Gallup....Minun synnytykseni. Kuinkas sinulla?

[mielenkiinnosta]

Pojasta (esikoisesta) supistukset tuntuivat heti selässä ja olivat niin kipeitä et taju meinas lähteä. Maha meni samantien myös kuralle ja oli pahoinvointia. Ensimmäisestä supistuksesta (siis siitä johon heräsin) syntymään kesti 3,5 tuntia. En pystynyt synnytyksen aikana taipumaan ollenkaan eteenpäin edes supistusten välissä kun teki niin kipeää. Ponnistusvaihe 15 min. Paino 3825g. synnytys raskausviikolla 40+6.

Tytöstä lapsiveden lurahtelu ja supistukset alkoivat suunnilleen samaan aikaan. Supistukset tuntuivat ensin mahan puolella ja vasta viimeisen puolen tunnin aikana selässä. Esikoisesta olivat jo alussa niin kipeitä ku toisesta vasta lopussa. Maha ei ollut kuralla eikä pahoinvoinnista tietoakaan. ponnistusvaihe kipeämpi ku esikoisesta, mutta kesti vain 5 min. Paino 3590 g. Synnytys raskausviikolla 40+2 ja kesti 3 t 15 min.

Synnytykset molemmat olivat nopeita, mutta muuten aika erilaisia. Synnytysten välillä aikaa 1,8 vuotta.

 

[Elämänlähde]

2 sectiota toinen kiireellinen ja toinen suunniteltuna.
Eka synnytys oli niin kauhee, että vieläkin tekee pahaa muistella sitä ja sit lopuks jouduin kiireelliseen sektioon

 

[Rieputarallaa]

Mun synnytys oli pitkä ja kaoottinen. Kaikki alkoi lapsiveden menolla rv 39+3, mut suppareita ei kuulunut. Käynnisteltiin, ja siitä, kun säännölliset supparit alkoi, meni 1½ vrk ennen kuin poika (3620 g ja 51 cm) oli maailmassa rv 39+6. Sain aikaisen lapsiveden menon takia pöpön kohtuun (ja sama pöpö tarttui poikaa, joka viettikin sitten ekan viikkonsa teholla). Mulle nousi kuume, crp oli 300 ja oksensin tuntikaupalla. Kaiken huipuksi vauva ei laskeutunut kunnolla, ja 1½ tunnin ponnistamisen jälkeen päädyttiin kiireelliseen sektioon.

Jos joskus vielä olen raskaana, en taatusti uskalla synnyttää alakautta - ainakin yt tuntuu, et suunniteltu sektio on ainut vaihtoehto minulle.

 

[Senni Tonnika]

Tuosta ainokaisesta supisteli monena iltana kipeästi, mut aina kun nukahdin, ni loppui siihen. Viimesenä iltana (perjantai) päätin sit tympiintyneenä, et voitais puuhastella miehen kans, et josko vauhdittais tilannetta. No rupeshan se supistelee sit enemmänkin ja yöllä lähdettiin sairaalaan. Lauantaina aamulla meni vedet ja supparit loppuis siihen ku seinään. Illalla alkoi sit uusiks ja helkutin kipeinä ja puol 9 aikaan illalla sain epiduraalin. Olin silloin 3cm auki. Koko yön olin vuoroin tuskissani ja vuoroin epiduraalin vaikutuksen alaisena. Sunnuntaiaamuna klo puol 8 aikaan kätilö totes, et nyt on kokonaan auki ja voin ruveta ponnistamaan. Epiduraalia en enää saanu, vaan piti pelkän hapen avulla ponnistaa. Puol 9 aikaan kätilö soitti päivystävälle lääkärille, et lähtee tulemaan sairaalaan, et laittavat valmiuden imukupille sekä varuilta myös leikkaukselle. Lääkärillä oli matkaa n. 50km sairaalaan. Vähän yli puol 10 saapui lääkäri paikalle ja tokas vaan ovelta, et ei häntä enää taidetakaan tarvita...poika syntyi 9.34 ja olin juuri saanut hänet syliini, kun lääkäri saapui. Sen verran kamala kokemus, et viimeseks sai jäädä...

 

[Huopatossu]

Synnytys oli nopea 3 tuntia ei pahoja kipuja kaikesta selvittiin ilokaasulla jos joskus tulee toinen niin haluan sektion

 

[Sprite]

Kalvojen puhkaisulla käynnistettiin rv 41+1, koko homma kesti 10h20 min josta ponnistusta 1h20min tuloksena tomera tyttövauva 4,2kg ja 49cm.
Ja sattu niin perkuleesti mutta repeämiä ei tullut juuri yhtään.

