Vaihteeksi näitä itsekkäitä ihmisiä erotilanteessa liikkeellä.Hoetaan,että ajatellaan lasten parasta,mutta oikeasti ajatellaankin miten voidaan todistaa se ex-puoliso mahdollisimman mädäksi ihmiseksi.Puolin ja toisin,mitä ilmeisimmin.Niille lapsille se on oikeasti ihan se ja sama mistä te riitelette.Ei niitä kiinnosta tuommoiset pikkuasiat kun niillä on justiinsa perhe hajonnut ja uppo-outo asia käsiteltävänä ja opeteltavana.Pitää tottua asumaan viikko siellä ja viikko täällä tai olemaan toisen vanhemman kanssa silloin tällöin viikonlopun ajan.Pitää katsoa,kuinka vanhemmat on jäykkiä ja kireitä tavatessaan eivätkä osaa kahta kaunista sanaa toisilleen antaa.Jokainen asia tuntuu lapsista aikapommilta,joka saattaa räjähtää ihan koska vain - aivan kuten vielä hetki sitten onnellinen perhe.Ja juuri tuo mitä itsekin sanoit "valitaan lelut,jotka otetaan äidille mukaan".Voi juma, että mä näen punaista noista jutuista.
Ymmärrän,että olet vihainen ja katkera ja sulla on oiekus tunteisiis,mutta älä käy selittää,että teet asioita lasten edun mukaan kun todellisuudessa kuitenkin haluat vain kuulla jopa tältä palstalta,että se exäsi on ihan paskiainen toimiessaan noin.Haet hyväksyntää ja komppausta ja vieläpä juuri niiden lasten kustannuksella.
Pahoittelen ylenmääräistä paasaustani,mutta olen tämän yhden vuoden aikana katsonut viiden pariskunnan eroavan lähipiirissäni ja nähnyt juuri tuon saman kuvion.Aikaa kun on hiukan kulunut niin nämä samat vanhemmat käyvät ihmettelemään,kuinka lapset ovat käyneet oireilemaan jotenkin oudosti..Niin,kumma juttu tosiaan..
Itse olen eroperheen lapsi.En koe saaneeni itse erosta sen kummempaa traumaa,olen sitä mieltä,että parempi erota kuin väkisin olla yhdessä.Olin 14 kun vanhemapni erosivat ja tästä on nyt kulunut 13 vuotta.Vielä tänä päivänäkään eivät vanhempani voi olla samassa huoneessa ilman,että piikittelevät toisiaan ilkeästi ja puhuvat toisistaan pahaa selän takana.Tekevät juuri tuota "toisen tekemisten selittelyä" ja tekevät sen juurikin niin,että muka sanovat vain,että näin ja näin,mutta ääni ja ilmeet kertovat,että mitä mieltä siinä oikeasti ollaan.Olen melkein 30-vuotias ja edelleen vihainen heidän tyylistään hoitaa asia.Ja kyllä,olen sen heille sanonut,mutta eipä vaan vanhat koirat uusia temppuja opi ja mä henkilökohtaisesti olen todella kyllästynyt olemaan kahden aikuisen välissä puolia valitsemassa,kun näiden kahden kuuluisi olla mun vanhemmat.
Teillä on toivoa 
