G koskettavin vauva runo

  • Viestiketjun aloittaja ***
  • Ensimmäinen viesti
***
Onko teillä mitään runoa mikä koskettaa teitä kovasti ja se on kuin sinusta ja vauvastasi tehty? Äitiytesi kokemuksesta? Ja muutenkin vaan suloinen ja rakas runo?



Suojelusenkeli
Mä katsoin yhtä kuvaa monta lapsuuteni iltaa
siinä kaksi pientä lasta kulki vaarallista siltaa
Heitä uhkas metsän pimeys ja synkkä virta pyörteinen
Mut ei hätää heitä suojas enkeli valkosiipinen

Kun tänään katson sinuun ja sua uneen tuuditan
Muistan päivän leikit ja kuinka sua rakastan
Sä olet tosi pieni ja mä melkein toivoisin
että rinnallesi saisit samanlaisen enkelin

Kohta ryntäät maailman ruuhkaan näet varjoja ja aurinkoa
Tee mitä teet mut älä sielullesi vahinkoa
Sillä haavat nuo ei parane vaik´ isi kuinka puhaltais
Siksi toivon että enkelini jostain suojaa sais

Tuota lapsuuteni kuvaa vielä hetken muistelen
On harmaantuneet värit enkelin repaleiset siivet sen
Voi jospa voisin paikata edes laudat lahoimmat
tuon sillan jonka yli kaikki lapset kulkevat

-itselle kirjoittaja tuntematon-
 
Jenni
Oma isäni on vanhemmalla iällä intoitunut kirjoittamaan paljon runoja (synttärit,häät,vauvan syntymä jne)
Ja tälläisen runon mm. kirjoitti meille( tai enemmän minulle,omalle tyttärelleen),kun tyttömme oli syntynyt:

ÄITIYS

No,nyt se oli sitten aikasi sun,
tyttöni mun,
tuntea tunne äitiyden,
kun synnytit tuon lapsosen,
jossa silmin nähden on niin äitiä kuin isää,
mutta jostain sisältä muistuttaa varmaan osaltaan,
myös mummua ja isoisää.

Ihan tuli itku silmään lukiessa sairaalan sängyllä ;)

 
alkuperäinen
Kun äitini joutui sairaalaan laitoin sille tälläisen viestin:

Äiti, Sinä lohdutit niinä pitkinä öinä,
kun pelot hiipivät uniini hirviöinä
tai yskitti tai korvaan koski
tai kuumeesta punoitti pikkuinen poski.
Hyväilyjä ja uniriepuja,
hyräilyjä ja tuutulauluja.
Niillä yritit minua rauhoitella
ja unimaahan johdatella.
Sitten kuu kurkisti ikkunasta
ja kutitti sitä pientä lasta,
joka vihdoin viimein nukahti
ja unien saarille purjehti.

Sit jatkoin sitä vaan että kiitos ja parane pian, olet rakas.
 
Äippä 79
Toi suojelusenkeli on ihana.. Mun hyvä ystävä laulo sen ja sit ""Lainaa vain"" poikamme ristiäisissä. Se meni ihan rääkymisex koko touhu, raavaammatkin miehet pyyhki silmäkulmiaan ja minä äitinä tietysti vollotin ku puolijauhonen.. Tosi liikuttavia kappaleita..
 
Nasu
Tätini laittoi mulle tämän viestin kun pieni poikamme syntyi. (kirjoittajasta ei tietoa) yhdeksän pitkää kuukautta sinua odotin, nyt olet siinä, elämää täynnä, sinua en lakkaa ihmettelemästä. Pakko katsella vain ja kosketella, ihme, uusi elämä on aina ihme.
 
Tepa
Aivan ihania noi kaikki, etenkin tuo suojelusenkeli=) Pakko myöntää että tippa tuli silmään. Täytyykin kirjoittaa se ylös. Toivottavasti näitä tulee tänne paljon lisää. Mistähän voisi löytää tuon ""Lainaa vain"" sanat?
 
