En ole sanonut että miestä rakastan enemmän kuin lasta, vaan nimenomaan olen koettanut sanoa että yhtä paljon, mutta mieshän mulla tulee mitä suuremmalla todennäköisyydellä olemaan yhteisessä kodissa ja suhteessa kuolemaan saakka, lapset lentävät pesästä ja ovat aikuisena jo omien perheidensä luona. En haluaisi yksin nauttia eläkepäivistä ja lapsenlapsista, vaan mieheni kanssa. Hän on kumppanini, toinen puolisko minusta. Lapsien etu menee aina edelle, mutta minun merkitykseni laantuu jossain vaiheessa heille kun oma elämä tempaa mukaansa. Ja niinhän se kuuluu ollakin. Rakkautta löytyy vaikka muille jakaa, mutta ne on niin erilaisia tunteita mitä tuntee miestä ja lasta kohtaan!Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:Olen samaa mieltä. Ja ainahan valinnoissa menee lapsi edelle, mutta ne rakkaudet ovat niin erilaisia mitä tunnen miestäni ja lastani kohtaan. Molempien puolesta kyllä tekisin ihan mitä vain.Alkuperäinen kirjoittaja .a.:Pointti ei ole asumisessa. Sanotaanko, että minusta lapsi on rakkauden hedelmä ja rakkaus lapseen on ehdottomampaa, mutta rakkaus mieheen taas on molemminpuolin vapaaehtoista, tasa-arvoista, syvää kunnioitusta ja yhteisiä muistoja täynnä.. se on kahden aikuisen suhde. Lapsi on "lainassa", minua tarvitaan ensimmäiset 20 vuotta todella paljon, mutta sitten tehtäväni on mennä sivummalle ja antaa lapsen elää omaa elämäänsä. Rinnalle jää kuitenkin mieheni, jonka kanssa on tarkoitus elää yhdessä elämän loppuun saakka arkea jakaen ja lasten elämää yhdessä seuraten. En voisi siis sanoa rakastavani lastani sen enempää kuin miestäni: miehen kanssa me lapsi ja tämä yhteinen elämä luotiin puhtaasta rakkaudesta ja se loppuun asti myös kuljetaan.Alkuperäinen kirjoittaja Ishtar:Kuinka tämä, missä kukin joskus asuu, vaikuttaa rakkauteen tällä hetkellä / tulevaisuudessa?Alkuperäinen kirjoittaja Mhh...:Lapset ovat vain lainassa (toki aina lapsiamme), mutta mieheni on elämänkumppanini. Ei voi vertailla mitenkään. Lapsi aloittaa kuitenkin aikanaan oman elämänsä omilla siivillään ja perustaa oman perheen - me jäämme miehen kanssa kahdestaan.
Etkös se ollutkin sinä Rytkäätys kun sanoit raskaana ollessasi olevasi varma, että tulet rakastamaan enemmän miestäsi kuin lastasi? Mutta rakastatko nyt kuitenkin ihan yhtä paljon lastasi ja miestäsi? Enkä kysy pahalla, kiinnosti vain kun tunnuit olevan niin varma asiasta jo silloin.
Lasta kohtaan tuntee pakahduttavaa rakkautta, suunnatonta huolta, kaikenkattavaa suojeluvaistoa, täydellistä vastuuntuntoa ja mieletöntä hellyyttä.
Miestä kohtaan tuntee syvää kiintymystä, upeaa intohimoa, suurta kunnioitusta, ihania toiveita yhteisestä vanhenemisesta, kiinteää kumppanuutta ja aikuisten välistä yhteenkuuluvuutta.