavallaan "kahdessa osassa". Hyvällä kuitenkin tarkotti.
Ei meillä kukaan oo mitenkään erityisesti ottanu, kauhistelleet aluks mutta ku on kerrottu että periaatteessa tästä selviää ilman lopullisia ongelmia, ni kaikki on ok. Mies ois varmaan kauhistunu just jos ois jotenkin aivoihin vaikuttanu.
Ite oon ollut kehitysvammaisten kanssa töissä (tai siis niiden parissa), eli mua ei sillai olis sekään niin hirveästi ehkä kauhistanut. Hyvä kuitenkin, että tähän ei liity mitään kromosomipoikkeamia tms, onhan se aina raskaampaa.

Välillä itseä vähän harmittaa, kun mulla on muutama ystävä myös raskaana ja synnyttämässä kevään aikana, ja ne tuppaa unohtamaan tämän erikoisuuden meillä. Aina puhuvat siihen malliin että saatais tämä paketti kotiin nopsaa yms yms. Mutta muistuttamisellahan siitä selviää sitten..
 
Se on hyvä ettei jäänyt paitsi mistään maatamullistavasta, vaikkei päässykkään sinne kierrokselle.. :)

Meillä on liikkeet vähentynyt hurjasti, kerkesin jo vetää siitä eilen illalla pienoiset paniikit, mutta kai se on vaan pakko luottaa siihen liikkeiden tarkkailuun.

Ehkä tää jotenkin kompensoi sitä aikaisempaa "kyllä se lapsi syntyy, ku on syntyäkseen"-meininkiä.. Jokaisesta hiljaisesta pari tuntisesta, tai pitemmästä supistuksesta hirveet paniikit ja ajattelen että nyt pitää lähteä.. :LOL:

Mua kans ihmetyttää joidenkin suhtautuminen tähän. "kyllä teillä nyt varmaan on rankkaa ku on se (vaikea hiljaisuus) tulossa", kaikista kauhein oli siskoni joka yhtäkkiä kahvipöydässä huudahti: " Mä en ainakaan synnyttäis vammaista lasta!" Itsellään puolivuotias poika ja työskentelee kehitysvammaisten parissa.. ?!

Lähinnä vaan mietityttää noissa (varsinkin vanhemmissa jotka sanoo noin), että jos lapsella todettaisiin, sanotaanko vaikka 3-vuotiaana joku "vamma", niin tekiskö se lapsesta yhtään sen vähempää arvokasta..?
 
Juu et jääny.
Täälläkin liikutaan aika vähän (maanantaina tosin hirvee jumppa päällä lääkärin jälkeen), mutta oon ajatellut sen olevan tilanpuutetta. Enemmänkin vaan työntöjä yms, ei enää potkuja kovasti.
Niin, onhan se rankkaa varmaan, kun tämä sairaalaan jää, mutta toisaalta niin voi käydä myös muille. Ja reikä on kuitenkin vatsassa -ei sydämessä tai keuhkoissa.. Mulle oli ylipäätään yllätys sillon taannoin, kun perinnöllisyyslääkäri kertoi abortin mahdollisuudesta myöhäsessä vaiheessa tämän takia, en mä ollenkaan ajatellut että niin vois tehdä. Eihän tää oo ku sellanen lisäjuttu tavallaan vaan.. Ei kuitenkaan henkipoisheti,tai mikään aivojuttu..

Mulla on tuttavapiirissä (siskon kaveri), eräs, jolla on just joku 3v lapsi, jolla nyt epäillään lievää autismia. Eikä se tuota naista haittaa, lähinnä häntä ärsyttää kun ei varmaa tietoa saa..
Eikä noi vammat tai kehitysviivästymät nyt oo niin maailman kauheimpia. Ku lapsi on onnellinen ja voi muuten hyvin, ni eikös se oo tärkeintä.. :)
Minä ainakin välillä kauhistelinkin "normaaleja" lapsia, ku olin tosiaan koulussa töissä.. Ne on tahallaan ilkeitä ja kamalia, kun taas meidän luokan keharit oli ihanan symppiksiä ja aitoja ja hyväsydämisiä.. :D

No jooh, nyt saunaan! :)
 
Huh huh.. Tänänn on "pikkusen" parempi päivä ku eilen..
Ensinnäkin: Yöllä nukuin yhteensä varmaan kolme tuntia jatkuvan yskän ja selkäkivun takia.
Aamulla kuudelta kun herättiin en päässyt sängystä ylös (selkä taas). Onneksi mua on siunattu maailman ihanimmalla aviomiehellä, joka hoiti meidän isomman prinsessan aamutoimet ja vei tarhaan ennen kuin meni itse töihin seitsemäksi.