Äippä 79
Maarit: Lainaa vaan
Sä maailmaani katsot kummallista niin
ihmeitäsi etsien sä törmäät valheisiin
ja kaikki nuo valheet on juoni aikuisten
oi pienokainen, oot lainaa mulle hetkisen

Harhaan sua mä ohjaan, teet itse valinnan
en tahdo tietäs kaventaa kun nään sun kasvavan
sulta opin paljon ja riittää kun muistan sen
oi pienokainen, oot lainaa mulle hetkisen

Toiveesi kannat maailmaan
ne murtuu kun törmäät ihmisiin
nuo muistoissaan kulkee ja tekee ahtaaksi maan
ei lapsuuttaa voi elää uudestaan

Mä muistan kun synnyit, tulit ja huusit niin
huudat vielä uudestaan öihin pimeisiin
mä toivon että pärjäät yli yön huomiseen
oi pienokainen, oot lainaa mulle hetkisen.

Lainaa vain, lainaa vain.
Oi pienokainen, oot lainaa mulle hetken vain.""

Aika karua tekstiä, mutta totta..
 
tirppana
Hei,

Minusta tämä Kaarina Helakisan runo on ihana ja tippahan siinä silmään tuli kun sen luki oman nyytin saatuaan...;

Me isäs kanssa seisottiin
käsi kädessä tässä
ja juteltiin ihan hiljaksiin:
""nyt se on elämässä""

Sinä olit ihan pikkuinen,
ehkä viikon vanha vasta.
Minä sanoin: ""Pilvi kukkasten
kai ympäröi tätä lasta,

ja perhoset, lintuset untuvapäät
tuntuu lentävän korin yllä.""
Isä kysyi: ""Näkyjäkös sinä näät?""
Ja minä: ""No ihmeitä kyllä.""

Sinä olit se ihme tietysti
-vaikka poruun puhkesitkin.
Imit minusta maitoa nälkääsi.
Minä ilosta nauroin ja itkin.

""Sill`on ripsissä tähden säkeneet"",
isäs naurahti ja keksi:
""Sen varpaat on puolukan raakileet.""
Ja hän puki sinut puhtoiseksi.

Sinä nukuit. Oli talo hiljainen.
Löi kolmisin sydämemme.
""Tästä tulee kai hyvä ihminen"",
me puhuttiin toisillemme.
 
alkuperäinen
""Vauvan uni
Pieni vauva sylissäni nukkuu suloista unta.
Lapsellani on niin lämmin, vaik´ ulkona sataa lunta.
Laitan lapsen pieneen kehtoon uniansa katsomaan, Miten äiti voikaan niin paljon lastaan rakastaa?
Miten noin pieni lapsi muka kasvaa vois?
Aikojen päästä lapsen laulu pihamaallani sois?
Mikään mahti maailmassa ei kaltaistani lasta lois. Vauvani on täydellinen.""


""Lapseni toiveita
Tahtoisin leikkiä tuulen kanssa
ja kohota korkealle.
Tahtoisin palasen taivasta
ja pilviä tyynyn alle.
Tahtoisin juosta kuin tuulispää
ja löytää sinisen saaren
tai kiivetä korkean vuoren päälle
ja omistaa sateenkaaren.
Tahtoisin tanssia metsässä
ja rakentaa majan puuhun.
Tahtoisin saada myös hopealaivan
ja purjehtia kuuhun.""

""Tie.
Kuinka minut sä löysit,oma lapseni pien,
kuinka juuri mun luokseni etsit sä tien?

Maailman tiet ovat haaraiset,risteää polut,
meitä yhdistää aika ja yhdistää solut.

Kuinka outo on aika,tuo päivien juoksu,
kuinka tuttu ja rakas sun ihosi tuoksu.

Sinun tuoksusi on viesti aikojen takaa,
sinun sukusi kuiskaus,hiljainen,vakaa.

Se,kuiskaus on silmies pohjalla palo,
kuin tähtien kirkkaasti vilkkuva valo.

Se kaipaako kauas,missä tähtöset hohtaa
esiäidit,esi-isätkin unessa kohtaa?

Sinä pieni ja hauras,miten tiesit sä tulla,
onko matkastas muistikuvia sulla?

Meiltä aikuisilta on unhossa reitti,
tämän elämän opit sen tieltänsä heitti.

Nuku,lapseni,rauhassa-minä liikaa kai kysyin.
Vauvana itsekkin äidille vaiti mä pysyin.

