F92.8

[äiti]

Onko ketään kenen lapsella diagnoosi F92.8 samanaikainen käytös- ja tunnehäiriö? Miten oireilee ja mitä tukea olette saaneet? Ja millä mielellä olette?

 

[zelda]

Täällä yksi!7 viikon osastojakson jälkeen tuli diagnoosit F92.8 ja F90.0.Hoidoksi toiminta-ja psykoterapiaa,ja koska lapsi oireilee niin pahasti suositeltiin pitempää osastohoitojaksoa ,puol vuotta vähintään.Nyt kuitenkin kouluun saatiin lääkitys concerta ja se on rauhoittanut poikaa huomattavasti,että jos vain koulu sujuu niin emme haluaisi sitä pitkää jaksoa.Lapsi joutuisi olemaan siellä yötkin ja viikonlopuksi pääsisi vain kotiin.Poika on kohta 8v.Oireilee mm.erittäin omaehtoinen,saa raivokohtauksia,impulsiivinen,pakko-oireet(tic),uhmakas,itsetunnon vaikeudet.Poika ollut pienestä pitäen erittäin vaativa lapsi.Hirveän vilkas ja tapaturma altis.Koko ajan saanut juosta perässä.Kerhossa tuli sitten stoppi,kun ohjaaja sai laitettua lähetteen perheneuvolaan ja siittä eteen päin kun poika oli 4.Omassa neuvolassa olin puhunut pojan olemisesta ennenkin,mutta vaan vilkas ja eloisa lapsi heidän mielestään.Vaikea kai itse tietää minkä lainen on "normaali",kun oli esikoinen kysessä.
Poika on erittäin fiksu,oppi lukemaan sanoja 3v.Kotona ollaan pärjätty joten kuten ja tukeakin alettiin saamaan mm.videoavusteinenperhekuntoutus.
Koulun alettua pojan käytös oli siellä sitä luokkaa,vaikka pien ryhmässä,että tarvitsi jatkuvaa valvontaa.Poika jumittuu asioihin ja tilanteisiin ja toistaa niitä jatkuvasti.Sosiaaliset vuorovaikutus taidot ovat erittäin heikot.Uusissa tilanteissa poika hämmentyy herkästi.Hakee rajoja jatkuvasti jo 3v lähtien,vaikka tietää ettei saa periksi,niin aina testaa uutta aikuista.Tässäpä tätä listaa tuli.
Osastojaksolla vikaa haettiin tietysti meistä vanhemmista.Perheessämme on myös 2 muuta lasta ,jotka ovat ihan taviksia,ettei vika pelkästään vanhemmista voi johtua.Syksyllä alkaa lääkitys kouluun,nyt ollut vain käytössä leiri päivinä.Poika on lääkkeen saatuaan kuin eri ihminen.Tämän vuoksi ihmettelenki kun koko ajan puhutaan negatiivisen kierteen katkaisemisesta,että miksi sitä lääkettä ei voi antaa"vapaalla",niin ei tarvitsisi koko ajan jakuttaa pojalle korvan juuressa,kun mikään ei mene perille! :kieh: Lääkkeen saatuaan on rauhallinen ,keskittyy hyvin,voi päästää yksin kauppaan,kärsivällisyys kasvaa ja impulsiivisuus vähenee eli pikkuveljien kuisaaminen loppuu.Täytyy myöntää,että olen muutaman kauhu päivän jälkeen pojalle sen lääkkeen antanut ,vaikkei sinne leirille mennytkään.Ihan oman jaksamisen vuoksi.
Syksyllä tulee uusi palaveri,jossa lääke vaihdetaan toiseen tic-oireet pahentuneet ja niitä on tullut lisää lääkkeen ottamisen jälkeen(concertalle yleistä).Yritän ehdottaa,että lääkkeen saisi ottaa käyttöön myös sitten vapaallakin.

