Toggle sidebar

Exä kalvaa suhdetta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hiekanjyvänen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
H

Hiekanjyvänen

Vieras
Seurustelen mukavan miehen kanssa ja vaikkemme ole aivan ykkösluokan pari (olemme aika erilaisia) meillä on mukavaa yhdessä ja olen ollut aika luottavainen tulevaisuuden suhteen.

Paitsi että miehen eksä alkaa rassata. Nainen jätti miehen aikoinaan toisen miehen vuoksi ja on jo naimisissakin. Silti hän tahtoo pitää koko ajan yhteyttä miesysstävääni ja mies sitten juokseekin hänen luokseen aina kun toinen kaipaa apua tai juttuseuraa. Touhu paheni tänä kesänä selvästi. Naisen uusi mies tietää tapailuista, eikä kuulemma hänkään ole mielissään.

Eksä ja minun mieheni ovat kuulemma vain ystäviä, vaikka miesystäväni toisaalta myöntää, että kyllä hän naista yhä vähän rakastaakin, heillä oli aikansa niin loistava suhde. Naisen tempusta huolimatta haluaa pysyä ystävänä.

Sitä en usko, että he seksiä harrastavat tms, mutta näin voimakas riippuvuus entiseen elämänkumppaniin on mielestäni outoa. Meidän suhteemme on kuulemma mahdoton, jos kiellän häntä tapaamasta eksää.

En tahtoisi olla nipottaja vaan suoda ihmisille vapautta tapailla ystäviään, mutta tämä alkaa olla raskasta. En tahtoisi tämän syyn vuoksi miesytävääni jättää, mieluummin luonne-erojen tms. takia. Nähtäväksi jää, kuinka tässä käy.

 
Kuulostaapa tutulta.

Aikoinaan seurustelin miehen kanssa joka oli aiemmin ollut avoliitossa 7-vuotta erään naisen kanssa. Juoksi seurustelumme aikana milloin milläkin syyllä sen eukon luona ja kuinkas sitten lopulta kävikään... Erään kerran heppu kertoi lähtevänsä työkavereiden kanssa muutamalle oluelle ja viettipä siinä illan vielä kanssani ennen sinne "työkavereiden" luokse lähtöä. Selvisipä siinä sitten yön päälle, että työkaverit olivatkin tämä kyseinen exä. Oli äijä pitkin baaria huudellut minun tutuilleni, että yritetään Piian kanssa uudelleen plaa plaa plaa naama loistaen. Unohti vaan kertoa minulle ja tehdä bänät ennen tätä suurta päätöstä. Pari viikkoa sitä herran onnen huumaa kesti ja sen jälkeen häiskä yritti tulla häntä koipien välissä takaisin. Arvaa huolinko, no en huolinut. Paskan saa pyydytämättäkin.
 
Tilanne on kai monelle jossain muodossa tuttu ja hankala. Eksäthän ovat ikuisesti osa elämäämme, mutta miten heihin pitäisi suhtautua? Iankaikkisella ymmärtämyksellä vai heittää pellolle ja sulkea ovi?

Olisiko mahdollista jutella tämän eksän kanssa ja kysyä suoraan hänen aikomuksiaan? Onko kyseessä aito ystävyys, vai riippuvaisuus ja kontrollinhalu? Miehesi pitäisi myös huomioida paremmin sinun suhtautumisesi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hiekanjyvänen:
Seurustelen mukavan miehen kanssa ja vaikkemme ole aivan ykkösluokan pari (olemme aika erilaisia) meillä on mukavaa yhdessä ja olen ollut aika luottavainen tulevaisuuden suhteen.

Paitsi että miehen eksä alkaa rassata. Nainen jätti miehen aikoinaan toisen miehen vuoksi ja on jo naimisissakin. Silti hän tahtoo pitää koko ajan yhteyttä miesysstävääni ja mies sitten juokseekin hänen luokseen aina kun toinen kaipaa apua tai juttuseuraa. Touhu paheni tänä kesänä selvästi. Naisen uusi mies tietää tapailuista, eikä kuulemma hänkään ole mielissään.

Eksä ja minun mieheni ovat kuulemma vain ystäviä, vaikka miesystäväni toisaalta myöntää, että kyllä hän naista yhä vähän rakastaakin, heillä oli aikansa niin loistava suhde. Naisen tempusta huolimatta haluaa pysyä ystävänä.

