Yleensä en viihdy häissä ylipäätään, esim. seuraavista syistä:
1. Ensin etsit kirkon. Vihkimisen jälkeen yrität epätoivoisesti painaa mieleen jonkun häävieraan rekisterinumeron, ja valon nopeudella kaahata perään että ehdit seuraamaan tätä vierasta juhlapaikalle. Stressaavaa.
2. Juhlapaikalla odotat muiden vieraiden kanssa 2 tuntia, koska hääpari on mennyt valokuvaan! Jalat puutuu korkkareissa, nälättää ja paleltaa. Koska juhlapaikaksi on haluttu romanttinen vanha kanala, jossa ei ole lämmitystä.
3. Istumapaikat on jaettu siten, että "kaikki saavat tutustua uusiin ihmisiin". Ja sinun halutaan tutustuvan nimenomaan umpihumalaiseen Mauri-serkkuun vihaisine vaimoineen, sekä morsiamen rippikoulukaveriin. Ainoa tuntemasi ihminen istuu kanalan länsisiivessä.
4. Ruuan jälkeen yrität päästä juttelemaan tämän ainoan tuttavasi kanssa. Yritys keskeytyy, kun kaikki huudetaan takaisin paikoilleen sillä nyt leikitään!! Yrität ryömiä pöydän alle, jottet joutuisi säärienkopelointi- tai ilmapallo_nolossa_paikassa-leikkiin nöyryytettäväksi. Leikkien jälkeen kerätään rahaa.
5. Humalaiset sukulaiset pitävät myötähäpeää herättäviä puheita. Joku yleensä myös laulaa. Kaikki pakotetaan edelleen istumaan paikoillaan, ilman tuttua juttuseuraa.
6. Kakun jälkeen alkaa ihana "vapaa" ohjelma, joka sisältää vielä "hauskoja" diaesityksiä ja muutaman väkinäisen leikin (joita kukaan ei enää näe, koska kaikki ovat jo ulkona tupakalla)
7. Lopulta alkaa BILETYS! Kaikki ovat jo aika humalassa, mutta bändi on nyt lavalla ja häävalssin jälkeen ruvetaankin joraamaan. Ilta huipentuu, kun morsian menee laulamaan bändin mukaan!! Humalainen Mauri-serkku notkuu viimeisillä voimillaan tanssilattialla kahden mummun kanssa, ja tekee seksikkäitä lanneliikkeitä. Maurin vaimo saa mustasukkaisuuskohtauksen.
Anteeksi vaan kaikille, jotka ovat pitäneet kuvatunlaiset häät. Heitä on nimittäin paljon. Ruoka on useimmiten ollut hyvää kuitenkin, ja olen toki vilpittömän onnellinen hääparin puolesta (okei, kerran en ollut). Vika on luultavasti minussa eikä häissä.