Ex mukana elämässä?

[sanni]

Mitä mieltä olette? Saako ex kulkea mukana elämässä ja kuinka kauan? Saako soitella ja käydä kahvilla "ihan kavereina"? Oman kumppanini ex (nainen) jaksaa vieläkin vaivata,vaikka erosta on kulunut jo yli 10 vuotta. Olen sanonut tälle naikkoselle,että antas jo olla. Hänellä on kuitenkin oma aviomies ja lapset. Samoin minulla ja miehelläni on yhteinen lapsi. Naikkosesta on kuulemma kiva kuulla,mitä kuuluu ja kahvitella.Joopa joo...

 

[tiputii]

No miksi ei? Totuushan on, että miehelläsi on menneisyys, ja jos he exänsä kanssa todella vain kahvittelevat ym. eli välit ovat ystävyyspohjalla, niin mielestäni sulla ei ole oikeutta sitä kieltää. Mitä mieltä miehesi on exästään, eli onko tämän tapailu vain velvollisuus exää kohtaan vai onko hänkin aidosti kiinnostunut kuulumisista? Tietääkö miehesi, että sinua tapailu harmittaa? Onko sinulla aihetta mustasukkaisuuteen-ollut koskaan? Koska sitähän ilmeiseti olet, miksi tämä muuten harmittaisi. Ymmärrän kyllä, että se kaihertaa, mutta kuten mainitsin, sinulla ei ole oikeutta päättää, ketä miehesi ystävänään pitää.

 

[Cassis]

Pieni vinkki edelliselle:ketäs miehen pitäisi kuunnella ja miellyttää,jos ei nykyistä puolisoaan?Jos asia vaivaa nykyistä ja hän haluaa lopettaa touhun,niin kai miehen tulisi siihen suostua. Enemmin kuin exänsä tahtoon..paitsi,jos mies ei tahdo...

 

[Kaunis Aamu]

No enpä minäkään juuri lupaa kysele kavereihini, enkä estä miestä tapaamasta muitakaan kavereita. Jos kaikki on kahvittelulinjalla ja niin, että minutkin voidaan tarvittaessa seuroihin ottaaa, niin siitä vaan.
Jos menee salailun polelle, sitten on eri asia.

Onhan tuosta erosta jo tosiaan 10.v, niin eikähän ne kuumimmat tunteet jo ole ainakin exän ja miehesi päässä (sydämessä) laantuneet.

 

[mustavaris]

No, minä olen kyllä sitä mieltä ettei nykyisen vaimon tarvitse tuollaista sietää. Jaa, että ystävyyttä ja kahvittelua exän kanssa! Minusta on ihan sama, miten pitkä aika erosta on kulunut. Melkein vaan pahempi, jos aikaa on kauan, eikä tomppeli tajua jättää rauhaan. Ei kai kyseessä ole tahallinen kiusa?

Jutteletteko kolmistaan niinä kahvitteluhetkinä? Missä mies ja ex tapaavat? Jos he ovat kahdestaan ja se sinua loukkaa, niin ei hyvä. Juttele miehellesi asiasta. Ymmärrän, että ärsyttää. Mustasukkainen tai ei, sekin on ihan sama. Ainahan naisia on helppo syyttää mustasukkaisiksi, se onkin s.aakelin hyvä lyömäase, jolla ihminen vaiennetaan.

 

[Saana]

En ole koskaan voinut ymmärtää, miksi pitäisi katkaista välit, kun eroaa? Jos on vuosikaudet oltu ne lähimmät ihmiset toislleen, niin sitten yhtäkkiä pitäisi olla kuin toista ei olisi olemassakaan ja ihan vain siksi, ettei uusi kumppani loukkaannu... Jos minulle olisi aikoinaan lueteltu moisia ehtoja, olisi kyllä uusi kumppani jäänyt toiseksi rakkaan YSTÄVÄN sijaan, vaikka olisin ollut kuinka rakastunut. Sen sijaan mieheni hyväksyi exäni elämäämme ja olemme edelleen todella hyviä ystäviä, vaikka vuosia on kulunut enemmänkin kuin ne 10. Mieheni ja exäni ovat kavereita ja ex voi aivan vapaasti käydä meillä, on mieheni kotona tai ei.

Suoraan sanottuna on mielestäni lapsellista vaatia miestä luopumaan pitkäaikaisesta ystävästä, sama mistä tuo ystävä on elämään tullut. Jos ex nyt jostain syystä oliskin uhka nykyiselle suhteelle, niin ei se häkkiin kahlitseminen ainakaan auta asiaa.