Sitä en usko, että he seksiä harrastavat tms, mutta näin voimakas riippuvuus entiseen elämänkumppaniin on mielestäni outoa. Meidän suhteemme on kuulemma mahdoton, jos kiellän häntä tapaamasta eksää.

En tahtoisi olla nipottaja vaan suoda ihmisille vapautta tapailla ystäviään, mutta tämä alkaa olla raskasta. En tahtoisi tämän syyn vuoksi miesytävääni jättää, mieluummin luonne-erojen tms. takia. Nähtäväksi jää, kuinka tässä käy.
Click to expand...

Tarinani:
Aloin seukata eronneen miehen kanssa, hällä takana pitkä liitto, vaimo lähti.
Olimme seukanneet jo kuukausia, exänsä ei kuulemma pitänyt pahemmin yhteyttä, eikä mieskään siihen. Sitten viime talvena ex kutsui itsensä miehen luo kylään, oli samantien 3 päivää (ja yötä). Lopun arvaattekin.
Samalla tämä exä sai kuulla minusta. Sen jälkeen on soitellut miehelle harvase päivä. Miksi? 'Kilpailumielessä'? Alkaa jo ottaa päähän jatkuva soittelu! Pelkään että kohta hyppäävät taas sänkyyn. Mies kertoi että ex vaan omia asioitansa soittelee, viimeksikin puhelu kesti tunnin, mies ei voinut lopettaa puhelua(tai ei halunnut lopettaa?) vaikka odotin toisessa huoneessa.
Exien välinen ystävyys on ok, MUTTA...'lyhyt matka' on sinne sänkyyn näemmä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja petetty.:
[Tarinani:
Aloin seukata eronneen miehen kanssa, hällä takana pitkä liitto, vaimo lähti.
Olimme seukanneet jo kuukausia, exänsä ei kuulemma pitänyt pahemmin yhteyttä, eikä mieskään siihen. Sitten viime talvena ex kutsui itsensä miehen luo kylään, oli samantien 3 päivää (ja yötä). Lopun arvaattekin.
Samalla tämä exä sai kuulla minusta. Sen jälkeen on soitellut miehelle harvase päivä. Miksi? 'Kilpailumielessä'? Alkaa jo ottaa päähän jatkuva soittelu! Pelkään että kohta hyppäävät taas sänkyyn. Mies kertoi että ex vaan omia asioitansa soittelee, viimeksikin puhelu kesti tunnin, mies ei voinut lopettaa puhelua(tai ei halunnut lopettaa?) vaikka odotin toisessa huoneessa.
Exien välinen ystävyys on ok, MUTTA...'lyhyt matka' on sinne sänkyyn näemmä.
Click to expand...

Nuo exät eivät halua että entinen on onnellinen. Niin ainakin omakohtaisesti muistan ajatelleeni. Eukon kiinnostus lopahti siihen, kun onnistui särkemään minun ja entisen avokkinsa suhteen. Eihän sitä toki se jätetty saa mitenkään onnistua löytämään uutta onnea.

 
Ehkä se mies ei ole kypsä uuteen parisuhteeseen. Jos haluat itseäsi säästää kidutukselta niin jätä se mies. Miettiköön ensin. Mutta sinä et ole hänelle kovin tärkeä. Pahoittelen. Ero hänestä voi tuntua pahalta, mutta aika tuo helpotuksen.
 
Olen jo toisessa ketjussa kertonut - miksi nyxät ja exät ei sovi samaan poppooseen.
Lukekaa tuo ketju: Miksi nyxä ei halua tavata exää - tai jotain sinnepäin.
 
Haa, täälläkin keskustellaan tästä aiheesta. Olen jo kans liittynyt tuohon mainittuun ketjuun.

Itse inhoan sanontaa vanha suola janottaa. Minä kun olin pitkässä suhteessa niin ei janottanut edes silloin. Viimeisen 10 vuoden aikana seksi hiipui pariin kertaan vuodessa, eikä ainakaan minua tuo ex kiinnostanut seksimielessä pätkääkään. Viimeiset 2 vuotta oli ihan ilman mitään fyysistä kontaktia. Ystävyydeksi välimme hiipui. En siis nytkään menisi sänkyyn tuon kanssa vaikka maksettais, hyi olkoon.

