EX-vaimon touhujen selittely lapsille osa 2

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja sk_
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";25252118]Vaihteeksi näitä itsekkäitä ihmisiä erotilanteessa liikkeellä.Hoetaan,että ajatellaan lasten parasta,mutta oikeasti ajatellaankin miten voidaan todistaa se ex-puoliso mahdollisimman mädäksi ihmiseksi.Puolin ja toisin,mitä ilmeisimmin.Niille lapsille se on oikeasti ihan se ja sama mistä te riitelette.Ei niitä kiinnosta tuommoiset pikkuasiat kun niillä on justiinsa perhe hajonnut ja uppo-outo asia käsiteltävänä ja opeteltavana.Pitää tottua asumaan viikko siellä ja viikko täällä tai olemaan toisen vanhemman kanssa silloin tällöin viikonlopun ajan.Pitää katsoa,kuinka vanhemmat on jäykkiä ja kireitä tavatessaan eivätkä osaa kahta kaunista sanaa toisilleen antaa.Jokainen asia tuntuu lapsista aikapommilta,joka saattaa räjähtää ihan koska vain - aivan kuten vielä hetki sitten onnellinen perhe.Ja juuri tuo mitä itsekin sanoit "valitaan lelut,jotka otetaan äidille mukaan".Voi juma, että mä näen punaista noista jutuista.

Ymmärrän,että olet vihainen ja katkera ja sulla on oiekus tunteisiis,mutta älä käy selittää,että teet asioita lasten edun mukaan kun todellisuudessa kuitenkin haluat vain kuulla jopa tältä palstalta,että se exäsi on ihan paskiainen toimiessaan noin.Haet hyväksyntää ja komppausta ja vieläpä juuri niiden lasten kustannuksella.

Pahoittelen ylenmääräistä paasaustani,mutta olen tämän yhden vuoden aikana katsonut viiden pariskunnan eroavan lähipiirissäni ja nähnyt juuri tuon saman kuvion.Aikaa kun on hiukan kulunut niin nämä samat vanhemmat käyvät ihmettelemään,kuinka lapset ovat käyneet oireilemaan jotenkin oudosti..Niin,kumma juttu tosiaan..

Itse olen eroperheen lapsi.En koe saaneeni itse erosta sen kummempaa traumaa,olen sitä mieltä,että parempi erota kuin väkisin olla yhdessä.Olin 14 kun vanhemapni erosivat ja tästä on nyt kulunut 13 vuotta.Vielä tänä päivänäkään eivät vanhempani voi olla samassa huoneessa ilman,että piikittelevät toisiaan ilkeästi ja puhuvat toisistaan pahaa selän takana.Tekevät juuri tuota "toisen tekemisten selittelyä" ja tekevät sen juurikin niin,että muka sanovat vain,että näin ja näin,mutta ääni ja ilmeet kertovat,että mitä mieltä siinä oikeasti ollaan.Olen melkein 30-vuotias ja edelleen vihainen heidän tyylistään hoitaa asia.Ja kyllä,olen sen heille sanonut,mutta eipä vaan vanhat koirat uusia temppuja opi ja mä henkilökohtaisesti olen todella kyllästynyt olemaan kahden aikuisen välissä puolia valitsemassa,kun näiden kahden kuuluisi olla mun vanhemmat.[/QUOTE]

Jos haluat avautua omissa asioissasi, voit avata oman viestiketjun.
 
Nimen omaan ajattelen lapsia, koska ns. vierailupäivät ovat olleet todella painostavia ja riitaisia. Eli siis päivät jossa joko minä menen ex-vaimolla, tai hän tulee minun luo.

Joulun kanssa tasapainottelen, että kannattaako mennä ollenkaan. Minä pelkään että jos se menee riitelyksi, niin se ei ole oikein lapsille eikä kuulu jouluun ollenkaan. Parempi jos en mene.

Tietysti tässä monet muut ajattelee, että oletpa huono isä kun et edes jouluna voi riitelemättä ex-vaimosi kanssa edes lasten takia. Mutta kun eron syy meillä on ns. pahin mahdollinen, se on ex-vaimolle paljon helpompaa teeskennellä, koska tämä on halunnut eroa.

Minä olen syystä katkera ja on vaikea olla tämän kanssa koska toinen on loukannut todella syvästi. Lisäksi tämä kyseinen henkilö on ollut ns. hallitseva puoliso, joka on suurennuslasilla kytännyt minun virheitä ja aina maininnut niistä. Nyt, kun tämä itse mokaa niin ei voi edes myöntää virheitään?

Mutta ilmeisesti isä on aina paska ja äiti aina hyvä.
Minkä ikäisiä teidän lapset on? Ihan siksi kysyn, että minusta tuollaiset "vierailupäivät" on jokseenkin outoja.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nöppönen;25252185:
Minkä ikäisiä teidän lapset on? Ihan siksi kysyn, että minusta tuollaiset "vierailupäivät" on jokseenkin outoja.

4- ja 2-vuotiaita.

Minunkin mielestäni vaimoni ehdottamat vierailupäivät olivat jokseenkin outoja. Mutta olen tottunut tottelemaan vaimoani ja uskonut kun hän toitottaa minulle että minä olen epänormaali ynnä muuta. Sitä kun on kahdeksan vuotta tottunut uskomaan häntä, niin en osannut tuossa oikein kyseenalaistaakaan.