 

[Suvianna]

\

Pieni vinkki edelliselle:ketäs miehen pitäisi kuunnella ja miellyttää,jos ei nykyistä puolisoaan?Jos asia vaivaa nykyistä ja hän haluaa lopettaa touhun,niin kai miehen tulisi siihen suostua. Enemmin kuin exänsä tahtoon..paitsi,jos mies ei tahdo...

Jos miehesi ei pidä parhaasta ystävästäsi, onko sinun mielestäni hänellä täysi oikeus estää sinua tapaamasta häntä? Totta kai sinun täytyy miellyttää miestäsi, eikä ystävääsi!

Parisuhde on kompromissejä, ei uhkavaatimuksia ja toisen kahlitsemista!

 

[wohvelimamma]

No meillä ainakin on miehen exä kuvioissa aina silloin tällöin...kahvittelevat keskenään ja olen itsekin ollut tämän exän luona kahvilla.
Jossain vaiheessa heidän yhteydenpitonsa häiritsi, mutta en enää anna päätäni sillä vaivata kun yhdessä oltu 9 vuotta.
Itsellänikin on ystäviä, miksei miehelläni? Ei toiselta voi ystäviä kieltää. Mun mielestä aika typerää edes yrittää... :headwall:
Mun mielestä itsetunto on aika huono jos exä oikeasti vaivaa... se on vaan sitten mun mielipide! :wave:
Ja keskustelu miehen kanssa asiasta voi auttaa asiaa....

 

[kuu]

Moni miehen entisistä ovat tämän nykyisiä ystäviä, uusine miehineen ja lapsineen ja ovat minunkin kavereita enkä koe että siinä olisi mitään omituista.

Minusta on vaan hienoa että ihmisillä on ystäviä.

 

[sipuli]

No, mun mielestä ex ei ole kaveri, koska tämän kanssa on ollut pitkä seksisuhde. Mun mies ei halunnut olla kaveri exänsä kanssa, mutta mielisteli tätä, jotta sopu säilyisi. (Yhteisiä lapsia.) Tavallaan ymmärsin, mutta silti loukkasi, kun mies oli niin mielin kielin ihmiselle, joka oli kaikin tavoin meitä (minuakin) kiusannut. Eli kai sekin vaikuttaa, miksi ja miten on erottu.

 

[tiputii]

\

Pieni vinkki edelliselle:ketäs miehen pitäisi kuunnella ja miellyttää,jos ei nykyistä puolisoaan?Jos asia vaivaa nykyistä ja hän haluaa lopettaa touhun,niin kai miehen tulisi siihen suostua. Enemmin kuin exänsä tahtoon..paitsi,jos mies ei tahdo...

Ai että avioliitto/parisuhde onkin toisen MIELLYTTÄMISTÄ ja pillin mukaan tanssimista??!! Jaa, no, mulla on kyllä vähän eri näkemys asiasta. Kukin tyylillään. Totta kait miehen pitää kuunnella vaimonsa/nykyisensä mielipide asiasta, mutta tehdä selväksi myös oma näkökantansa! En kertakaikkiiaan voi tajuta näkökantaa, että avioliitto tarkoittais sitä, että kummallakin olis sen jälkeen täysi määräämisoikeus toisen elämään.

 

[tiputii]

\

No, minä olen kyllä sitä mieltä ettei nykyisen vaimon tarvitse tuollaista sietää. Jaa, että ystävyyttä ja kahvittelua exän kanssa! Minusta on ihan sama, miten pitkä aika erosta on kulunut. Melkein vaan pahempi, jos aikaa on kauan, eikä tomppeli tajua jättää rauhaan. Ei kai kyseessä ole tahallinen kiusa?

Jutteletteko kolmistaan niinä kahvitteluhetkinä? Missä mies ja ex tapaavat? Jos he ovat kahdestaan ja se sinua loukkaa, niin ei hyvä. Juttele miehellesi asiasta. Ymmärrän, että ärsyttää. Mustasukkainen tai ei, sekin on ihan sama. Ainahan naisia on helppo syyttää mustasukkaisiksi, se onkin s.aakelin hyvä lyömäase, jolla ihminen vaiennetaan.