Meillä on hyvät välit exän kanssa. Hän otti eromme raskaasti, mutta kohtasi elämänsä naisen melkein heti eron jälkeen. Itse toivon heille pelkkää hyvää, nyt he ovat jo menossa kihloihin. Olen onnellinen siitä koska a) olen potenut syyllisyyttä jättämisestä ja b) kun exällä on nainen, hän pysyy pois kimpustani. Ja toivon vilpittömästi että he olisivat onnellisia. Olisi siis kauhistus minullekin jos he eroaisivat.

Meillä on niin hyvät välit, että voisin soitella aina heille kun olen yksinäinen tai tarvitsen apua. Mutta en halua olla kovin paljon heidän kanssaan tekemisissä. Ja mieluummin esim. tapaan heidät yhdessä kuin exäni kahden kesken. Minun kohdaltani ero oli totaalinen, olen yrittänyt katkaista kaikki riippuvuussuhteet väliltämme. Mulla on uusi, upea oma elämä nyt, jossa ei tarvitse juopoista kärsiä ja huolehtia! Minusta hieman tuntuu että nyxä on aavistuksen verran mustasukkainen minusta, joten en halua antaa tuolle tunteelle yhtään aihetta. He itse ovat paljon tekemisissä exän nyxän exän kanssa, lomailevat jne. Itse olen exän suvun kanssa tekemisissä säännöllisesti. Olin juuri matkalla exäni siskon perheen(ja kummilapsen)
kanssa. Kummilapsi on minulle läheinen ja rakas, ja he ovat juuri kokeneet avioeron hekin, ja kummilapsi kaipaa kuulema minua. Haluan olla pojalle tukena, en voi minäkin vaan yks kaks häipyä hänen elämästään, kuten isä ja sitten isäpuoli tekivät. Jotkut tuntemattomat ihmiset ovat sanoneet, että nyt eron jälkeen saisin vain pari kertaa vuodessa lähettää pojalle lahjan. No, minä en hoida suhteita läheisiin lapsiin tavaroilla(kuten hänen isänsä).

Minusta on hienoa jos puhevälit exien välillä säilyy, varsinkin jos on lapsia, mutta olen nähnyt suhteita, joissa roikutaan päivittäin toisissa kiinni jopa 6 vuotta eron jälkeen. Se ei tunnu terveeltä. Tai sekään että eron jälkeen asutaan vielä yhdessä. Minulle oli helvettiä kun ei päässyt eropäätöksen jälkeen muuttamaan.
 
Ikuinen aihe ja varmasti monille tuttu sellainen. Jatketaanpa.

Elän parisuhteessa naisen kanssa, jolla on edellisestä avoliitosta alakouluikäinen lapsi. Sinänsä sopeudun tilanteeseen ihan hyvin, suhde toimii kaikin puolin ja olen onnellinen hänen kanssaan. Rakkautta on puolin ja toisin kovasti. Emme asu yhdessä ja hänellä on yhteishuoltajuus exänsä kanssa.

Koko pari vuotta kestäneen suhteemme ajan olen kuitenkin ihmetellyt tyttöystäväni suhdetta exäänsä. Heidän suhteensa kesti 6 vuotta yhteisine asuntoineen ja kihlauksineen lainoineen jne. Heidän erosta on kaiketi jo 4-5 vuotta. Tyttöystväni jätti exänsä oma-aloitteisesti ja perustelluista syistä. Ongelmaksi on muodostunut napanuora jota ei millään tunnu saavan poikki entiseen. Toisinaan tuntuu lähinnä, että kyseessä on jonkinlainen hänen epäterve riippuvuus exään, eikä se tunnu missään määrin normaalilta kun menneestä on kulunut jo vuosia. On myös käynyt mielessä, että tyttöystävä olisi jotenkin ikuisessa henkisessä velvollisuuden tunteessa exälleen ”pilatessaan” perhepilvilinnat. Mielestäni riippuvuutta exään ei edes selitä mielestäni se, että suhde alkoi nuoruusvuosina, jolloin kasvetaan yhdessä eikä siitä muodostuneella yhteisellä pitkällä historiikilla. Tilanne on se, että joka päivä hän puhuu exänsä kanssa puheluita ja tapaavat säännöllisesti vaikka asuvat eri paikkakunnalla. Suunnitelmat, aikataulut jne. tehdään paljonlti exän toiveiden ja menojen mukaan. Liekö taustalla sitten tyttöystäväni pelko siitä, että hän voisi vaatia lapsen muuttoa luokseen mikäli asiat eivät mene hänen toiveidensa mukaan. En tiedä.