Jäin yksin kotiin. Nopeesti ajateltuna hyvä juttu (saisin levätä kunnolla). Käytännössä vaan homma ei eilen vaan oikeen toiminu..

Oksensin ja yskin koko aamupäivän (pahimman yskänpuuskan aikana pelkäsin että vauva pullahtaa ulos :D )

Iltapäivällä kun mies tuli tytön kanssa kotiin, makasin ja olo oli kuin olisin juossut maratonin flunssassa, saanut turpiin ihan kunnolla (kyljet tosi arat) ja olisin juonut jonkinsortin lasinpesunestettä ja saanut siitä hirveän krapulan.. :LOL:

Onneksi uni ja SOKERILLINEN jaffa tasoittivat tilanteen ja tänään pystyn sentään ajattelemaan muutakin kuin lyhyintä reittiä WC:hen.

Haluaisin tavata sen joka sanoi että raskaus on naisen parasta aikaa.. Voisin vähän oikaista asioita (nyrkeillä).. :kieh:
 
Huhhuh, enpä aiemmin jaksanu kommata mitenkään, enkä nytkään sen enempää ku että kerron omat kuulumiset..
Suppareita on tullut koko päivän, aamuyöstä asti. Siis ja mä en eilen vielä tiennyt mitä ne on! Huoh. Kolmesta lähtien oon laskenut niitä, ja tullut väh 7krt/h, nyt kiivaammin. Nyt tulee n.viiden minuutin välein ja sattuu! joten taidan kohta puoliin lähteä sairaalaan. Saa nähdä miten käy.

Ei todellakaan naisen parasta aikaa.
 
huh. Ei oo aiemmin oikein jaksanu kirjottaa mitään.
eli, Valentin syntyi meille 18.1(vk 35+6, 2.3kg,45cm), vähän jälkeen kuus aamulla. Synnytystapana oli sektio, jota toivoin, kun ensimmäinen lääkäri piti sitä parempana vaihtoehtona. Nopeasti leikattiin, puudutus vaan ei meinannu onnistua. Synnytyksen jälkeen en muuten todellakaan istunut!
kaikkia suolia (oli kuulema myös vatsalaukkua hiukan) ei saatu kerralla sisään. Sanottiin, että menee varmaan 2vkoa että loput menee, mutta eipä mennyt kun muutama päivä! Hengityskoneessa oli ekan viikon, kun sai morfiinia sen verran että ei muistanut itse hengittää.
Nyt on osastolla k6, jossa aivan hereillä eikä saa enää yhtään lisähappea. Vaippoja ollaan vaihdeltu ja 5ml menee maitoa tällä hetkellä. Mustaa kakkaa alkoi eilen tulla myös!! :)
Itse sain jonkun tulehduksen, crp:t oli pahimmillaan yli 300. Nyt hiukan päälle sata, mutta huomenna vatsakuvaukseen kun laskevat niin hitaasti. Toivoisin pääseväni ennen vkonloppua pois.. Tuntuu jo terveeltä, vaikkakin huteralta, ja olen lopen kyllästynyt tähän makoiluun.
 
Ihana kuulla, että kaikki on nyt hyvin! Oon silloin tällöin käyny katselemassa joko näkyis tietoa susta tai p-w-r:stä. Kovasti oon hengessä mukana! Jännä aatella, että teijän pikkuinen on nyt siellä samalla osastolla mistä me kolme kk sitte lähettiin. Siellä on ne samat hoitajat mitä meillekin. Kerro sitte joskus kokemuksia henkilökunnasta.

Paljon voimia sinne! Toivottavasti paranet pian! Ootko päässy katsoon pikkusta käytävää pitkin? Oi, itelle tulee ihan kuuneleet silmiin ku ajattelee niitä aikoja. Ihania, rankkoja aikoja. Mutta kaikki loppuu aikanaan ja ennen ku huomaatkaan ootte nyytin kanssa kotona!

Kirjoittele kuulumisia kunhan kerkeät ja (henkiset sekä fyysiset) voimat riittää. :heart: :heart:
 
heippa!

meillä torettiin myös viimeviikon perjantaina gastroskiisi ja viikkoja oli sillon 12..
Eli meille kätilö sanoo jotta vatsapeitteet ei oo sulkeutunu ja suolia tuloo pihalle vatsalaukusta. lääkärin suusta vaan se oli jotenki niin epätoivosen kuulosta kun se sanoo että odotetaan 3 viikkoa ja jos ei vatsanpeitteet oo pienentyny niin sitten pitää tosissaan miettiä keskeytystä koska se on vakava vamma??kuinka teille on sanottu aluuksi?lääkärissä siis..

