Gallup: kuinka ottaisit jos teinityttösi olisi raskaana

Kyllähän siinä pitäisi kartoittaa tilanne. Minulla ei tyttöjä ole mutta teinipoikia kyllä.
Jos kyseessä on täysin suunnittelematon juttu niin kyllä varmasti olisin abortin puolella . Mutta miten sitten tulevaisuudessa jos katumus iskisi ? Erittäin vaikea tilanne.

Aamunkoi, ei tässä ikärasismista ole kyse jos omista lapsistaan on huolissaan.
Lapsen saaminen muuttaa elämän kuten tiedät. Jotkut pärjäävät muutoksen mukana , jotkut eivät . Aivan samoin kuin vanhemmatkin vanhemmat, eivät kaikki heistäkään kestä vastuuta.

 

Käytiin lapsettomuushoidoissa ja ihme tapahtui ja olen niin onnellinen, jotenkin tuntuu tosi pahalta olla "ei niin toivottu raskaana oleva" niinku ap kertoo.
Tulipas paha mieli....

En tiennytkään että teinitkin pääsevät lapsettomuushoitoihin...

Olin 22. Tässä kun kerroit TOIVOVASI 25+ niin olen se ei toivottu sitten...

Kuule, en mä itkisi, jos tyttösi tulisi 22-vuotiaana äidiksi. Vaikka toivonkin että katselee maailmaa muutaman vuoden kauemmin vapaampana kuin äiti on.

 

Käytiin lapsettomuushoidoissa ja ihme tapahtui ja olen niin onnellinen, jotenkin tuntuu tosi pahalta olla "ei niin toivottu raskaana oleva" niinku ap kertoo.
Tulipas paha mieli....

En tiennytkään että teinitkin pääsevät lapsettomuushoitoihin...

Olin 22. Tässä kun kerroit TOIVOVASI 25+ niin olen se ei toivottu sitten...

Kuule, en mä itkisi, jos tyttösi tulisi 22-vuotiaana äidiksi. Vaikka toivonkin että katselee maailmaa muutaman vuoden kauemmin vapaampana kuin äiti on.

Korjaan: tyttöni, ei tyttösi.

 

Minä repisin pelihousuni aivan täysin ja tekisin mielipiteeni selväksi, etten ole asiasta mielissäni. Jos päätyisi pitämään lapsen, yrittäisin tietysti auttaa heitä jotenkin, mutten kannustaisi moiseen. Varmaan yksityisesti itkisin, raivoaisin, hakkaisin päätäni seinään ja olisin lähes valmis lataamoon.

JOS hänellä olisi luotettava unelmakumppani vierellä, fiilikset voisivat olla hieman positiivisemmat.

Itsestään selvää on, että olisin keskeytyksen kannalla. Tulisin mukaan lääkäriin, tukisin siinä kaikin tavoin jne. Adoptioon antaminenkin, jota en oikeastaan kannata, olisi parempi, jos raskaus liian pitkällä, kuin lapsen pitäminen tuossa tilanteessa.

Jos kyseessä olis 15v yläasteelainen, olis abortti ainut vaihtoehto, josta tässä taloudessa keskusteltais. Ei tuon ikäisestä olisi äidiksi. Samoilla linjoilla sun kanssa.

 

a) surisit miten käy lapsen ja lapsenlapsen tulevaisuuden

b) olisit ihan huoletonna että kyllä ne siitä suttaantuu

c) olisit iloinen lapsenlapsesta, vähän huolettaisi kuitenkin

d) jotain muuta, mitä.

Ja teini on alle 20-vuotias, jolla jää joku koulu kesken, joko peruskoulu tai lukio tai ammatillinen koulu.

SURISIT?

Mä oon saanu peruskoulun jälkeen lapset, sitten käynyt koulut ja elämäni ON TÄYDELLINEN.
3 lasta, vakituinen työpaikka, sama mies, asunto, auto KAIKKI.

Onnea vaan. Mutta uskon että äitiäisikin kylmäsi, kun ilmoitit ekasta raskaudestasi. Minua itkettäisi.

Sanonko suoraan: kerroin äidille jo kun alettiin yrittämään, hän jännitti kanssamme plussan tuloa. Itkettiin yhdessä onnesta ku plussa tuli. Olin 17-vuotias silloin.
Äitini oli onnellinen, AIDOSTI.

Äitisi oli jotain 32-35 v silloin ? Muuten vaikea käsittää. Teiniäitiyskin periytyy.

noup. 40v.

 

c

 

Minä repisin pelihousuni aivan täysin ja tekisin mielipiteeni selväksi, etten ole asiasta mielissäni. Jos päätyisi pitämään lapsen, yrittäisin tietysti auttaa heitä jotenkin, mutten kannustaisi moiseen. Varmaan yksityisesti itkisin, raivoaisin, hakkaisin päätäni seinään ja olisin lähes valmis lataamoon.

JOS hänellä olisi luotettava unelmakumppani vierellä, fiilikset voisivat olla hieman positiivisemmat.

Itsestään selvää on, että olisin keskeytyksen kannalla. Tulisin mukaan lääkäriin, tukisin siinä kaikin tavoin jne. Adoptioon antaminenkin, jota en oikeastaan kannata, olisi parempi, jos raskaus liian pitkällä, kuin lapsen pitäminen tuossa tilanteessa.

Veit sanat suustani.

 

c) olisit iloinen lapsenlapsesta, vähän huolettaisi kuitenkin

 

Teinin IKÄ vaikuttaisi aika lailla reaktiooni.
Jos olisi 15 tai 16 v., niin minulla olisi aika suuri asenneongelma asian kanssa - toivoisin, että tyttö päätyy aborttiin... ikävä kyllä.
Jos taas tyttö olisi sen 18 tai 19 v., niin "lapseni" olisi jo aikuinen, joten ottaisin aika rauhallisesti tai noh... todennäköisesti alkaisin hössöttää mummojuttuja

 

koittaisin olla sanomatta juuta tai jaata,ei ole minun päätettävissäni pitääkö lapsen vai ei. varmasti sitten yksikseni tai miehenikanssa puisin asiaa ja toisin omat tuntemukseni esille,mutta en tytölleni niitä sanoisi.
kertoisin olevani tukena,päättää hän asiasta kumminvain.
jos lapsi olisi jo täysikäinen ja ehkä opinnotkin saanut loppuun tai loppusuoralle niin luultavasti koittaisin ohjata keskustelujen jälkeen siihen että ehkä pitäisi lapsen. jos ei sitten itse ole abortinkannalla. aborttiin en ikinä maailmassa ohjaisi lasta jos lapsi sitten ei ole 13 vuotias lapsi. toivottavasti ei tietenkään sillon vielä aloita seksielämää.

 

C. Teinin ikä ja luonne vaikuttaisi kyllä asiaan paljonkin. Jos olisi 15-vuotias huithapeli, niin miettisin tarkkaan miten esittäisin asiani ja todennäköisesti päätyisin ehdottamaan aborttia, vaikka itse olenkin vähän sitä vastaan. Jos teini olisi kuitenkin vastuuntuntoinen ja kypsä ikäisekseen, niin kysyisin nuorten omaa mielipidettä ja olisin lapsen pitämisen kannalla. Joka tapauksessa lapsen kanssa keskusteltaisiin vakavasti ja yhteistuumin ratkaistaisiin asia. Ja olisin lapseni tukena, päätyisi hän mihin ratkaisuun tahansa.

Muoks. Koulunkäynnillä ei mielestäni ole mitään merkitystä asiaan, opiskella ehtii myöhemminkin.

 

Teinin IKÄ vaikuttaisi aika lailla reaktiooni.
Jos olisi 15 tai 16 v., niin minulla olisi aika suuri asenneongelma asian kanssa - toivoisin, että tyttö päätyy aborttiin... ikävä kyllä.
Jos taas tyttö olisi sen 18 tai 19 v., niin "lapseni" olisi jo aikuinen, joten ottaisin aika rauhallisesti tai noh... todennäköisesti alkaisin hössöttää mummojuttuja

Peesi

 

C