EX-KERMIT 22 vko 1

Ihanaa Kauris!! Onnea onnea!! Nyt sit heti tälle puolelle kirjoittelemaan =)
ja niitä enkeleitä matkaan

Jippii!!! Tuulikin takaisin linjoilla. Ihana oli kuulla tosiaan synnytystarina ja niin minäkin niitä ensihetkiä esikoisen kanssa täällä muistelin - ja nessuja kului.
Tuohon imetykseen, niin siitä se lähtee kun imettää vaan. ja jos tuntuu, että tiiti nälkäinen, niin sitten korviketta kehiin.
Ei tosiaan ole YHTÄÄN huonompi äiti, vaikkei imetys lähtisi käyntiin ollenkaan.

jaahas... taitaa Niksu olla jo tositoimissa. kyllä mullekin tuli tyttöolo, mutta olenkin uskomattoman huono veikkailemaan sukupuolia.

Senora on sitten matkalla kotiin. jippii! Saadaan yksi aktiivikirjoittaja takaisin linjoille =))

Ja Katzulle onnea hyvistä ultranäkymistä.

Moneltas teillä tehis oikein herätään, kun ekat päikkärit on tuntia ennen kuin meillä edes noustaan =)
no, yleensä ollaan herätty ysin jälkeen. tai poitsu heräilee vasta lähempänä 10.

nyt on aamupala syöty ja aletaan pukemaan kerhoa varten.

halilot!!! ja mun painonalennus ei oikein ota tuulta purjeisiin... =(((

 

ai Niksu vielä kotona... =( hirmuisesti tsemppiä ja kärsivällisyyttä sulle!! pitkiltä tuntuvat tunnit/päivät, mutta kyllä ne kohta ovat ohi!!!

Toivottavasti Jazzin poika vain muuten vaan nukkuu lyhyitä unia ettei ole kyse maitoallergiasta!!
meillä poika on paprikalle allerginen/yliherkkä. en voi yhtään syödä sitä, kun heti pamahtaa toinen poski punaiseksi ja rohtuneeksi.. toivottavasti menee ohi pian!

 

Vilkutukset Kaprikselle! Kiva kuulla sinustakin. =)
Niin, toivotaan tosiaan että on vain vähäunisempi (ja nälkäisempi...) kuin siskonsa. Se olisikin niin helppoa, jos allergia ilmenisi iho-oireilla, mutta kun se on ilmeisen yleistä, että vauvat reagoivat suolellaan ja allergia on silloin paljon vaikeampi todeta. Ja jos tässä kovin pitkään antaa ajan kulua ja kyseessä onkin allergia, voi se aiheuttaa kunnon tulehduksen vauvelin suolistoon. Tylsää.

Piti vielä Tehiksen hormonitoimintakyssäriin vastata. Täällä ei siis ole minkään valtakunnan merkkejä hormonitoiminnan palautumisesta. Eikä se vissiin kovin todennäköistä ole tällä tissittelyllä. Toisaalta mulla ei kyllä ole yhtään ikävä menkkoja, joten ihan hyvä näin. Ehkä siellä kuitenkin jotain tapahtuu, sillä imetys ei mulla ainakaan ole vaikuttanut haluihin, päinvastoin. Pitäisi vain löytää aikaa halujen tyydyttämiseen.

 

Minä vielä...

Voi miten hellusia ja lutusia kuvia oli Tiitistä suljetulla. Ihana pikku söpöläinen!

 

Ihan järkkyä, pakko täällä pyörähdellä vähän väliä...
Ei lähdetty ulos, kun poitsu vähän nuhainen. Oli jo eilen ja silti ulkoiltiin ihan reilusti. Ehkä hyvä nyt pitää yksi lepopäivä.