Olen koettanut olla kunnioittava mennyttä elämää kohtaan, enkä pyri määräilemään miten homma pitäisi hoitaa. Eihän entistä parisuhdetta pois saa pyyhittyä.Tämä alkaa olemaan kuitenkin toisinaan aika raskasta, ja välillä usko yhteiseen tulevaisuuteen on kovilla. Tuntuu siltä, että olen priorisoitu aina viimeiseksi ja tämä asia syö itseluottamustakin, koska yhteiset suunnitelmat kariutuvat menestyvän exän aikataulujen takia. En tiedä pitäisikö tällaista kestää vai lähteä suhteesta. Sinänsä olemme aika samanlaisia tyttöystäväni kanssa, maanläheisiä, arvoiltaan lähellä toisiamme, siksi haluaisin kovasti kestää vaikka hammasta purren ja säilyttää parisuhteeni. Olen yrittänyt monesti keskustella asiasta, pyytänyt puhumaan ja miettimään rauhassa mikä olisi oikea suhtautuminen exään, mutta asia tuntuu olevan hyvin hankala puhuttava hänelle. Omilta exiltäni katkeaa siivet aina kun suhde on loppunut ja tuttavuus on siirtynyt satunnaiselle moikkaustasolle. Alkaa olemaan välillä aika turhautunut olo kun tekisi mieli rakentaa parisuhdetta ja tulevaisuutta, perhettä, mutta menneisyys hankaa vastaan voimakkaasti. Välillä tuntuu, että exän takia juuri kumppanini on vaikea ajatella yhteistä asumista tai yhteisiä lapsia.

Näkemyksiä ja kokemuksia? Olisivat tervetulleita.
 
Oletpa Vierailija sinäkin ikävässä liemessä. Tyttöystäväsi roikkuu todella pahasti eksässään, minun tilanteeni ei onneksi ole aivan noin huono, vaikka epänormaali sekin on.

Olen sitä mieltä, että sinun olisi syytä vielä kerran ottaa asia esille ja sanoa, että naisesi on tehtävä päätös: elääkö hän sinun kanssasi yhdessä kahdestaan, vai että eksä kuvaannollisesti nukkuu aina välissänne? Nykyisellä tyylillänne ette voi ikuisuuksiin jatkaa. Tahdotko vuosienkin päästä olla se, jolta viimeksi kysytään viikonlopun ohjelmaa?

Homma saattaa rauhoittua, jos eksä löytää itselleen uuden kumppanin, mutta näillä näkymin hän tuskin edes on etsivällä kannalla. Naisystäväsi on tehtävä valintansa. Ettehän te voi ikinä muuttaa yhteenkään, jos tilanne jatkuu tuollaisena. Eksä kummittelee jatkuvasti nurkissa.


 
Kyllä minusta "nyxä" voi asettaa (rauhallisesti keskustellen;jos se onnistuu) kumppanilleen rajat sille, kuinka paljon yhteyttä pidetään ja varsinkin tapaillaan.
Sen ymmärtää, jos on yhteisiä lapsia exän kanssa, niin heidän asioistaan on juteltava ja neuvoteltava. Jatkuvia exän TAPAAMISIA en kyllä sulattaisi omalta kumppanilta.
Johtuisiko tällainen "roikkuminen" ex-kumppanissa siitä, ettei ole aikoinaan erotessa selvitelty välejä kunnolla ja varsinkin jos on syöksytty uuteen suhteeseen ennenkuin se entinen on työstetty menneisyyteen kuuluvaksi asiaksi. Usein näin käy. Etsitään mahdollisimman nopeasti lohduttaja eron sattuessa tai sitten on uusi jo valmiiksi tsekattuna...ja usein myös syynä eroonkin, siis tämä uusi.
Eipä ole kenelläkään osapuolella helppoa.
Rajat voi laittaa keskustelemalla siitä, onko nykyinen vai entinen kumppani tärkeysjärjestyksessä ykkönen. Jos vaikuttaa nyxä jäävän kakkos-sijalle, ehkäpä kohta on hänkin exä...ajatusleikkinä ehkäpä sitten taas tuleekin exästä nyxä jne...
 
