G:äippä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja rahaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
lyhennämme 25 vuoden maksuajalla:) Kauheeta kun sun teksitstä sai sen kuvan, että alle tonnin jos tienaat niin mitenkähän ne ees pysyy hengissä...

Hui kun tuli oikein paha olo.
 
730 € netto

Olen suoraansanottuna kateellinen, mutta onnellinen niiden puolesta jotka saa hurjat 1500€ ja ylikin käteen kuussa.
Itsekin rahanahneena palkankorotusta odottelen töihin palattuani =).

Mielenkiinnosta kyselenkin että mitä teette työksenne kun tuommosia rahoja saatte?
Työpaikanvaihdos mielessä =)
Tietenkin riippuhan se vissiin paikkakunnastakin tuo palkantaso.

Niin että rahako ei tee onnelliseksi...KYLLÄ TEKEE!!!
Ainaki minut sisustushullun =)
 
Niin, meillä on ainakin semmonen työnjako perheessä, että mies hoitaa tulot ja minä menot. Useimmissa perheissä kai se mieskin jotain tienaa, eikö? Ettei tarvii sillä alle tonnin tulla toimeen...

 
joo mun mielestä toi yksi viesti oli hurja ""ihmettelen kyllä miten alle tuhat euroa saavat lyhentävät asuntolainaa yms.""

Ei se raha sitä onnea takaa.. kyllä minulla ainakin on kaikki onnellisuudentekijät öisin samassa makuuhuoneessa:)
 
Kylläpä täällä palsatalla käy suurituloisia äitejä.
Mulla jäi äitiyspäivärahasta käteen verojen jälkeen n.660 euroa.Miehellä pienet tulot ja meillä kaksi lasta.
Nyt olen kotihoidontuella.
Just just aina saa vuokran maksettua ja ruokaa ostettua,mihinkään muuhun ei jää yhtään rahaa.
 
Sillon ku on pienet tulot, osaa löytää onnellisuuden muista asioista ku materialismista. Ei tarvi kokoajan miettiä mitä seuraavaksi hankkis,että sais itelle mielihyvää.Useimmillehan unelmat ovat jotain rahalla ostettavia.
 
samaa mieltä. MInun unelmani on se, että lapsemme saa kasvaa onnellisena ja terveenä ja tuntea mitä on aito välittäminen ja rakkaus.
Toivon että osaisin olla hyvä vanhempi ja antaa lapselleni hyvät eväät elämään.

Toisaalta, olen itse kiitollinen siitä, että olen työläisperheestä.. Useimmiten sitä osaa arvostaa asioita vähän toisella tapaa kun on itse opetellut pitämään itsestään huolen:)
 
...täytyy nyt kommentoida etteivät suurituloiset äidit ja isätkään varmasti onneaan rahasta löydä,mutta eivät he pienempituloisia onnettomampiakaan ole!On varmasti selvää,että isotuloisillakin onni löytyy perheestä jne.Tuntuu ettei ikinä saisi tuoda esille, että suurituloisetkin voivat olla onnellisia muutenkin,tulot ovat vain bonus.

Hyvää kevättä kaikille!
 
Itse olen kans työläisperheestä ja olen pitänyt itse itsestäni huolen. En ole koskaan saanut mitään haluamaani, mutta asiat olen nyt kääntänyt toisinpäin.
Tottakai kaikki haluavat olla hyviä vanhempia jne.
Mieheni ei tienaa hyvin vaan ihan normaalisti.
Minulla on kaikki kaikessa, että koti on hyvännäköinen ja viihdyn siellä. Samaten lapseni kulkee merkkivaatteissa koska satun vain pitämään niistä.
Rahaa ei ole hullunlailla tuhlattavana, mutta sen jälkeen kun omilleni jäin olen saanut melkein kaiken halluamani, koska osaan säästää ja sijoittaa viisaasti..
Haluasin vain että minun ei tarvisisi koskaan miettiä, että mitä raskii ostaa ja onko varaa uuteen autoon jos entinen hajoaa.
Tähän asiaan ei auta mikään muu kuin raha ja minusta vaan on p****puhetta se ettäkö raha ei tekisi onnelliseksi...kyllä se vaan tekee ja parantaa elämänlaatua huomattavasti.
Minä nyt vaan satun olemaan sellainen ihminen jolle ei mikä tahansa kelpaa vaan olen suoraan sanottuna täydellisyydentavoittelija.
Nostan hattua näille suuresti tienaaville...toivon olevani joskus teidän kengissä =)
 
Niin tosiaan...sellainen verotus joka vie rikkailta enemmän kuin muilta. Aivan kohtuutonta.
Itse pienituloisena en ymmärrä sitä. Miksi ihmeessä parempi tuloisia rokotetaan!!!
 
Saan minimin. Onkohan n. 350 e mitä jää käteen.

Tulen toimeen, tosin mies maksaa asuntolainan ja joitakin isoja menoja itsekseen. Kauhulla odotan paluuta opintotuelle, jolla en oikein tule toimeen...
 
Ihan hassua sanoa, että pienempituloinen löytää onnen muista kuin materiaalisista asioista.
Itse kuulun varmaan kohtuullisesti tienaaviin, äitiyspäiväraha oli vähän reilu tonni käteen.

Olen myös ollut pienimmällä mahdollisella äityispäivärahalla aikaisemmin ja onni on löytynyt silloin ja löytyy edelleen samoista asioista, eli perheestä, rakkaudesta ja terveydestä.

Mutta en voi kieltää, etteikö olisi mukavampaa kun on pikkasen sitä rahaakin, jottei joka hemmetin maitotölkkiä tarvitse laskeskella että kärsiikö ostaa vai juodaanko vettä.

Turha on toisia kadehtia, kun osat voivat kääntyä koska tahansa toisinpäin. Itse olen ollut onnellinen enimmän osaa elämästä, olin sitten hyvissä varoissa tai köyhä.
 
Mieluummin rikas ja onnellinen kuin köyhä ja onneton ! Enkä tarkoita tällä sitä, että raha yksin tuo onnea. Toisaalta rahattomuus kyllä helposti latistaa onnen tunteita. Mua ainakin risoo se, kuinka hyvätuloisia heti epäillään rahanahneudesta ja oletetaan, että heille vain raha tuo onnea. Ehkä pienituloisen on helpompi niellä kateutensa ajattelemalla niin, vaikka ihan samalla tavalla ne onnen avaimet voivat hyvätuloisellakin olla lapsissa, perheessä, harrastuksissa tai ties missä.
 
voi voi ... ""rikas ja onnellinen, köyhä ja onneton"". Siinäpä se ero on että ""köyhä"" osaa nauttia niistä arjen iloista ja ""rikas"" kaipaa aina vain enemmän ja enemmän ollakseen onnellinen.. ja onhan se nyt ihan fakta että oikeat rikkaat on vähän pintaliitäjiä.

Ja sille jonka mielestä köyhät matkustaa bussilla, laskehan paljon maksaa matkustaa vuodessa bussilla kun matkustaa viitenä päivänä viikossa 2 matkaa ja kerta maksaa 2,60€.
Enkä osta autoa koska minulle köyhälle onni tulee mm. siitä että kuormitan mahd. vähän ympäristöä. Siksi kannatan joukkoliikennettä.
Ja miksi en kulje pyörällä? Työmatka 18 km suuntaansa.
 
NO EI!!

Oli vain mielestäni hauska ""sanonta"" jonka kuulin joskus, mut ei ollu tarkotus sillä ketään loukata...

Oikein rikkaat kulkee taxilla =)

Ja älkää nyt tästäkin suuttuko...
 
Voi voi itsellesi Krista-parka... Mistä sä vedät tuon johtopäätöksen että ""köyhä"" osaa nauttia niistä arjen iloista ja ""rikas"" kaipaa aina vain enemmän. Ihan silkkaa bullshittiä tuo sun tekstisi, sori vaan.
 
No, kumoonpa taas monta yleistystä :-)

1) Meillä minä olen parempituloisempi kuin mies ainakin toistaiseksi. Eli ei nykyään ""aina"" mies ole se pääelättäjä.

2) Vaikka mulla onkin isot tulot, en koko ajan mieti, ""mitä ostaisin seuraavaksi, että saisin itselleni mielihyvää"", niin kuin joku kirjoitti. Kommentti kertoo ehkä enemmän kirjoittajasta ja hänen ennakkoluuloistaan kuin mistään muusta. Suuri osa rahoista mullakin menee kuitenkin asuntolainaan (ja veroihin :-)!) ja mun kiinnostuksen kohteet ovat lähinnä sellaisia, etteivät ne maksa mitään eikä shoppailu tosiaankaan kiinnosta.

3) Mäkin olen työläisperheestä enkä ole tottunut saamaan mitään ilmaiseksi. Tuohan se turvallisuudentunnetta ja rentoutta elämään kun ei tarvitse joka senttiä laskea. Ja olenhan töitä tehnyt, että olen saanut hyvän duunipaikan eli koen täysin ansainneenikin sen mielenrauhan mitä palkkapussi tuo mukanaan. Mutta työ sekin, ensisijaisesti tyydyttää muita tarpeitani kuin taloudellisia..

4) Suuret tulot eivät tarkoita välttämättä sitä, että arvot olisivat materialistiset. Mun onnellisuuteen vaikuttavat paljon enemmän ihan muut asiat mm. lapsen hyvinvointi, parisuhde, läheiset ihmiset jne.

Naurettavaa asettaa jotenkin vastakkain hyvät tulot ja esim. tämä: ""Minun unelmani on se, että lapsemme saa kasvaa onnellisena ja terveenä ja tuntea mitä on aito välittäminen ja rakkaus.""... Niin kuin ei voisi olla SEKÄ ETTÄ....



 

Yhteistyössä