Ja hitsiläinen, niin se Niksu vaan vielä porskuttaa...
Ei varmaan yhtään lohduta tuossa vaiheessa, mutta mulla ne suppailut alko kans jo rv 36+ ja tyttö syntyi vasta 41+4 :-/ Mutta sitä pahempaa sahaamista oli about vimppa viikko.
Kyllä se siitä vielä! Hae kilo suklaata ja lohduta sillä itseäsi, jooko?

Kaurista onnittelinkin jo tuolla toisella puolella. Mutta vielä lisää ei ole pahitteeksi, joten kovasti onnea ja tervetuloa tänne puolelle (heh, sinne johon itse ei kuulu). Hassua tosiaan, että lokakuun plussia alkaa jo putkahdella

Voi harmi noita Jazzin poitsun lyhyitä päikkäreitä. Toivotaan ettei ole allergiaa.
Meilläkään muuten ei tutti kelpaa. Ainoastaan tuolla poika H:lla meidän lapsista on ollut unitutti ja hänkin oppi sen vasta joskus 3-4kk:n iässä. Kai se imemisen tarvekin on sitten vähän erilainen lapsilla.

Kapris, meillä tänään herättiin poikkeuksellisen aikaisin. Yleensä tyttö jää nukkumaan, kun me muut herätään seiskalta. Normaalista siis heräilee ennen ysiä ja menee sitten päikyille kymmenen maissa. Aamulla ei jaksa olla kauaa hereillä, vaikka yönkin nukkuu tosi hyvin. Ekat päikyt siis normaalista 10-n. 12.30. Ja toiset päikyt tulee aika pian perään... On kyllä älyn hyvä nukkumaan tuo meidän pikku H

Vielä oli jotain, mutta unohdin. Palailen siis...
Ai niin, ainaskin Senoralle kovasti teretulemast kotiin!

Tehis (joka on aivan kypsä omaan alapäähän, isossa pesueessa purkaus, ei jaksa vatkata enää tänne...)

 

Voi jessus sentään, mitkähän hormoonit sitä oikein jyllää. Vedet silmissä katselin noita Tiitin kuvia. Ihan käsittämätöntä, justhan toi oma oli ihan samassa vaiheessa.. Miten sitä nyt niin herkistyy Hohhoi, ei ole helppoa olla nainen :-D
Isäntä mua eilen "haukkuikin" vauva-addiktiksi ;-)

 

Höh, siis häkellyin niin omaa reaktiotani, että jäi sanomatta: IHANIA KUVIA ja IHANA TIITI! <3

 

Huomenta päivää! Voi että, kyllä Niksulla on nyt kestämistä...mutta kauaa ei voi enää mennä! Hurjasti tsemppejä täältäkin taas!

Täällähän oli liuta mukavia uutisia. Ensinnäkin sydämmellinen onnittelu Kauriille plussasta! Teidän tyttö saa sitten siskon tai veljen ensi syksynä Tule tänne vaan kirjoittelemaan! Me ollaan päätetty pysyä kaikki tässä samassa ketjussa: raskaana olevat ja jo vauvautuneet oli meillä sitten haaveita uudesta kääröstä tai ei.

Katzulle onnittelut hyvistä ultrakuulumisista! Ihanaa, kun sekä sun että Gian mies on saanut tuntea potkut Nyt mäkin alan JO nostalgisoimaan ja hehkutan sitä, että musta ihaninta juuri tuossa vaiheessa oli se liikkeiden säännöllinen tunteminen (sitten myöhemmin ne tulee jo aikas kivuliaiksi nuo potkut, ainakin jos mahassa on semmoinen jätti kuin meidän Tiiti...).