Itse olin ihan järkyttyny pari päivää,en pystyny kun itkeä kun pelkäsin että nyt ne vie mun vauvan.nyt oon kumminkin yrittänyt olla positiivisella mielin mutta vaikiaa meinaa olla, varsinkin jos jää aikaa miettimiseen..

eniten nyt kiinnostaa jotta minkälaisen ennusteen lääkäri on antanut teille? ja onko masussa tapahtunut parannusta?

meillä on nyt 3 viikon päästä se ultra taas ja sitten ehkä se lapsivesitutkimus,pelottaa ihan hirviästi onko mennyt parempaan suuntaan..

mutta ihanaa kun löysin tämän keskustelupalstan etten oo ihan yksin :heart:
 
Onko omfaloseele sama asia kuin Gastroskiisi ?
Eilen meillä npultra ja löytyi rv 12 omfaloseela, mutta myös turvotusta niskan ja pään alueelta. :(
Huomenna TYKS:iin genetiikan polille tarkempiin tutkimuksiin!
Minulle saa laittaa myös yvtä!

Terv Rva Pikkumyy ja Tiuhti-Viuhti ev 12+1 :heart:
 
Tiltuliini: Kylläpäs ollut radikaali kätilö! Ei lainkaan syytä moiseen huoleen!

Käytännössä gastroskiisilapsen odottaminen eroaa "normaalista raskaudesta" siten, että ultrassa käydään kuukauden välein katsomassa vauvan vointia. Mitään tavallista suurempaa kromosomihäiriö- tai kuolemanriskiä ei ole. Sitten kun vauva syntyy (joko alakautta tai leikkaamalla, synnytystapa arvioidaan lopussa) paikalla on myös lastenlääkäreitä. Vauva leikataan eli suolet laitetaan reiästä sisään ja reikä kiinni n. vuorokauden sisään syntymästä. Sen jälkeen vauva on teholla 3-8pv ja siirtyy normaalille osastolle, jossa keskimäärin 1-3kk. Itse suoliston kiinnileikkaus on pieni juttu, mutta se joka vie aikaa on suolen toiminnan alkaminen. Suolisto kuitenkin hiukan kärsii lapsivedessä lillumisesta. Vauva alkaa saada maitoa muutama milli kerralla ja mahan vetäessä määrät nousee. Sitten kun tulee ensimmäinen kakka tietää, että suoli toimii ja paranee. Kun maitomäärät on normaalit vauva pääsee kotiin. Kotiutumisen jälkeen vauva on ihan samalla viivalla kuin "terveenä syntyneet".

EI SIIS MISSÄÄN TAPAUKSESSA KANNATA KESKEYTTÄÄ RASKAUTTA GASTROSKIISIN TAKIA.

Meillä synty gastroskiisipoika 1.9.07. Se huomattiin ultrassa joskus 12 viikolla. Mitään muutosta ei raskausaikana tapahtunut. Suolet (meillä koko ohutsuoli) kasvo normaalissa mitassa mahan päällä. Ilmeisesti on tosi harvinaista, että vatsanpeitteet menisi myöhemmin kiinni. Poika synty sektiolla rv35+1 2360g ja 44cm. Maha leikattiin kiinni samana iltana. Sairaalassa oltiin 2kk. Nyt oltu 3kk kotona ja kaikki ihan normaalisti. Just kiinteitä opetellaan syömään. Mahassa näkyy navan vieressä 2mm "pitkä" arpi eli ei mitään. Vatsakipuja oli ensimmäisinä kuukausina vähän, mutta niinhän vauvoilla monesti on. Kyllä olisi turha murha ollut jos meijän pojun ois mahasta ennen aikoja ulos ajanut.
 
Rouva Pikkumyy: Omfalosee ja gastroskiisi on eri asioita mutta aika saman kaltaisia. Suurta tietoa ei asiasta mulla ole mutta omf. on napatyrä ja siinä suurempi kromosomipoikkevuusriski mitä gastroskiisissä. Kertokaa enemmän te ketkä tiedätte.
 
voi että kun ihana kuulla =)

kuinka sitten ku vaivaa niin kovasti ku sanottiin että se vatsanpeite on nyt jotenki huono tai että sen pitäisi menä enemmän kiinni, onko teillä ollut niin? vai onko multa nyt mennyt sitte jtn ohitte?

ihmettelen vaan miksi 3 viikon päästä uudestaan pitää mennä ja miettiä sen jälkeen mitä tehdään?
 
En tiedä mitä kätilö meinannut huonolla vatsanpeitteellä, mut on syntyny paljon gastr lapsia joilla vaikka puuttunu vatsanpeitteet kokonaan niin, että koko maha paljaana ja silti syntymän jälkeen saatu iho pikkuhiljaa venytettyä päälle.

Varmaan sit 3vk:n päästä ne taas kattoo vauvan mahan tilanteen. Onko suolimöykky kasvanu ja onko mahan ympärys kasvanu jne. (jota ne tarkkailee koko raskauden ajan). Mut sitte saat lisätietoa, nyt voit olla rauhallisin mielin. Sillä pikkusella on hyvä olla siellä mahassa!
 