Liika on liikaa puhuu viisaita. Jos jää roikkumaan eksään, jotain suhteessa on jäänyt kesken, ero on ollut hätiköity tai mikä lie mättää. Minun kohdallani mieheni eksä jätti mieheni ihan yhtäkkiä, hups vaan hyppäsi toisen miehen matkaan. Onhan selvää, että jossain vaiheessa saattaakin alkaa mietittyttää, tuliko sittenkään tehtyä oikea ratkaisu...? Mutta koska tuon tempauksen teki, hän saisi mielestäni kohtaloonsa tyytyä, koska jätetty mies on omaa elämäänsä jatkanut ja kuuluu minun elämääni nyt. Jos kumppaninsa jättää, turha enää vuoden,parin päästä tulla haikailemaan menneitä. Etenkin, kun on mennyt jo naimisiinkin sen pikaihastuksen kanssa, eikä ole enää/taas vapaa.

Ei oikea elämä ole mitään Kauniita ja rohkeita, jossa jokainen on vähän aikaa jokaisen kanssa ja taas vaihdetaan ja palataan takaisin ja aloitetaan alusta ties monennenko kerran. Hulluksihan sellainen tekee.
 
exänsä jättänyt - syystä tai toisesta - voi myös jättää (vaik hetkeks) nyxänsä ... ja käydä exänsä kimppuun uudestaan ... jos mielii ja mieli tekkee.

Hyvä kuiteskiin jos sillai et kertois nyxälle esim.: nyt mielin exää. Mä meen nyt. Moi.

ps monelt ruoka on illal valmis?
 
Meillä oli suhteemme alussa vähän vastaavaa ja miehen exä tarrasi häneen kiinni, mutta aikani asiaa pähkäiltyäni ja kuvitellen että minun pitää joviaalisti ymmärtää, sallia heidän vapaasti selvittää asioitaan sekä ennakkoluulottomasti suoda heille ystävyyttä keskenään yksinkertaisesti kyllästyin mitä se exä ihan oikeasti tahtoo. Kuuntelin röyhkäesti vieressä mitä mies keskusteli exänsä kanssa puhelimessa ja kylmästi kommentoin eikö tuollaisen asian nyt exä pystyisi selvittämään jonkun muunkin kanssa. Koska asuimme miehen kanssa samassa huushollissa koin exän yhteydenotot häiriköintinä ja totesin miehelleni, että ilmoitan poliisille kotirauhan häirinnästä jos se naikkonen ei ala keksimään puheluilleen järkeviä ajankohtia ja minimoimaan niitä lyhyelle asialinjalle. Tukipuhelimet on nääs keksitty ja niiden numeroita voi exällekin tyrkyttää.Pyysin miestä välittämään samat terkut myös exälle, jonka piti sitten saada minunkin kanssa keskustella asenteestani ja totesin vain hänelle että jos on asiaa minä pystyn antamaan sujuvammat vastaukset kuin mieheni eli ota yhteyttä, jos siltä tuntuu. Pikku hiljaa exä alkoi häviämään takavasemmalle, mutta korostan tässä vielä että pyysin myös miestäni valitsemaan. Minä en pakottanut häntä luopumaan exänsä jalosta ystävyydestä, vaan kysyin haluaako hän palata takaisin ja voisinko saada vastauksen viikon sisään pystyäkseni ripeästi järjestämään sitten omat asiani.

Eihän se helppoa ollut, mutta silloin päätin etten aio elää minkään nykytrendin ihmisarvojen mukaisesti ja sallia ympärilläni sekavia tynnevyyhtejä. Mielestäni ei osoita erityisen jaloa luonnetta sietää toisen kouhkaamista exien ja nyxien kesken, jos toisella on jonkin sortin tunteiden paloa ja lapsellisesta vikinää miten se exä on niin ihana vieläkin. On tunnettava itsensä kyetäkseen olemaan mukana suhteessa ja itsensä tuntemiseen vaaditaan aikaan, joten joskus on vaan pakko asettaa toiselle selkeät vaihtoehdot saadakseen hänet miettimään missä nyt todellakin mennään.

Terveet välit exään ovat ok, mutta silloin ei meistä kukaan olisi täällä pohtimassakaan ap:n viestiä.
 
Kaarinan jutska, jossa molemmissa päissä naureskeltiin toisilleen ... itkujen, riitojen ja eron jälkeen.

Elämä on heh.
Tsemppiä meille elleille ... exille ja nyxille.
 
molemmista päistä ehdotettiin ottamaan yhteyttä poliisiin. No asiat sitten kuiteskiin järjestyivät ja selvittiin eteenpäin.

Nyt nyxät ja exät kaikki voivat hyvin. Kylläpäs elämä joskus viskoopi etteen ja taakse ja välillä ihan napakkaa sivutuultakin.

Hyvä kaarina""" että selvisitte.
 