Te olette kyllä niin ihania, kun jaksatte tsempata minua tässä imetysasiassa. Tosi paljon kiitoksia kaikista käytännön neuvoista. Erityiskiitos Jazzille vielä tuosta linkistä. Juuri noita tosielämän kokemuksia hainkin, sillä sairaalassa sain kyllä todella hyvää opastusta imetyksen ja imetysasennon suhteen, mutta nämä varsinaiset käytännön kikat jäi uupumaan. Ja sairaalassa, kun suosittavat sitä 6kk täysimetystä, niin jäi kieltämättä vähän huono fiilis siitä, kun jouduin Tiitille antamaan niin paljon korviketta siellä. Mutta kuten sanoittekin, ei se tee minusta yhtään sen huonompaa äitiä, vaikka korviketta joudunkin antamaan lisäksi, sillä pääasiahan on, että poika saa mahansa täyteen. Maitoa tulee nyt enemmän kuin sairaalassa, mutta ei kumminkaan tarpeeksi. Kun Tiiti on ollut rinnalla, se on sen jälken tyytyväinen vain hetken, kunnes alkaa taas itkemään nälkäänsä ja silloin ei enää tissiä kannata edes tarjota, kun saa jo niin kovat raivarit. Olen kyllä nyt joka kerta (jos Tiiti ei siis ole ihan nälkäkuoleman partaalla) antanut ensin tissiä ja sen jälkeen korviketta. Ehkäpä meillekin käy vielä noin hyvin kuin Jazzille esikon kanssa Tosin keskellä yötä mäkään en jaksa alkaa sen kanssa taiselemaan, vaan annan suosiolla pelkästään korviketta. Mutta nytkin aamulla kun heräsi seitsemältä, ensin tissiteltiin ja sen jälkeen viihtyi vielä hetken omassa sängyssään, ennen kuin alkoi huutaa uudestaan nälkäänsä, jolloin annoin sitten pullosta korviketta. Nyt nukkuu tyytyväisenä Niin ja tosiaan, mä kävin eilen illalla apteekissa ostamassa rintakumit ja ne kyllä auttoivat meillä. Eli tuhannet kiitokset siitäkin vinkistä! Jazzin ohjeiden mukaisesti teen vielä niin, että lypsän sinne kumiin jo pisaroita valmiiksi ja Tiiti pääsee heti imemään, niin ei hermostu enää ollenkaan siinä määrin kuin aikaisemmin. Eli ihan hyvillä mielin täällä jo

Safiirin ultrakuulumisia odotellaan sitten iltasella ja huomenna Senoran paluuta linjoille ja matkakertomusta ja mahapäivitystä. Mutta sitä ennen Niksuhan ehtii vielä synnyttämään!!!

Ai niin Tiitin kuvat on nyt suljetulla. Nyt kuuluu ähinää...

Tuuli ja Tiiti ikää tasan viikko

 

Jaa se olikin vaan jotin väliähinää Nopeimmat olivatkin jo hoksanneet Tiitin kuvat suljetulta...kiitos vaan kehuista Oltiin miehen kanssa kuolla nauruun (ja mulla tietty sattui haavaan älyttömästi), kun yritettiin äheltää niitä turvakaukalon vöitä sopivan kokoisiksi Tiitille. Ei voinu muuta kuin nauraa, vaikka toinen itki ihan raivona...

 

Mites se Tiitikin on jo muka viikon vanha!!! Mihin nämä päivät menee???
Ihania kuvia Tiitistä Onneksi imetys lähtenyt menemään parempaan suuntaan!!!!

Senoran kuulumisia minäkin jo odotan innolla ja erityisesti masukuvaa. Ja pääsetkin sitten sovittelemaan uusia housuja

Nyt taidan lähteä valumaan kohti ruokataukoa.............

 

Onnittelut Kaurikselle!

Juu, toivotaan että pärjätään koiran kanssa. Tiedän että hankalaa tulee varmasti olemaan, mutta musta ei vain ole lopettamaan nuorta koiraa.. Pitää yrittää viettää sen kanssa enemmän kahdenkeskeistä aikaa, ilman meidän cockeri-poikaa. Toi cockeri on niin huomionkipeä..

