G: Paljonko teillä on säästöjä pahan päivän varalle?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja lisbeth
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

lisbeth

Vieras
Jonkun uutisen mukaan pitäisi olla kahden - kolmen kuukauden nettopalkka tilillä pahan päivän varalle. Meillä 5.000 euroa, ajateltiin tosin laittaa se asuntolainaan.
 
Sellainen lisäys tuohon alkuperäiseen uutiseen, että noin neljäsosa suomalaisista elää kädestä suuhun, eli heillä ei ole minkäänlaista puskurirahastoa olemassa.
 
Ei oikeastaan yhtään, lainaa on vaan.
Tyttären tilille yritän laittaa rahaa. Sitä voi kyllä äärimmäisessä hätätapauksessa käyttää ja maksaa sitten takasin. :D Mutta ei siellä vielä ole paljon mittään.

Niin ja sanotaan vielä, että kun ei ole palkkaa, niin ei ole säästöjäkään. Aika lailla kädestä suuhun sitä eletään näin äippälomalla/kotihoidontuella.
 
Meilläkin on tuo n. 5 000e ja siihen päälle lasten säästötileillä jonkin verran, mutta lasten tileihin ei kosketa ellei olla ihan nälkää näkemässä. S-bonuksia on vähän vajaa tonni ja ollaan ajateltu säästää ne yhteistä lomaa varten kunhan tuo nuorimmainenkin vähän kasvaa, mutta jos hätä tulee niin nekin rahat käytetään elämiseen.
 
Kohta on kuukauden palkka. Kävi nimittäin niin, että se paha päivä tuli viime vuonna ja suurin osa rahoista meni :) Kohta on taas kasassa 2-3 kk tulot ns puskurirahastona. Mielestäni on hyvin vastuutonta rahankäyttöä elää kädestä suuhun. Aina voi säästää pikkusummia.

Omien säästöjen lisäksi säästämme lapsia varten, jotta heillä olisi pari tonnia millä päästä alkuun sitten kun sitä tarvitsevat. Kolmen lapsen autokoulut, ensimmäisen asunnon takuuvuokrat ja vaikkapa ylioppilaskirjoitukset tulevat kalliiksi. Lapsillamme on jokseenkin pienet ikäerot, joten aika samaan syssyyn saisi satsata paljon rahaa pesästä lentäviin poikasiin. Meille se ei tule yllätyksenä, joten säästämme siihen vaiheeseen jo nyt, lasten ollessa alle kouluikäisiä.
 
Tuo puskurirahaston säästäminen on kuitenkin vähän tilanteesta kiinni, aina säästäminen ei onnistu, vaikka kuinka pihisti eläisi. Kun minä ja mieheni molemmat opiskelimme ja meillä oli kaksi pientä lasta, elimme niin tiukilla, että välillä piti lapsen säästöpossu rikkoa, saadaksemme ruokaa kaupasta. Emme jaksaneet pyytää sossusta avustusta, vaan yritimme pärjätä satunnaisilla työtuloilla, lapsilisillä sekä opintotuella + siihen kuuluvalla asumistuella.

Mutta opiskelu kannatti ja nyt on varaa maksaa jopa sellaisesta "luksuksesta" kuin liittoon kuulumisesta, tapaturma- ja henkivakuutuksesta ym., joista ei voinut opiskeluaikoina unelmoidakaan!
 
Meillä puskurirahaston puuttuminen ei johdu siitä että ei olisi varaa säästää vaan koetaan ettei sellaiselle ole tarvetta. Molemmat töissä, rahaa riittävästi, lainojen takaisinmaksu ylimääräisin lyhennyksin on järkevää, ehkä tohon puskurirahaston puuttumiseen vaikuttaa se että saadaan varmaan sukulaisilta tukea jos jotain yllättävää sattuisi ja opiskeluaikojen kituuttaminen on vielä muistissa kun ilman lainaa eleltiin vuosikaudet parilla sadalla kuukaudessa.
 
Meillä n. 3000e, säästöistä puolet hupeni juuri yllättäviin Kelan takaisin perittäviin maksuihin.

Henkilökohtaisesti en uskaltais elää jos ei olis jotain säästössä.
 
Meillä on 5 000e ja rapiat + osakkeita ja eläkevakuutuksessa rahaa.

Koko ajan säästetään lisää. Ollaan opiskelijoita ja täälläkin oltu miniäippärahalla ja kotihoidontuela ja osa-aikatyössä. Pikku hiljaa saatu kasaan tuokin summa kun ei ole toistaiseksi vielä mikään hajonnut että olis tarvinnut korjausta tai uuteen vaihtamista.

Ja meillä siis opiskeltu ja tehty osa-aikaduunia samaan aikaan kun lapsia hoidettu kotona eli on saatu osa-aikapalkkaa ja kotihoidontukea ja opintotukea sen verran kuin tulorajat on antaneet myöten. Joten sinällään koskaan ei ole jouduttu kitkuttaan. Ollaan sen verran nuukia muutenkin että ei ole tarvinnut erikseen vyötä kiristää, sossua ei myöskään olla tarvittu.

Nyt opinnot vetelee viimeisiään ja tänä keväänä molemmilla valmistuminen edess, kun vanhan tutkintorakenteen mukaisesti opiskelevat joko valmistuu DI:ksi tai sitten pitää mennä uuteen tutkintorakenteeseen ja se tietää lisähommaa ensin landin työ ja sitten jossain vaiheessa vielä dippatyö. Ja me halutaan saada paperit ulos vanhalla rakenteella ja mä olen jo valmis, mies vetää vielä viimeisiädippatyönsä kanssa.
 
Nyt n. 4000. Meilläkin paha päivä tuli tai on vielä menossa, joten tuostakin summasta varmaan puolet menee lähiaikoina. Mies joutui pitkälle sairaslomalle ja sen tulot romahti. Onneksi mulla oli vähän säästössä.
 

Yhteistyössä