 

[äitylipäityli]

Kaikki kolme saman kaavan mukaan:Ilman kivunlievityksiä,supistuksilla ovat alkaneet ja kaikki mennyt ok.Ainoa ero on se,että kolmonen syntyi alle kolmen tunnin,kahdessa aiemmassa odoteltiin n.10h Eli ei mitään "hurjia synnytysjuttuja"kuule minulta

Esikoinen 3630g
Toinen 4220g
Kolmas 4180g

 

[mamma-73]

Esikko käynnistettiin rv40+0 ja kesti kolme päivää ennen kun alkoi tapahtua. 7cm:iin jämähti ja jouduttiin avaamaan käsin(ihanaa). 19h kipeitä suppareita ja sit olin 10cm auki. Imukuppia sisään ja poika syntyi 19h45min uurastamisen jälkeen. Mä pyörryin, hb60 ja sitä rataa....Kumminkin ihana kokemus. 4070g 53cm.

Tytön synnytystä jännitin, että saisinko tällä kertaa spontaanin käynnistymisen vai miten. Tytöstä povattiin isoa ja se toi lisäjännitystä. Eräänä yönä rv40+3 tunsin pari ihan lievää supparia, mut en reagoinut juurikaan. Sit napsahti alapäässä ja lorahti. Olin onneni kukkuloilla, että tuli spontaanisti. Hipsin suihkuun ja pikkuhiljaa lähettiin sairaalaan. Supparit koveni tosi pian sairaalassa ja menin saliin. Aukesin suht pian 10cm:iin ja aloin hommiin hiljalleen. Noin kuuden tunnin päästä vesien menosta syntyi ihana tyttö 3714g ja 51cm. Eli ei iso kuten ultra antoi kuvan. Muutenkin mahtava synnytys vaikka repesin hieman. Olin heti ylhäällä(no tikkauksen jälkeen) ja olisin voinu vaikka lenkille lähteä. Ihan erilaisia kokemuksia, mut niin mahtavia molemmat.

 

[illuusia]

Synnytys kesti 7h 10min, joista 3h sairaalassa. Luomuna synnytin kun mitään lievityksiä en ehtinyt saada (olin 8cm auki kun sairaalaan päästiin ). Kivut olivat kovat ja hengitystekniikka hakusessa, mut kaikinpuolin jäi hyvä fiilis tapahtuneesta.

 

[joanna]

tytön synnytys alkoi seittemältä aamulla kun lapsvettä rupes tulemaan.
supparit alkoi 11 ja mentiin saliin silloin. olin auki 3cm. sain 12 epiduraalin ja sitä lisättiin klo 15. tyttö syntyi 18.06 15 minuutin ponnistuksella.rv 40+1

poika ei lähtenyt itse syntyyn vaan käynnistettiin rv 40+5 arvot heitteli ja lapsvettä niukasti.
tippa laitettiin n. klo 12 ja joskus yhdenmaissa muistan tunteneeni suppareita. kunnon kivut rupes tuntuun vasta kahdenmaissa ja olin sillon auki 4cm. epiduraali laitettiin joskus neljän aikaan ja neula työnnettiin väärään paikkaan ja sattui nii perkeleesti. puudutus ei vienyt kipuja kokonaan pois,mutta sen terävyyden kyllä. vaikutus kesti tunnin. tässä vaiheessa olin auki 5cm. oletin synnytyksen kestävän kauan.. kävin pissalla ennenkun saisin toisen annoksen epiduraalia. sitä en saanut kun aukesin oikein urakalla ja menetin itsehallinnan totaalisesti. 15minuutin ajan ponnistutti ja supisteli niin kovaa että teki mieli kuolla. laittoivat vielä pyynnöstäni puudutetta tuonne kohtuun kun pelkäsin ponnistuskipuja,se oli kuitenkin turhaa koska ei kerennyt vaikuttaan,ponnistin heti kun lääkäri sai kädet pois alta.. ponnistusvaihe kesti 5min. pissaamisen jälkeen meni 20 minuuttia ja poika oli syntynyt. kokemus oli kamala kun menetti oman kehon hallinnan. synnytyksillä oli väliä 3vuotta.

seuraava synnytys on edessä ja jännittää! näiden synnytysten eroksi tulee vuosi. olen vakavasti harkinnut leikkausta,mutta luultavasti mut puhutaan ympäri.