Itselleni kyllä jäi epäselväksi ap:n kirjoituksesta se, että KIUSAAKO ex? Vai tuntuuko se vain nykyisestä siltä? Ja tuohon mustasukkaisuuteen, jos tarkoitit sillä minun aikaisempaa kommenttiani että ap on ilmeisesti mustasukkainen, niin en tarkoittanut sitä miksikään "lyömäaseeksi" vaan totesin vain. Ei mustasukkaisuus normaaleissa rajoissa ole paha asia, jos toista rakastaa, niin totta kait tunneskaalaan sisältyy joskus myös mustasukkaisuutta. Mutta jos toinen ei anna aihetta siihen, niin silloin pitää vain mennä itseensä ja miettiä, että onko oikeutta kahlita toista vain sen takia, että itse on mustasukkainen? Pitäisikö vain antaa miehelle luottamuksensa? Eikö parisuhde siihen kuitenkin perustu.

 

[tiputii]

Jostain syystä kone laittoi tekstini lainauksen jälkeen tuolla ruskealla... minun kommenttini alkaa kohdasta : "Minulle jäi ap:n..jne."

 

[Mira]

No mitäs ihmeellistä tuossa on? Mieheni ex on toisen lapsemme kummitäti ja minulle rakas ystävä.

Ajatelkaapa omalla kohdallanne että eroaisitte miehestänne - ettekö muka tosiaan haluaisi olla silti ystäviä hänen kanssaan? Tai edes kahvitella välillä ja vaihtaa kuulumisia?

 

[ringa]

Minä en kans hyväksy exiä kavereiksi. Minun mieheni piti salaa yhteyttä exäänsä, kun oli minua ensin kieltänyt omaan exääni yhteyden pidon. kävi salaa tapaamassa ym. Oli vielä ihan rakastunut tähän ja kiinni hänessä. Jäi sit kiinni asiasta, käskin valita joko minä tai yhteydenpito exään, valitsi minut, koska exänsä ei häntä huolinut enää. Eipä meidänkään suhde onnistunut.. Sitä ei koskaan tiedä mitä teidän puolisonne exiensä kanssa hommailee..

 

[pingpong]

Edelliselle: No mutta tuohan on eriasia, jos salaa tapailee, on rakastunut yhä ym. mutta niin ei tainnut olla laita ap:n tapauksessa? Kait se nyt olisi 10 vuodessa selvinnyt, että vieläkö mies exänsä perään haikailee vai onko vain kaveripohjalla. Älä sekoita puuroja ja vellejä toisiinsa Ja juujuu jos sinulle sattui epäonni niin toki sitten muutkin miehet hyppää exiensä pedissä...

 

[Ei exänsä ystävä]

Seurusteleva pari ei ole keskenään sama asia kuin ystävät. On tietysti hienoa,jos pariskunta on vielä toisensa hyvä tai jopa paras ystävä. Mutta,kun erotaan,niin miten ihmeessä yht'äkkiä näistä ihmisistä tulee "ylimmät hyvät ystävät"?Voiko ex vedota siihen,että on ollut toisen ihmisen elämässä ennen nykyistä?Mitä,jos exiä on 3 tai enemmän.Tuleeko nykyisen sulattaa kaikki exät,jotka haluavat kahvitella,käydä kaljalla ja olla "hyviä ystäviä"? Miten rakastavaisista tulee yhdessä yössä hyviä ystäviä?Jos erotaan riidoissa,tuskin ollaan ystäviä. Jos erotaan sovinnolla, onko tunteet vielä niin mukana pelissä,että "hyvä ystävyys" on viimeinen oljenkorsi pitää ex vielä elämässä mukana,kun ei tiedä,mitä haluaa. Ex on ikäänkuin varalla,jos muita ei löydy. Onhan yhteinen historia ja tuntee toisen läpikotaisin. Hyvä ystävyys on iso klisee. Siihen vetoavat exät huijaavat itseään ja nykyisiä kumppaneita. Muutos rakastavasta,seksisuhdetta ylläpitävästä pariskunnasta yhdessä yössä "hyviksi ystäviksi" on fuulaa!