Katzu, hienoa että kaikki oli hyvin rakenneultrassa! Ja onnittelut että teilläkin sai isukki tuntea liikkeet!

gia 21+5

 

Grrr, meinaa toi hiiri jotain v*ttuilla. Vaihtanu pattereitaki pari kertaa..en siis pääse loikkimaan tonne taaksepäin, kun pitäis koko ajan hakea yhteys uudelleen.

Kauris, tervetuloa takaisin !

Tällekin puolelle pitää vielä laittaa kehut Tiitistä, aivan hurmaava! Pitkä odotus palkittiin suloisella veitikalla. Ihan sama tuli mieleen kuin Tehikselläkin, että justhan sitä ite oli samassa tilanteessa kotiin lähdössä sairaalasta. Tänään tuli muuten lasku sairaalassaoloajalta, 78 €.

Ai Niksu ei sit lähtenytkään mihinkään..koitahan kestää kipuilujen kanssa.

Kotipäivää vietetty. Ystävätär kävi poikansa kanssa aamupäivästä (ihana sotku taas lasten huoneessa sen jälkeen..) Ja kyllä, yö meni kuin menikin loistavasti, varmaan parhaiten tähän mennessä! Pikku T nukahti vähän ennen puoltayötä, heräs puol neljän jälkeen, sitten puol seiskalta ja hetki tai no reilu tunti, kuten yleensäkin aamuisin, oltiin hereillä, sitten puol kymppiin posotettiin. Tai pieni vielä nukkui reilun tunnin sitterissäkin sitten, mutta nyt vasta tunti sitten nukahti päiväunille (ketähän nää kiinnostaa..!).

Jep. Isäntä se taas vaihteeks lähtee huomenna Turun suuntaan (just oli pari viikkoo sitte). Mut ens viikko sillä on lomaa, arvatkaa, olenko oottanut! Varmaan tapellaan koko viikko..

Vilkutukset kaikille, heitän ton hiiren seinään.

 

Oisko gallup paikallaan: monta päivää menee kotona sillailla ettei ole miehen kanssa riitaa. Siis esim yhtäaikaa ollaan lomalla ja kauan kestää sopua

Meillä vaihtelee melkoisesti ko asia. Mutta huomaa, että sitä saa sellaisista ihan pöhköistä ja turhanpäiväisistä asioista helposti eripuraa sit viimeistään. Niin ja mieshän aina aloittaa.... eikö

 

meillä tapellaan paljon!!!!!
tai ei ole sellasta "oikeeta" tappelua (siis vakavaa) mut jotain sanaharkkaa tulee melkein joka päivä =( ei kivaa...
vaikka saattaa olla ihan siis minimaalista, mut kuitenkin.
tai no, ei nyt joka päivä, mut you know.
lapset on tietty kovin hillinny tota kinastelua, mut mulla on tosi vaikee välillä hillitä itteäni, kun olen niin räjähdysherkkä ihminen. PAM!!! ja sit olenkin leppynyt...
eli minä olen se joka räiskyn ja rätisen kovin herkästi, mutta aiheesta (ainakin omasta mielestä) ja sit mies on ärsyttävästi välillä ettei suostu "tappelemaan" mun kanssa ja siitähän multa menee ihan hermo =)
helppo kumppani olen ... joo!!

oli pakko tulla tohon asiaan heti kommentoimaan kun oli niin ajankohtainen...
tai mulla "meni hermo" puhelimessa kun mies sano jotain tyhmää... en kyl muista enää mitä, mut jotain kuitenkin.