Vika ei ole suinkaan kenenkään exässä, vaikka sieltä sitä syytä on helpoin etsiä. Tämä on selvästikin parisuhdeongelma. Jos kumppani pahoittaa mielummin nyxänsä kuin exänsä mielen on jotain pahasti pielessä. Parisuhteessa kunnioitetaan toista ja huomioidaan toisen tunteita niin, että sen oman kumppanin hyvä olo pitäisi olla tärkeämpi asia, kuin se että ex, tai kuka tahansa ulkopuolinen ja hänen kanssaan vietetty aika.

Ex pahoittaa mielensä, jos sitä ei kuuntele, Nyx pahoittaa mielensä, jos kuuntelee ja/tai on tekemisissä exän kanssa. Kumman mielipaha on sellainen, että parisuhteen toimivuuden kannalta kannattaa huomioida?

Tai ehkä vain ko. henkilö ei ole valmis parisuhteeseen, jossa toinen otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti. Ehkä hän on loppuikänsä exän kuuntelija, talkkari, hätävara...
 
Just niinkuin minäkin ajattelen kirjoitti tuossa nimimerkki "yksinkertaista"! Paremmin ei asiaa voi sanoa. Se nyt vaan on niin että kyllä sen nyxän täytyy olla se number one jonka tunteet on tärkeimmät.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tässä tapauksessa:
molemmista päistä ehdotettiin ottamaan yhteyttä poliisiin. No asiat sitten kuiteskiin järjestyivät ja selvittiin eteenpäin.

Nyt nyxät ja exät kaikki voivat hyvin. Kylläpäs elämä joskus viskoopi etteen ja taakse ja välillä ihan napakkaa sivutuultakin.

Hyvä kaarina""" että selvisitte.
Click to expand...

Tiedän minäkin myös tapauksen, mikä meni vuosia kestäväksi henkiseksi väkivallaksi, vaikka exät olivat jo molemmat valmiita jatkamaan elämäänsä omissa kuvioissaan. Asioita ei kuitenkaan selvitetty ja molemmat exät olivat valmiita jo poliisiselvittelyyn ... vaikka siis molemmilla oli jo omat elämät.

Tällaisissa tapauksissa, kun asiat viimein selviävät, ei ole enää paluuta entiseen - eikä mihinkään, joten kaikki osapuolet jatkavat omaa elämäänsä. Mitään yhteyttä ei kannata pitää, jos ei suhteeseen ole kuulunut lapsia.
 
Miehen ex ottaa yhteyttä.
Ja minä olen todella tympiintynyt tähän. Olen sanonut miehelle tämän häiritsevän minua ja toivon että lopettavat yhteydenotot, mies sanoo ettei ota yhteyttä, mutta ex vaan soittelee ja laittaa tekstiviestejä aika ajoin.Miehen mukaan ovat vain hyviä ystäviä nykyään. Olen laittanut ex:lle tekstiviestin jotta lopettaisi yhteydenotot, mutta
hämpä vastasi miehen kännykkkään ikävän tekstiviestin minusta; vaimo ottaa roolin liian vakavasti, olen skitso kuulemma!
Mies ei itse kuitenkaan sano exälle että lopettaisi yhteydenpidon.
Rakastan miestäni mutta tämä todella rassaa!
 
Minuakin ärsyttää kun kumppanini ei ota kantaa siihen että hänen exänsä pitää esim. samaan baariin satuttaessa tulla "keskustelemaan heidän lastensa asioista". Niistä voi ja varmaan puhuvatkin puhelimitse, ei niitä asioita tarvitse vapaalla vatvoa baarissa. Exä tietää että minua ärsyttää kyseinen käytös suunnattomasti ja silti vain sama peli jatkuu aina vaan. Jos joskus kun suutun tästä exälle, mies ei ota siihen kantaa mitenkään. Joskus on jopa sanonut että varo vaan, exä vetää sua vielä turpaan. Eli on exänsä puolella minun kustannuksellani! Samoin eräs hänen vanha hoitonsa roikkuu jatkuvasti miehen kintereillä ja kun minä olen tästä suuttunut, ei mies ole käskenyt tätä hoitoa jättämään häntä rauhaan vaan minä olen saanut senkin sutturan kanssa tapella. Tuntuu että minun suuttumukseni vain lisää vettä näiden akkojen myllyyn ja ainut kenen ongelma se tuntuu olevan, olen minä.
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Uusimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa