Olen nähnyt isääni niin kammottavissa änkyräkänneissä, ettei tosikaan. Äitini olen tainnut nähdä kännissä kerran, huppelissa sit vähän useammin. Ei mun vanhemmat erityisen usein juoneet, mutta pari kertaa vuodessa oli jotkut sellaiset juhlat että homma lähti lapasista. Silloin lapsena olen parina kertana pelännyt, että isäni tekee itselleen jotain. Ja mun itku on oikein provosoinut häntä, niin että hän oikeen innostuneena näytteli tekevänsä jotain, esim. hukkuvansa. Viina on viisasten juomaa. Isä ei enää juo.