Runon kirjoittanut:Lauri Lehtinen""

Ja vielä tää hauska biisi, mikä soi joskus jossain mainoksessa:

Meidän uusi vauva
Mikä nauraa niin kuin aurinko, mikä itkee niin kuin kuu...
Mille meidän isä irvistelee: baby I love You

Mikä kaikkien on suosikki, jopa naapuritkin tykkää;
Mitä kaikki pihan lapset kilvan kärryillämme lykkää

Se on se meidän uusi vauva -nimeä en muista..
Se joskus karjuu niin et' pikkulinnut tippuu puista

Ei kävele, ei konttaa -silti emme pääse karkuun...
sen vuoksi usein yölläkin me heräilemme parkuun

On koira meillä myös vaan vauva näyttää pienemmältä.. .
ei pääse ruokapöytänkään -ei ihme jos on nälkä...

Mikä nauraa niin kuin aurinko, mikä itkee niin kuin kuu...
Mille meidän isä salaa kuiskaa: baby I love You

Nyt tulkaa kaikki katsomaan kun vauva hymyilee
-niin tiedättepä senkin missä onni lymyiilee...
~P. Rasinkangas ~


 
Lina
Yksi yön biisi, jonka kertosäe menee jotakuinkin näin:

""Voi kun matkas onneksi koituis
vihaa katkeruutta et tuntis joutavaa
voi kun oisit viisaampi kuin minä milloinkaan
kunpa oppisit ajattelemaan.""

Ja toinen osa tuosta samasta kappaleesta:

""Siinä tuhiset ja puhkut
pelkkää voimaa uhkuen
mun silmänurkkaan nousee kyyneleet
sä matkaa teet.""

Kyseessä siis ei ole varsinainen runo vaan laulu. Ja pyydän anteeksi mahdollisia virheitä. Muistinvaraisesti kirjoitin sanat.
 
minä
"" Kaikki on ihmettä uutta.
Kaikki on valoisaa.
Katsomme salaisuutta
vuoteessa uinuvaa.

Kaikki on aivan toisin
kuin koskaan ollut on.
Kuinka sen kuvata voisin?
Ilo on pohjaton.

Silmille auenneille
taivaita avautuu.
Unista kertova meille
kerran on suppusuu.

Kaikki on ihmettä uutta.
Kaikki on valoisaa.
Ilomme valtavuutta
kuka voi aavistaa?""

*****

"" Pikkuinen lapsi näkee sen,
mitä ei näe aikuinen.
Silmiä lapsen ei mikään peitä.
Lapsi on nähnyt enkeleitä
suuressa Jumalan talossa
puhtaassa, kirkkaassa valossa.

Pikkuinen lapsi tietää sen,
mitä ei tiedä aikuinen:
taivas on aivan lähellä maata.
Sitä ei mikään estää saata.
Ilo on tullut maailmaan.
Lapsi sen kertoo katseellaan.""

Joulupukki toi vauvallemme Anna-Mari Kaskisen kirjan ""Pienokaisen omat runot"", josta mm. nämä runot löytyvät. Hieno kirja ja ihana kuvitus.
 
Miiru
Joskus jo monta vuotta sitten ostin kortin jossa oli seuraava runo. Nyt esikoisen synnyttyä siihen tuli suuresti tunnetta ja uutta ymmärrystä....

Pienokaiselle

Silmäsi suostutan näkemään
huuliltasi haen sydämen salat julki.
Sivelen sormiisi ihmisen kaipuun
sylisi pienen hyväksi tulla.
Jalkasi joudutan astumaan
oman tiesi askelmia.
Kun olemme valmiit, sinä ymmärrät
aukaiset oven
ja kuljet maailman tuuliin.

-Eija Partanen-
 
minä
En halua olla pilkun viilaaja mut eikös se biisi mee jota kuten näin:

Kumpa matkas onneksi koituis
vihaa katkeruutta et tuntis joutavaa
voi kun oisit viisaampi kuin isäs milloinkaan
kunpa oppisit ajattelemaan.""

Ja toinen osa tuosta samasta kappaleesta:

""Siinä tuhiset ja puhkut
pelkkää voimaa uhkuen
mun silmänurkkaan kuivuu kyyneleet
sä matkaa teet.""
 
...
no eikös kirjoittaja sanonu että saattoi mennä väärin...

""""En halua olla pilkun viilaaja mut eikös se biisi mee jota kuten näin:""""
Olit sitten pilkunviilaaja vaikket tahtonut;)
 
sametti
Nuo Yön biisin sanat on tosiaan kappaleesta Ihmisen poika, ja sanat on kirjoittanut Juice Leskinen.

