Terve taas, meillä noi maitohappobakteerit tepsi myös, että kannattaa ainakin kokeilla jos kovasti on mahavaivaa. Kaksi kuukautta aika tarkalleen meni meillä sairaalassa, reilu viikko sitten päästiin pois. Poika voi ihan mainiosti, lukuunottamatta tyrää joka muodostui navan kohdalle. Se leikataan myöhemmin vielä, muttei se menoa näytä haittaavan Masu vaivaa on sillointällöin, mutta jo huomattavasti vähemmän kun sairaalassa oloaikana. Kaikenlainen heilutus ja pystyasento näyttäisi myös helpottavan oloa. Ihan ilman murheita ei silti täälläkään selvitty, toisesta leikkauksesta toipuminen lähti kyllä hienosti käyntiin mutta ensimmäinen kurjuus oli lääkkeiden (rauhottavat ja kipulääkkeet) lopettaminen, niistä tuli pojalle aikamoiset vieroitusoireet. Pari päivää meni tosi kurjasti poika kun itki itkemistään, helotti punaisena ja kuumana ja nytkähteli yhtenään. Tasaava lääkitys auttoi oloon, mutta reilu viikko meni vierotellessa eikä syöminenkään ottanut sujuakseen. Suoli veti hyvin, mutta poika vaan ei jaksanut syödä. Lääkkeistä päästiin ja syöminenkin näytti jo lupaavalta. Alettiin puhua kotiinpääsystä. Kotiinlähtöä edeltävänä viikonloppuna haava otti ja päätti vielä kehittää rajun infektion pojan mahaan ja alkoi märkimään. Siinä sitten arvuuteltiin että joudutaanko avaamaan masu vielä kerran?? Tulehdus onneksi kuitenkin meni ohi antibiootilla, mutta pari lisäviikkoa sairaalassa vierähti. (Siinä vaiheessa tuntui ikuisuudelta) Ja nyt onnellisesti viimein kotona
..olihan se kaiken odottelemisen arvoista ..
..olihan se kaiken odottelemisen arvoista ..