Itse olen perhe- ja jäämistöoikeuden asiantuntija, mutta en asianajaja. Pelkästään perhe- ja jäämistöoikeuteen perhetyneitä asianajajia tuskin paljoa on, koska AA:illa skaala yleensä laajempi. huoltoriidat ovat oikeasti rankkoja ja monimutkaisia. Asianajajia määrätään myös usein kuolinpesään pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi. Itse tykkään perhe- ja jäämistöoikeudesta, koska se on juridisesti haastavaa ja käsittelet kuitenkin yksityisten ihmisten oikeita onglmia, toisin kuin esim yritysjuridiikkaa perehtyneet, jotka vain vääntää tylsiä sopimuksia ja vaikioehtoja ja yritysjärjestelyitä.
Syyttäjän työ voi olla mielenkiintoistakin, mutta useinmiten se on vain rattien ja pikkujuttujen syyttämistä. Poliisin esitutkinta-aineiston perusteella syyttäjä harkitsee nostaako syytteen. Argumentointitaito on eduksi. Aika yksinäisen suden hommaan, niin kuin myös tuomarin homma. Yksityisellä sektorilla luultavasti paremmat palkat.
Pelkkä rikoksiin perehtynyt asianajaja on vihoviimeistä hommaa ja juristeina heitä ei kauheasti arvostetan. Varmaan leipäähän se saattaa olla, kun kaikki elämäntapakonnat saavat aina maksuttoman oikeudenkäynnin ja avustajan määräyksen eli valtio makselee laskut, tosin laskuttaa ei saa miten vain. Kyllä melkein kaikki asianajajat hoitavat rikoksiakin kuten myös noita perhe- ja jäämistojuttua. Varsinkin jäämistöasioita tuntuu, että AA:t pyörittelee ihan vasemmalla kädellä, koska usein esim. perinnönjakokirjat sun muut on laadittu ihan pyllylleen.