Ja se on ""Voi kumpa matkas onneksi..."". Minä viilaan vähän lisää ;)
 
laiskamato
Ihmisen Poika: Yö
Jo poika kiskoo pojan unta vuoteessaan
ennen kuin loppuun iltasadun saan,
Mä istun hetken ja mietin maailmaa
Ihmisenpoikaa se odottaa.
Voi kuinka kaunis poika onkaan tosiaan.
Ei muuhun pysty hän kuin uutta oppimaan.
Hän siinä kylkeänsä kääntää, miehekkäästi ääntää.
Hän matkaa taittaa linnunradallaan ja nukkuu vaan.

chorus..
Voi kunpa matkas onneksi
koituis vihaa, katkeruutta et
tuntis joutavaa, voi kun oisit
viisaampi kuin isäs milloinkaan
kunpa oppisit ajattelemaan

Niin poika kiskoo pojan unta sikeää
kehtolaulu kesken taas kerran jää,
liukenee yöhön murheet aikuisen ihmisen poikaa kun katselen
Voi kuinka kaikkivaltias noin olla voit,
me sinut tehtiin mutta sinä meidät loit
Siinä tuhiset ja puhkut pelkkää voimaa uhkuen
silmänurkkiin kuivuu kyyneleet, sä matkaa teet


Ihmisen Poika: Yö
Jo poika kiskoo pojan unta vuoteessaan
ennen kuin loppuun iltasadun saan,
Mä istun hetken ja mietin maailmaa
Ihmisenpoikaa se odottaa.
Voi kuinka kaunis poika onkaan tosiaan.
Ei muuhun pysty hän kuin uutta oppimaan.
Hän siinä kylkeänsä kääntää, miehekkäästi ääntää.
Hän matkaa taittaa linnunradallaan ja nukkuu vaan.

chorus..
Voi kunpa matkas onneksi
koituis vihaa, katkeruutta et
tuntis joutavaa, voi kun oisit
viisaampi kuin isäs milloinkaan
kunpa oppisit ajattelemaan

Niin poika kiskoo pojan unta sikeää
kehtolaulu kesken taas kerran jää,
liukenee yöhön murheet aikuisen ihmisen poikaa kun katselen
Voi kuinka kaikkivaltias noin olla voit,
me sinut tehtiin mutta sinä meidät loit
Siinä tuhiset ja puhkut pelkkää voimaa uhkuen
silmänurkkiin kuivuu kyyneleet, sä matkaa teet


Ihmisen Poika: Yö
Jo poika kiskoo pojan unta vuoteessaan
ennen kuin loppuun iltasadun saan,
Mä istun hetken ja mietin maailmaa
Ihmisenpoikaa se odottaa.
Voi kuinka kaunis poika onkaan tosiaan.
Ei muuhun pysty hän kuin uutta oppimaan.
Hän siinä kylkeänsä kääntää, miehekkäästi ääntää.
Hän matkaa taittaa linnunradallaan ja nukkuu vaan.

chorus..
Voi kunpa matkas onneksi
koituis vihaa, katkeruutta et
tuntis joutavaa, voi kun oisit
viisaampi kuin isäs milloinkaan
kunpa oppisit ajattelemaan

Niin poika kiskoo pojan unta sikeää
kehtolaulu kesken taas kerran jää,
liukenee yöhön murheet aikuisen ihmisen poikaa kun katselen
Voi kuinka kaikkivaltias noin olla voit,
me sinut tehtiin mutta sinä meidät loit
Siinä tuhiset ja puhkut pelkkää voimaa uhkuen
silmänurkkiin kuivuu kyyneleet, sä matkaa teet


Ihmisen Poika: Yö
Jo poika kiskoo pojan unta vuoteessaan
ennen kuin loppuun iltasadun saan,
Mä istun hetken ja mietin maailmaa
Ihmisenpoikaa se odottaa.
Voi kuinka kaunis poika onkaan tosiaan.
Ei muuhun pysty hän kuin uutta oppimaan.
Hän siinä kylkeänsä kääntää, miehekkäästi ääntää.
Hän matkaa taittaa linnunradallaan ja nukkuu vaan.

