Keskenmenon ja kohtukuoleman kokeneille sekä enkelivauvojen vanhemmille:
Haituvapeite
Tiedän, että sinäkin halusit
olla osa meitä.
Olla rakastettu, pieni ja avuton.
Minäkin halusin sinua rakastaa, pitää pientä.
Ikuisesti, rakkaudesta tullut ihmisen taimi.
Keneksi olisit kasvanut,
keneksi minut muuttanut?
En saanut sinua pitää, en käsissäni.
Mielessäni sinut pidän; siellä sinä elät vieläkin.
Yritän unohtaa ja lähetän mietteeni ylös,
suoraan sinun haituvapeitteellesi.
Mutta vartaloni tietää sen tuskan yhä;
luopumisen tuskan, surun syvän.
-Marika-
Naisen rukous keskenmenon yhteydessä
Jumala, ota vastaan tämä yksi pienemmistäsi,
joka juuri kasvoi minun sisälläni,
mutta ei koskaan saanut kasvaa elinkelpoiseksi
kohtuni ulkopuolella.
Minun on vaikea
jättää sinun huomaasi tämä elämä,
josta piti tulla minun lapseni,
sillä en halua hyväksyä tätä.
Jumala, ota vastaan myös sekasortoinen sisimpäni.
Suruineen, kiukkuineen ja itkuineen.
Epäilys sinua kohtaan, joka annat ja otat takaisin.
Kiitollisuus siitä, että lyhyeksi aikaa
annoit minun huostaani
tämän pienen ihmisen kehittymisen.
Ilo, jonka annoit minulle,
kun yhä elin odotuksen aikaa.
Kaipuu nähdä elämä,
joka eli ja kasvoi sisälläni.
Tyhjyys, pysähtynyt hiljaisuus,
nyt kun kaikki on ohi.
Jumala, ympäröi rakkaudellasi
ja parantavalla hyvyydelläsi
sureva sydämeni
ja vertavuotava ruumiini.
Anna minulle voimaa uskoa
että myös tässä tilassa
olen sinun kuvasi.
-Christina Lövestam-
Erilainen onni
Sinä puutut pöydästämme.
Me sytytämme erityisen kynttilän.
Ihmiset joskus kysyvät,
enkö ole vielä päässyt yli sinusta.
Minä ihmettelen kovin,
mitä he tarkoittavat.
Sinä panit hammaspyörän pyörimään minussa.
Ketjureaktion ilman loppua.
Eteenpäin ja taaksepäin.
Olen kutonut sinut itseeni.
Kuin langan, joka vaihtaa väriä kuvakudoksessa.
Maaginen lanka, joka muistuttaa
minua perspektiivistä. Ja antaa minulle uusia
aiheita, joiden juuret ovat sisimmässäni.
Ei, en minä ole päässyt sinusta yli.
Miksi olisinkaan?
Minä elän kaikkea sitä, jonka sinä annoit.
Ja olen onnellinen siitä, että sinä
kosketit minua ja muutit minut
kyynel kyyneleeltä.
Uskon, että
se on sinun lahjasi
maailmalle.
-Kristina Grahn-
Jos voisin henkäistä yhdenkään
raskaan huokauksen puolestasi,
itkeä yhdenkään kyyneleen puolestasi,
kärsiä edes hetken surua ja ikävää puolestasi,
mikä sinua auttaisi ja lohduttaisi,
niin sen tekisin!
Mutta sydämessäni olen ajatuksin luonasi
ja pyydän sinulle apua, lohdutusta ja voimaa.
-Marleena Ansio-
Runo on kirjoitettu enkelillemme..
Tahtomattani jouduin sut antamaan pois
vaikka sulle paikka täällä ollut ois.
Odotti sua täällä äiti ja isä,
oli valmiina kotina uusi pesä.
Oli valmiina sulle sisko ja veli rakas,
ei auta vaik huudan vauva tuu takas.
Et saanut sä tavata perhettä tätä,
nyt isällä, äidillä suuri on hätä.
Vaikken sua koskaan sylissä pitää saa,
tahdon susta kiittää mä jumalaa.
Nyt katselet pilven reunalta meitä,
ja pidät meidät pois vääriltä teiltä.
-norsu-
Voitko taivaan isä äitiä lohduttaa,
pyyhkiä kyyneleet hiljaa pois?
Voitko isän olkaa taputtaa,
ettei niin kumarassa hän ois?
Kerro heille taivaan isä,
etten ihan vielä ole valmis syntymään maailmaan.
Kerro että jotkut lapset taivaassa niin rakkaita luojalleen on,
ettei heitä malttaisi millään antaa pois.
Rakkaalle Enkeli-Pojalleni
-äiti-
Lapsonen pieni, kuin tuomenkukka
sulki jo silmänsä, tummatukka.
Ei ole montaa niin onnekasta,
saada hetkisen rakastaa enkelilasta.
-Minoe-
Hipaisi hiljaa enkelin siipi, kauneinta maailmassa näytti.
Salaa sitten ovesta hiipi, enkelin oikeutta käytti.
Nukkui pieni enkelin siipien suojaan ja lähti,
nyt pikkuinen on taivaan kirkkain tähti.
Se on satukirjan sankari