 

[sanni]

Mieheni ei ole kovin aktiivinen yhteydenpitäjä exänsä suuntaan. Mutta käy kyllä kylässä,jos kutsutaan. Meni pitkiä aikoja,ettei mies pitänyt mitään yhteyttä exään ja hänen perheeseensä. En tiedä,miksi yhteydenottopyyntöjä alkoikin tulla naisen pojalta (8 v.). Tuli tekstiviestejä,joissa pyydettiin kylään. Siis poika pyysi. Huomautan tässä,että poika ei ole mieheni. En jaksa uskoa,että, poika olisi itse näpytellyt viestejä. Luulen,että nainen on asialla ja yrittää nyt pojan kautta jatkaa heidän "ystävyyttään". Jos näin on,niin melko törkeää sotkea lapsi mukaan. Mutta en tiedä... Olen puhunut naisen kanssa puhelimessa ja hän kysyi,että enkö anna mieheni käydä heillä kylässä. sanoin,että annan,koska en halua rajoittaa aikuisen ihmisen elämää. Korostin vain,että en ymmärrä,miksi pitää väkisin pitää yhteyttä. Itse en pidä exiini yhteyttä. Hän toivotti minut tervetulleeksi kylään,mutta silti jäi hieman epäilyttävä olo. Mieheni ei vastannut ensimmäiseen pojan tekstariin. Seuraava samanlainen tuli vuoden päästä. Mieheni on vuosien varrella harventanut kahvilla käymisiä. Onkohan nyt niin,että nainen on huomannut asian ja haluaa kynsihampain pitää kiinni miehestäni syystä,jota en tiedä. Ensi kerralla (,jos sellaista tulee) menen kylään mukaan ja haistelen tilannetta.
Mieheni tietää,että olen loukkaantunut näistä kahvitteluista ja luulenkin,että on siksi harventanut näitä kertoja. Nyt,kun vaikuttaa siltä,että hän olisi valmis kenties lopettamaan ne kokonaan,niin tulee näitä tekstareita pojan kännykästä.

 

[Kaunis Aamu]

\

Mieheni ei ole kovin aktiivinen yhteydenpitäjä exänsä suuntaan. Mutta käy kyllä kylässä,jos kutsutaan. Meni pitkiä aikoja,ettei mies pitänyt mitään yhteyttä exään ja hänen perheeseensä. En tiedä,miksi yhteydenottopyyntöjä alkoikin tulla naisen pojalta (8 v.). Tuli tekstiviestejä,joissa pyydettiin kylään. Siis poika pyysi. Huomautan tässä,että poika ei ole mieheni. En jaksa uskoa,että, poika olisi itse näpytellyt viestejä. Luulen,että nainen on asialla ja yrittää nyt pojan kautta jatkaa heidän "ystävyyttään". Jos näin on,niin melko törkeää sotkea lapsi mukaan. Mutta en tiedä... Olen puhunut naisen kanssa puhelimessa ja hän kysyi,että enkö anna mieheni käydä heillä kylässä. sanoin,että annan,koska en halua rajoittaa aikuisen ihmisen elämää. Korostin vain,että en ymmärrä,miksi pitää väkisin pitää yhteyttä. Itse en pidä exiini yhteyttä. Hän toivotti minut tervetulleeksi kylään,mutta silti jäi hieman epäilyttävä olo. Mieheni ei vastannut ensimmäiseen pojan tekstariin. Seuraava samanlainen tuli vuoden päästä. Mieheni on vuosien varrella harventanut kahvilla käymisiä. Onkohan nyt niin,että nainen on huomannut asian ja haluaa kynsihampain pitää kiinni miehestäni syystä,jota en tiedä. Ensi kerralla (,jos sellaista tulee) menen kylään mukaan ja haistelen tilannetta.
Mieheni tietää,että olen loukkaantunut näistä kahvitteluista ja luulenkin,että on siksi harventanut näitä kertoja. Nyt,kun vaikuttaa siltä,että hän olisi valmis kenties lopettamaan ne kokonaan,niin tulee näitä tekstareita pojan kännykästä.

Voisikohan kuitenkin olla, että pojalla ei oikein ole hänelle mieluista miestä elämässään? Ja onko miehesi joskus ollut hälle tärkeä?

Tuossa iässä pojat kaipaavat miehistä seuraa. Eikä tuo nyt paljon ole, todellakaan, jos kerran vuodessa viesti tullut. Miksi heti niin epäilevä kanta? Kamalaa jos viesti todella oli pojalta ja siihen ei vastata ja toinen odottaa.

 

[koiraharrastaja]

Kyllä minä soittelen ex-mieheni kanssa, kylässäkin käydään puolin ja toisin. Kummallakin on uusi puoliso, jota ei taatusti haittaa yhteydenpitomme. Jo yhteisten lastenkin takia olisi pakko pitää yhteyttä, eikä hyvät välit eronneiden vanhempien kesken voi varmaankaan olla huono asia...?
Olen tuntenut ex-mieheni lapsesta asti, yhdessä olimme yli 11 vuotta ja minusta olisi omituista, jos välimme olisivat katkenneet kokonaan eron myötä. Osasyy hyviin väleihin lienee se, että eromme ei johtunut "kolmannesta osapuolesta". Nykyinen mieheni ei ole mustasukkainen tapaamisistamme, eikä ex-miehenkään avovaimo, sensijaan tulemme kaikki neljä toimeen keskenämme.