chorus..
Voi kunpa matkas onneksi
koituis vihaa, katkeruutta et
tuntis joutavaa, voi kun oisit
viisaampi kuin isäs milloinkaan
kunpa oppisit ajattelemaan

Niin poika kiskoo pojan unta sikeää
kehtolaulu kesken taas kerran jää,
liukenee yöhön murheet aikuisen ihmisen poikaa kun katselen
Voi kuinka kaikkivaltias noin olla voit,
me sinut tehtiin mutta sinä meidät loit
Siinä tuhiset ja puhkut pelkkää voimaa uhkuen
silmänurkkiin kuivuu kyyneleet, sä matkaa teet


VANHEMPIEN RUKOUS

Autan sinua elämään,
mutta en voi elää puolestasi.

Voin opettaa sinulle asioita,
mutta en voi pakottaa sinua oppimaan.

Sallin sinulle vapauden,
mutten voi vastata vapauksista.

Voin opettaa sinua erottamaan oikean väärästä,
mutta en voi päättää puolestasi.

Voin tarjota sinulle ohjeitani,
mutta en voi hyväksyä niitä puolestasi.

Voin opettaa sinulle arvostusta,
mutta en voi pakottaa sinua kunnioittamaan.

Voin opettaa sinua juomistavoissa,
mutta en voi sanoa ei puolestasi.


Voin kertoa sinulle ystävällisyydestä,
mutta en voi pakottaa sinua olemaan hellä.

Voin neuvoa sinua ystävien valinnassa,
mutta en voi valita heitä puolestasi.

Voin varoittaa sinua maailman synneistä,
mutta en voi olla moraalinvartijasi.

Voin kertoa sinulle miten eletään,
mutta en voi antaa sinulle ikuista elämää.


Tässäpä muutama
 
*
Äiti kertoisitko

Olen kuusivuotias ihminen jo
niin että äiti kertoisitko
mistä meidät lapset on tehty?
Olen tarhan tädiltäkin kysynyt,
hän on vain minulle hymyillyt,
ja talkkarikin on hämmästynyt,
He sanovat: Odotahan nyt?.

Naapurin pihalla kerrottiin,
että pienet lapset on tehty niin,
että vettä ja jauhoja sotkettiin,
ja taikina lapseksi muovailtiin.
Sen jälkeen uunissa paistettiin
ja sitten vain elämään käskettiin.
Äiti, tehdäänkö lapsia niin?

Äiti, voiko tällaista pientä lasta
tehdä lehmän pienestä vasikasta
jos karvat vain ottaisi pois?
Ei antaisi lupaa ammumaan,
vaan käskisi sanoja sanomaan,
pyytäisi pottaan pissaamaan
ja kahdella jalalla kulkemaan.

Äiti, voiko pelto tai kasvimaa
ihmisen taimia kasvattaa
kuten porkkanaa, heinää tai muuta.
Miten taimet, vauvaakin pienemmät
pellon mullassa pärjäävät
kun siellä on madot ja jyrsijät
sekä sateet ja tuulet myrskyisät

Jos minut on tehty sairaalassa
tai tehtaassa lapsia valmistavassa
niin mistä rakennusaineet saivat?
Mistä lämmön laittoivat ruumiiseen
miten jalkani saivat liikkeeseen
mistä huono olo, kun tuhmasti teen,
mistä itku kun sattuu varpaaseen?

Lapseni
Pieni olet vielä ymmärtämään
mutta väärin teen, jos ääneti jään.
Joten rakennusaineesta kerron:
Se on ainetta kultaakin kalliimpaa,
sitä ei rahalla ostaa saa
ei kasvata meret, ei metsät, ei maa
silti jokainen voi sitä omistaa.

Taivaan Isämme kultaisin
meille kaikille lahjoitti paketin
joka sisältää rakennusaineen.
Käyttöohje on yksinkertainen;
Käytä ainetta reilusti, tuhlaillen.
Sitä säilytä lämmössä sydämen,
koska se on vihalle allerginen.

Se on rakennustarvikepakkaus
jonka päällä on teksti: Rakkaus
Tästä sinutkin lapseni tehtiin.
Siitä miljoonat lapset on valmistettu.
Siitä kaikki kaunis on rakennettu.
Siitä onni on koteihin asennettu.
Sen avulla paha on karkoitettu.

-Martti Puomisranta-


 

Yhteistyössä