Heippa kaikki!

En ole tänne aikoihin kirjoitellut, mutta h-hetki lähenee niin on kiva jakaa tuntemuksia :)

Täällä aletaan jo jännityksellä odottamaan lähenevää synnytystä. Huomenna on rv33 täynnä, että eihän sitä tiedä milloin putkahtaa ulos, tai leikataan. Perätilassa on nimittäin kaveri. Mitä olette mieltä ulkokäännöksen yrittämisestä? Edellisen ultran lääkäri oli ehdottomasti ulkokäännöksen kannalla..itse en oikein tiedä.

Viime ultrassa kun totesin, että nämä gastroskiisi lapset taitaa syntyä keskimääräistä aikaisemmin niin lääkäri suorastaan nauroi! Ei kuulemma voi yleistää, kun tällaisia lapsia syntyy niin vähän. Eikö?!

Mut nyt sohvalle löhöämään, koko päivän ollut liikenteessä ja sen alkaa huomaamaan!

Tiltuliinille onnea ja nauti raskaudesta :heart:
 
Kiva kuulla sunki kuulumisia neitikuu! Mietinki just yks päivä että missähän vaiheessa sun raskaus menee.
Tuosta lkokäännöksestä en osaa sanoa juuta enkä jaata.
Meille taas lääkäri meinas että gastroskiisilapset syntyy yleensä sen pari kolme viikkoa etukäteen. Niitä syntyy n. 10 vuodessa eli luulis et tilastointi helppoa. Mut kyllä sulla kohta jännät paikat alkaa olla. Meijän poju synty tuosta kahden viikon päästä. =)

Missä päin suomea synnytät?
 
heheh..maltoinkin olla sohvalla hurjan kauan. Heti löydän itseni netin äärestä :LOL:

Helsingissä asustellaan eli Naistenklinikalle synnyttämään! Miten sitä ehtii tekemään kaiken mitä meinasi ennen kuin pikkuinen syntyy.. aika on mennyt niin nopeasti! Mutta innolla kyllä jo odottelen, että kuka tuolla masussa oikein asustaa. Mites noita ultria oli sinulla leela loppuraskaudessa? Meille antoivat seuraavan ajan taas neljän viikon päähän, eli sit ois jos rv36 menosssa. Liekö enää silloin mahassa!? Nyt takaisin sohvalle..
 
minkälaasia vaihtoehtoja teille annettiin silloin neuvolassa ja oikeen lääkärissä kun saitta tietää tästä? itselle tuloo kauhian ahdistava olo jos vähäkin puhutaan sihen malliin että mieti keskeytystä että näitä on niin vähän vuodessa..
 
Huomenta!

Meille ei kukaan ehdottanut keskeytystä, eräs lääkärikin sanoi että kukaan ei ole kyllä tämän takia halunnut keskeyttää, kun toinen lääkäri kyseli tilannetta häneltä. Että jos jotain "vikaa" lapselleen toivois niin kuulemma just tällaista. Näin meille sanottu. Kromosominäytteet otettiin kyl viikolla 12 kun haluttiin sulkea mahdollinen omfaloseele pois, johon liittyy enemmän kromosomihäiriön mahdollisuuksia.

Lasten kirurgikin antoi hyvin optimistisen kuvan tulevasta, ainahan on komplikaatioriskejä, mut noin periaatteessa kaiken pitäis sujua hyvin! :)
 
Niin ja vielä civindale: Onneksi olkoon kovasti pikku-prinssistä, eiköhän täältä kohta saada sinne pojalle naisseuraa.. :D

Oliko teillä molemmat suolet kokonaan peitteiden päällä?

Meneekö teillä ihan äidinmaitoa vai jotain erikoisempaa..?
 
Mun viesti hävisi tosta välistä..?? Ei auta muuta kuin näpyttää uudestaan..

Meillä ollaan vielä samassa paketissa.. Oon niin onnellinen että ollaan päästy näin pitkälle, nyt on jo kasassa 35+6.

Käytiin eilen NKL:lla, ja saatiin hyviä uutisia. Suolen seinämissä ei paksuuntumisia, suolen mutkat näyttivät hyviltä (korvasieneltä). Ja KTG oli reaktiivinen.

Perjantaina uudestaan KTG:hen ja sitten tiistaina taas Hesaan.. Pakko muuten hehkuttaa, että saatiin eilen parkkipaikka Naistenklinikan etupihalta :D .. Onnetar suosi meitä oikein isolla kädellä.. :)

Oliko ulla Civindale mies mukana synnytyksessä, kun käsitin että sut avattiin aika kiireellä..??
 

Yhteistyössä