 

[äiti]

\

Täällä yksi!7 viikon osastojakson jälkeen tuli diagnoosit F92.8 ja F90.0.Hoidoksi toiminta-ja psykoterapiaa,ja koska lapsi oireilee niin pahasti suositeltiin pitempää osastohoitojaksoa ,puol vuotta vähintään.Nyt kuitenkin kouluun saatiin lääkitys concerta ja se on rauhoittanut poikaa huomattavasti,että jos vain koulu sujuu niin emme haluaisi sitä pitkää jaksoa.Lapsi joutuisi olemaan siellä yötkin ja viikonlopuksi pääsisi vain kotiin.Poika on kohta 8v.Oireilee mm.erittäin omaehtoinen,saa raivokohtauksia,impulsiivinen,pakko-oireet(tic),uhmakas,itsetunnon vaikeudet.Poika ollut pienestä pitäen erittäin vaativa lapsi.Hirveän vilkas ja tapaturma altis.Koko ajan saanut juosta perässä.Kerhossa tuli sitten stoppi,kun ohjaaja sai laitettua lähetteen perheneuvolaan ja siittä eteen päin kun poika oli 4.Omassa neuvolassa olin puhunut pojan olemisesta ennenkin,mutta vaan vilkas ja eloisa lapsi heidän mielestään.Vaikea kai itse tietää minkä lainen on "normaali",kun oli esikoinen kysessä.
Poika on erittäin fiksu,oppi lukemaan sanoja 3v.Kotona ollaan pärjätty joten kuten ja tukeakin alettiin saamaan mm.videoavusteinenperhekuntoutus.
Koulun alettua pojan käytös oli siellä sitä luokkaa,vaikka pien ryhmässä,että tarvitsi jatkuvaa valvontaa.Poika jumittuu asioihin ja tilanteisiin ja toistaa niitä jatkuvasti.Sosiaaliset vuorovaikutus taidot ovat erittäin heikot.Uusissa tilanteissa poika hämmentyy herkästi.Hakee rajoja jatkuvasti jo 3v lähtien,vaikka tietää ettei saa periksi,niin aina testaa uutta aikuista.Tässäpä tätä listaa tuli.
Osastojaksolla vikaa haettiin tietysti meistä vanhemmista.Perheessämme on myös 2 muuta lasta ,jotka ovat ihan taviksia,ettei vika pelkästään vanhemmista voi johtua.Syksyllä alkaa lääkitys kouluun,nyt ollut vain käytössä leiri päivinä.Poika on lääkkeen saatuaan kuin eri ihminen.Tämän vuoksi ihmettelenki kun koko ajan puhutaan negatiivisen kierteen katkaisemisesta,että miksi sitä lääkettä ei voi antaa"vapaalla",niin ei tarvitsisi koko ajan jakuttaa pojalle korvan juuressa,kun mikään ei mene perille! :kieh: Lääkkeen saatuaan on rauhallinen ,keskittyy hyvin,voi päästää yksin kauppaan,kärsivällisyys kasvaa ja impulsiivisuus vähenee eli pikkuveljien kuisaaminen loppuu.Täytyy myöntää,että olen muutaman kauhu päivän jälkeen pojalle sen lääkkeen antanut ,vaikkei sinne leirille mennytkään.Ihan oman jaksamisen vuoksi.
Syksyllä tulee uusi palaveri,jossa lääke vaihdetaan toiseen tic-oireet pahentuneet ja niitä on tullut lisää lääkkeen ottamisen jälkeen(concertalle yleistä).Yritän ehdottaa,että lääkkeen saisi ottaa käyttöön myös sitten vapaallakin.

Meillä kanssa muita lapsia ja ovat niin sanotusti "normaaleja". Meidän lapsi on kans lyhyesti sanottuna ollut aina vaativa lapsi. Oireilu on lievimmästä päästä,mutta välillä on kyllä todella raskasta. Oletko itse tuntenut syyllisyyttä ja miten olet päässyt siitä eroon? Minua mietityttää että mitä olis pitänyt tehdä toisin että tällaista ei olis. Välillä tunnen itseni tosi epäonnistuneeksi,vaikka lapsessani on myös paljon hyvää.

