Toimimme itse tukiperheenä. En näe syytä miksi en voisi laittaa, jos tilanteeni olisi sellainen, että sitä tarvitsisin.
Meilläkin tuen tarpeessa olevat perheet ovat käyneet etukäteen tutustumassa pari kertaa ja olemme kertoneet, mitä lasten kanssa teemme, miten toimimme, kyselleet, miten perhe haluaa lasten kanssa toimittavan jne. Emme toki voi toimia kaikissa asioissa niinkuin perhe haluaisi, koska meidän perheessä on omat sääntömme ja tapamme jne. mutta nämä perus miten lapsi on tottunut nukkumaan, nukutetaanko pieni ulos vai sisälle päikkäreille, lapsen rytmeistä jutellaan, syömisistä jne. Meillä on itelläkin monta lasta, joten aika perus arkea tarjoamme, emme mitään extremeä.
Vanhempien kanssa keskustellaan aina kun lapsi palautuu, miten on mennyt ja pohditaan myös yhdessä kasvatuspelisääntöjä.
Rahaa saisin enemmän kun kävisin töissä. Ei siis tarvitsisi olla niin montaa tuntia töissä, että saisin saman rahan mitä saan tukivanhempana toimimisesta koko viikonlopulta. Ei tällä touhulla rikastu ja välillä on käynyt mielessä, kun on ollut hankalampia tapauksia, että tekisi mieli lopettaa koko touhu, koska syö aika paljon voimia. Kuitenkin kun tilanteesta selvitään eteenpäin, niin onhan se sen arvoista ja tuntee, että on voinut ehkä antaa jotain sille lapselle elämää varten. Mutta raha, se korvaus on hyvä olla olemassa, mutta se on niin pieni siihen työmäärään ja vastuuseen nähden, että en ite kyllä pelkän rahan takia tekis sitä yhtään päivää. Auttaminen se pääasia on.