 

[taustalla]

meidän elämään ei enään puolison ex:iä kaivata, näky tuossa kerran pihalla ja teki mieli ampua se siihen paikkaan varsinkin kun niitten näkeminen tuo aina kaiken #&%?$!* päähän takas suhteemme alkuajoilta

 

[Karvis]

Kiitos edellinen! Kiva kuulla rehellistä tekstiä näiden lässyttäjien sijaan,jotka ihannoivat exien ystävyyttä. Exien ystävyys on teeskentelyä ja epätoivoisten ihmisten epätoivoista yritystä pitää toinen kiinni vielä elämässä. Niinkuin ex olisi nykyistä tärkeämpi!Niinkuin!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

 

[sanni]

Viestinä nim. Kaunis aamu: Oletko tosiaan sitä mieltä,että minun tulee jakaa mieheni miehisyys tämän ex-naisen pojan kanssa, vaikka minulla ja miehelläni on yhteinenkin lapsi,jonka "miehisyyttä" lapsemmekin kaipaa. Eipä tulisi mieleenikään soitella oman exäni puoleen ja kuvitella,että hänen tulisi antaa minun ja oman mieheni lapselle jotain,jota mukamas oma mieheni ei pysty antamaan. Toistan: tuleeko minun pahoittaa mieleni siksi,että mieheni exän poika niin haluaa?ja suurempi kysymys on,että onko se poika,joka sitä huomiota kaipaa?Luulisi pojan oman isänkin hieman ihmettelevän tätä kuviota. Tiedän,että ex on naimisissa ja heillä on miehensä kanssa tämä poika ja sen lisäksi nuorempi tytär. Onko tosiaan niin,että minä olen tässä syyllinen kaikkine kuvitelmineni? Enkö saisi vaatia,että miehelläni on TÄRKEÄMPI elämä tässä nykyhetkessä kuin menneisyydessä aikoja sitten (,sitä mitenkään väheksymättä). Mustasukkaisuus on inhimillinen tunne.
Sitä paitsi,jos ex on fiksu aikuinen,hän on kyllä selittänyt pojalle,että miehelläni on nyt uusi perhe ja oma lapsi,joten ehkäpä heidän tapaaminen jää' vähemmälle. Turha surkutella exää tai hänen poikansa tunteita. Omat elämät.

 

[siru]

\

No, minä olen kyllä sitä mieltä ettei nykyisen vaimon tarvitse tuollaista sietää. Jaa, että ystävyyttä ja kahvittelua exän kanssa! Minusta on ihan sama, miten pitkä aika erosta on kulunut. Melkein vaan pahempi, jos aikaa on kauan, eikä tomppeli tajua jättää rauhaan. Ei kai kyseessä ole tahallinen kiusa?

Jutteletteko kolmistaan niinä kahvitteluhetkinä? Missä mies ja ex tapaavat? Jos he ovat kahdestaan ja se sinua loukkaa, niin ei hyvä. Juttele miehellesi asiasta. Ymmärrän, että ärsyttää. Mustasukkainen tai ei, sekin on ihan sama. Ainahan naisia on helppo syyttää mustasukkaisiksi, se onkin s.aakelin hyvä lyömäase, jolla ihminen vaiennetaan.

Eikös se ole miehen asia ketä pitää ystävänään? Ei kai se ex yksin kahvittele? Olisiko niin, että miehestä on mukava olla ex:n seurassa ja nyxää harmittaa?!!

 

[siru]

\

Kiitos edellinen! Kiva kuulla rehellistä tekstiä näiden lässyttäjien sijaan,jotka ihannoivat exien ystävyyttä. Exien ystävyys on teeskentelyä ja epätoivoisten ihmisten epätoivoista yritystä pitää toinen kiinni vielä elämässä. Niinkuin ex olisi nykyistä tärkeämpi!Niinkuin!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Onko se sitten väärin olla ex:n kanssa ystävä? Kyllä elämä on tosi paljon helpompaa, kun ei tarvitse vihata ja kadehtia sitä ex:ää!!