Nyt kun olen puhunut muille meidän ongelmista, olen kuullut ex-vaimoni tekemisistä ja asenteista yhtä ja sitten toista. En ala purkamaan niitä, koska A) se hajottaa päätä B) sillä ei ole mitään merkitystä C) pitää katsoa eteenpäin ja D) jättää mennyt taakse.
 
Minunkin mielestäni vaimoni ehdottamat vierailupäivät olivat jokseenkin outoja. Mutta olen tottunut tottelemaan vaimoani ja uskonut kun hän toitottaa minulle että minä olen epänormaali ynnä muuta. Sitä kun on kahdeksan vuotta tottunut uskomaan häntä, niin en osannut tuossa oikein kyseenalaistaakaan.

Luulen että tulet olemaan muutaman vuoden päästä iloinen erostasi ja siitä että olet päässyt irti moisesta alistussuhteesta. Olet ollut henkisen väkivallan alla, ehkä huomaamattasi.
 
Mutta kiitos kuitenkin mielipiteestä, vaikka minä en siitä oikein pitänytkään. Nyt tosiaan lopetan tietokoneella näpyttelyn. "Miksi sinä isi kirjoitat siihen laatikkoon?" Niinpä. -->
 
4- ja 2-vuotiaita.

Minunkin mielestäni vaimoni ehdottamat vierailupäivät olivat jokseenkin outoja. Mutta olen tottunut tottelemaan vaimoani ja uskonut kun hän toitottaa minulle että minä olen epänormaali ynnä muuta. Sitä kun on kahdeksan vuotta tottunut uskomaan häntä, niin en osannut tuossa oikein kyseenalaistaakaan.

Nyt kun olen puhunut muille meidän ongelmista, olen kuullut ex-vaimoni tekemisistä ja asenteista yhtä ja sitten toista. En ala purkamaan niitä, koska A) se hajottaa päätä B) sillä ei ole mitään merkitystä C) pitää katsoa eteenpäin ja D) jättää mennyt taakse.
Minun ja exän erotessa lapset olivat 2v ja 3kk, tapaamisten kanssa on kipuiltu, on tapeltu, juostu lastenvalvojalle jne. Itse tein aikaan kertarykäisyn kaikessa.. kun ex kertoi suhteestaa ja halustaan erota, kysyin onko mahdollisuutta korjata tilanne, hankkia apua jne. Ex sanoi ei ja minä pistin kaiken pyörimään.. hoidin kaiken paperipuolen kuntoon siinä vaiheessa kun pää pysyi vielä kylmänä, surin sitten myöhemmin. Sain käsityksen, että eronne on suhteellisen tuore.. anna kaikelle aikaa.

Tiedän miten vitusti välillä sattuu, sitä on katkera ja miettii milloin mitäkin, mutta ajan kanssa nämä asiat vaan tuntuu lutviintuvan. Kun omat tunteet on rauhoittuneet ja saanut kunnolla etäisyyttä kaikkeen, ei ne pienet muutokset puoleen eikä toiseen enää haittaa. Opi sanomaan myös ei. Itse voin myöntää, että kun omat tunteet oli vielä pinnassa ne pienetkin muutokset, joilla ei loppupeleissä ollut mitään merkitystä, tuntui äärettömän pahalle.. otin monet asiat ihan liian henkilökohtaisesti. Nyt erosta on kohta puoliin 6v täynnä.. tapaamiset sujaa ja muutoksia voidaan tehdä varsin joustavasti. Toki vieläkin tulee tilanteita, että ollaan erimieltä, mutta onneksi enää harvoin.
 
Luulen että tulet olemaan muutaman vuoden päästä iloinen erostasi ja siitä että olet päässyt irti moisesta alistussuhteesta. Olet ollut henkisen väkivallan alla, ehkä huomaamattasi.

Se on muuten mielenkiintoista, että aikuiset, aivan täysipäiset ihmiset rakastuvat ihmisiin, jotka sitten yhtäkkiä ovatkin alistavia, väkivaltaisia henkisesti tai fyysisesti yms. Miten ihmeessä fiksu ihminen voi olla niin sokea, että näitä piirteitä ei huomaa vuosienkaan seurustelun aikana, vaan ihmiset menevät naimisiin, saavat lapsia ja käyttävät vuosikaudet tällaisiin ns. kamaliin tyyppeihin?

Itse peräänkuulutan aikuisen ihmisen omaa vastuuta: jokainen valitsee kumppaninsa ihan itse ja vapaaehtoisesti. On jokseenkin hullua ryhtyä haukkumaan pataluhaksi ihmistä, jonka kanssa on vain vähän aikaa aiemmin ollut valmis saamaan lapsia ja jakamaan muutenkin oman elämänsä. Miten se suhde yhtäkkiä on niin surkea ja vain ja ainoastaan sen toisen osapuolen pahuuden vuoksi?

Kyllä, kieltämättä minua välillä rasittaa kuunnella näitä valituksia ihmisiltä, jotka ihan itse ovat näihin suhteisiin menneet, olleet niissä vuosia ja sitten kuin salama kirkkaalta taivaalta se toinen onkin kuin suoraan paholaisesta. Ja se valittaja on puhdas pulmunen...

Peilin edessä on ihan hyvä viettää aikaansa, jotta ei hairahdu uudelleen huonoon suhteeseen. Vain omaa itseään voi muuttaa ja vain omaa käytöstään voi hallita.
 

Yhteistyössä