 

[äiti]

\

\

Täällä yksi!7 viikon osastojakson jälkeen tuli diagnoosit F92.8 ja F90.0.Hoidoksi toiminta-ja psykoterapiaa,ja koska lapsi oireilee niin pahasti suositeltiin pitempää osastohoitojaksoa ,puol vuotta vähintään.Nyt kuitenkin kouluun saatiin lääkitys concerta ja se on rauhoittanut poikaa huomattavasti,että jos vain koulu sujuu niin emme haluaisi sitä pitkää jaksoa.Lapsi joutuisi olemaan siellä yötkin ja viikonlopuksi pääsisi vain kotiin.Poika on kohta 8v.Oireilee mm.erittäin omaehtoinen,saa raivokohtauksia,impulsiivinen,pakko-oireet(tic),uhmakas,itsetunnon vaikeudet.Poika ollut pienestä pitäen erittäin vaativa lapsi.Hirveän vilkas ja tapaturma altis.Koko ajan saanut juosta perässä.Kerhossa tuli sitten stoppi,kun ohjaaja sai laitettua lähetteen perheneuvolaan ja siittä eteen päin kun poika oli 4.Omassa neuvolassa olin puhunut pojan olemisesta ennenkin,mutta vaan vilkas ja eloisa lapsi heidän mielestään.Vaikea kai itse tietää minkä lainen on "normaali",kun oli esikoinen kysessä.
Poika on erittäin fiksu,oppi lukemaan sanoja 3v.Kotona ollaan pärjätty joten kuten ja tukeakin alettiin saamaan mm.videoavusteinenperhekuntoutus.
Koulun alettua pojan käytös oli siellä sitä luokkaa,vaikka pien ryhmässä,että tarvitsi jatkuvaa valvontaa.Poika jumittuu asioihin ja tilanteisiin ja toistaa niitä jatkuvasti.Sosiaaliset vuorovaikutus taidot ovat erittäin heikot.Uusissa tilanteissa poika hämmentyy herkästi.Hakee rajoja jatkuvasti jo 3v lähtien,vaikka tietää ettei saa periksi,niin aina testaa uutta aikuista.Tässäpä tätä listaa tuli.
Osastojaksolla vikaa haettiin tietysti meistä vanhemmista.Perheessämme on myös 2 muuta lasta ,jotka ovat ihan taviksia,ettei vika pelkästään vanhemmista voi johtua.Syksyllä alkaa lääkitys kouluun,nyt ollut vain käytössä leiri päivinä.Poika on lääkkeen saatuaan kuin eri ihminen.Tämän vuoksi ihmettelenki kun koko ajan puhutaan negatiivisen kierteen katkaisemisesta,että miksi sitä lääkettä ei voi antaa"vapaalla",niin ei tarvitsisi koko ajan jakuttaa pojalle korvan juuressa,kun mikään ei mene perille! :kieh: Lääkkeen saatuaan on rauhallinen ,keskittyy hyvin,voi päästää yksin kauppaan,kärsivällisyys kasvaa ja impulsiivisuus vähenee eli pikkuveljien kuisaaminen loppuu.Täytyy myöntää,että olen muutaman kauhu päivän jälkeen pojalle sen lääkkeen antanut ,vaikkei sinne leirille mennytkään.Ihan oman jaksamisen vuoksi.
Syksyllä tulee uusi palaveri,jossa lääke vaihdetaan toiseen tic-oireet pahentuneet ja niitä on tullut lisää lääkkeen ottamisen jälkeen(concertalle yleistä).Yritän ehdottaa,että lääkkeen saisi ottaa käyttöön myös sitten vapaallakin.

Meillä kanssa muita lapsia ja ovat niin sanotusti "normaaleja". Meidän lapsi on kans lyhyesti sanottuna ollut aina vaativa lapsi. Oireilu on lievimmästä päästä,mutta välillä on kyllä todella raskasta. Oletko itse tuntenut syyllisyyttä ja miten olet päässyt siitä eroon? Minua mietityttää että mitä olis pitänyt tehdä toisin että tällaista ei olis. Välillä tunnen itseni tosi epäonnistuneeksi,vaikka lapsessani on myös paljon hyvää.

Meistä ei mun mielestä haettu vikaa,sanottiin ettei aleta ketään syyllistämään. Lapsellamme voisi olla samat ongelmat vaikka olisi kasvanut eri perheessä tai vaikka oltaisi jotain tehty toisin.