 

[Senni Tonnika]

Niin ja lisäys vielä tuohon omaani, et miulle ei silloisessa kotikaupungissa tehty minkäänlaista synnytystapa-arviota, kun olivat puolessa välissä raskautta sitä mieltä, et alle 3 kiloinen vauva tulee reippaasti olemaan. Kävin siis puolivälissä ultrassa, kun oli niin pieni massu, et epäilivät alkuun veden vähyyttä. Niinhän siin sit kävi, et poju oli 3350g ja kätilö tokas synnytyksen jälkeen, et ihan liian iso miulle alakautta synnytettäväks, et seuraavalla kerralla joko sektioon jos painaa yli 3kg tai sit synnytettävä sen verran ajoissa, ettei mee yli 3kg:n. Oli meinaa tuskaisaa, ku joka ikisen ponnistuksen ja supistuksen välillä vauva liuku muutaman cm:n takaisin päin, ku ei meinannu mahtua ulos... Siksi siis leikkausvalmius ym... ja ponnistusvaihekin kesti sen pari tuntia...

 

[nelly83]

rv 41+2 alko ilta kymmeneltä supistelemaan (oli supistellut monena päivänä jo kivuttomasti vähän väliä) odottelin ja yritin nukkua, mutta eihän siitä tietysti mitään tullut. Puolen yön aikaa alko supistukset pikkuhiljaa tuntumaan selässä ollen vielä tosin suht mietoja. yhden aikaan yöllä hain kuumavesipullon selkään, kun alko jo tuntumaan supistukset hieman ikävältä. Hetken aikaa makasin sängyllä kuumavesipullon kanssa, kunnes tuli tunne, että on pakko nousta ylös kävelemään. Mies heräsi, kun nousin sängystä ylös. Sanoin sille, että nuku vaan vielä ihan rauhassa, että varmaan aamuun mennessä tulee lähtö. No eihän se mies mitään nukkumaan pystynyt vaan nous mun kanssa ylös sängystä. Vähän aikaa käveltiin kämppää ympäri ja appiukko (joka oli sillon meillä yötä) tuli keittiöön ihmettelemään meidän puuhia. Istuttiin miehen kanssa pöydän ääreenja pähkäiltiin, että pitäsikö sitä lähteä vai ei. Supistuksia tuli kuitenkin 3-4min välein, niin appiukon painostuksella päätettiin lähteä sairaalaan. Sielä sitten killuttiin ammeessa ja odoteltiin. Kohdun suulla tapahtui kaikki niiiiin hitaasti, mutta supistukset olivat kuitenkin ihan suht kipeitä. Mikään ruoka ja juoma ei pysynyt mulla sisällä vaan kaiken oksensin ulos. Välillä käveltiin ukon kanssa pitkin sairaalan käytäviä ja välillä yritettiin nukkua(aika laihoin tuloksin ainakin mun osalta. Viiden aikaan iltapäivällä alko supistukset olemaan jo niin kovia, että itkua väänsin. Vihdoin viimein myös kohdun suu oli auennut viiteen senttiin ja kätilö laittoi mulle aquarakkulat sen avulla pystyin jonkin aikaa olemaan aika rauhassa. Uusi satsi laitettiin 19.20, jonka jälkeen lähdettiin "olohuoneeseen" katsomaan uuno turhapuro this is my life viimeistä jaksoa. Kun se loppui, niin painuttiin suoraa synnytyssaliin. Kivut alko olemaan jo todella helvetillisiä ja pyysin epiduraalia. kätilö sanoi, että puhkaistaan kalvot ja katsotaan sitten (siinä vaiheessa olin jo 8 cm auki) Kalvot kun puhkaistiin, niin kohdun suu aukeni täyteen kymmeneen senttiin ja jäin sitten ilman epiduraalia. Ponnistaminen aloitettiin ja se päättyi 49min jälkeen imuvetoon. Maailman suloisin poika siis näki päivänvalon 29.12.2006 klo 21.09 mitat oli 3010g 49cm :heart: Synnytys kesti kaikkinensa 23h

 

[ilmukka]

käynnistettiin 39+6,eka päivänä 2 suun kautta otattavaa nappulaa ja seuraavana päivänä pimapuikko.illalla 40+0 alko supistelee ja sitten ku laitettiin keskiyön maita ebiduraali koko homma pysähty 5 senttiin ja päädyttiin sektioon.poika synty kello 4.20 viikoilla 40+1 :heart: 4190g ja 52 cm