 

Pikaisesti vain tulin kertomaan, ettei ollut kovin hyviä uutisia konrolliultrassa. Kasvu oli hidastunut ja oli ihan alakäyrällä. Kaikki periaatteessa ok, virtaukset, sydänkäyrä ym. mutta ei ollut kasvanut oikeaa tahtia. Viimeksi siis kasvoi keski ja alakäyrän välillä. Painoarvio siis nyt reilu 2kg, ja viikkoja tasan 35. Mä en voi uskoa, että meille käy aina näin! SF mittahan on kasvanut tosi hienosti ja tasaisesti, oli viimeksi rv 32 jo 31. Senhän pitäisi useimmiten tarkoittaa, että myös vauva kasvaa, mutta meillähän mikään tosiaan ei voi mennä niinkun yleensä. 12.pv on uusi kontrolli (6.pv katsotaan vielä sydänkäyrät), katsotaan miten on kasvu kehittynyt. Jos menee käyrien alle, niin vaavi otetaan vamaan jo aiemmin ulos. Olen ihan shokissa, vaikka lääkäri yritti rauhoitella, ettei välttämättä tarkoita mitään kamalaa. Mä olen varma, että joko lapsi raukka on vakavasti sairas tai pahimmassa tapauksessa kuolee vielä kohtuun. Itkiessä ja paniikissa on siis tämä päivä mennyt. En pysty mitään tekemään varmaan koko tänä kaamean pitkänä odotteluaikana.

Anteeksi omanapaisuus.

Antzi 35 tasan

 

Toinen räjähtelijä ilmoittautuu. =) Meillä myös kinastellaan ja kiistellään harva se päivä. Minä olen aika kiivas luonne, ja itse asiassa miehenikin on. Onneksi lepymme tosi nopeasti.
Nyt sen huomaa, että toisen lapsen jälkeen ei sitä yhteistä aikaa ole kovinkaan paljon, omasta nyt puhumattakaan. Ajan puute ja väsymys kiristää ainakin omaa pinnaa tosi paljon.

Täällä sataa kuulkaas lunta! Äsken tuli vielä räntää vakaan, mutta nyt se on muuttunut lumeksi ja maa on jo valkoinen. Plusasteita taitaa kuitenkin olla, joten tuskin se kovinkaan pitkään pysyy.

Mä keksin tosi hyvän ohjelmanumeron iltapäiväksi. Sulatin meidän pakkasen, jossa oli ilmeisesti käynyt toinen jääkausi. Aivan järkkypaksu jääkerros joka lokerossa! Nyt se on tehty ja kohta voin täyttääkin sen uudestaan. Samalla heitän kaikki ikivanhat jutut sieltä pois niin saan tilaa uusille.

Tästä voisikin kehittää uuden gallupin. Mitä kotityötä inhoatte eniten ja mikä on teistä mukavin?
Mä inhoan oikeastaan kaikkia kotitöitä yli kaiken. Käytän (tai siis käyttäisin) mieluiten oman aikani johonkin aivan muuhun. Ristiriitaista, koska pidän järjestyksestä ja lika saa mut sekoamaan... Inhokkihommaa on kaikki pieni pipertäminen, nurkkien puunaminen tms. ja parasta on kun on saanut aikaiseksi jotain ja koti tuoksuu hyvälle, mieluisin homma on ehkä pyykkien lataaminen koneeseen. Se mitä siitä sitten seuraa ei ole enää kivaa, kaikki loppuun saattaminen on vähän tylsää.

 

Voi Antzi, olipa ikäviä uutisia. Kovasti voimia ja halauksia lähetän sinulle.
Toivotaan että vauvalla on kaikesta huolimatta kaikki hyvin.
Mun kaverilla oli masu kasvanut tosi hyvin ja tasaisesti, mutta viime toukokuussa syntynyt poika oli yliaikaisena vaivaiset vajaa kolme kiloa. Kaikki oli kuitenkin hyvin eikä vauvan pienelle koolle koskaan löytynyt mitään selitystä. Ja tällä hetkellä hän on oikein reipas ja normaalisti kehittynyt vauveli. Eli kaikki on varmasti oikein hyvin teidänkin vauvalla!

 

Pikana Antzin kirjotukseen: Ei välttämättä tarkota että vauvalla olis jotain hätää! Mullahan noita pienipainoisia on jo 3 kappaletta! Tosiaan KAIKKI olleet alle 3 kilosia ja ihan terveitä!
esikoinen synty 38+1 2560 ja 44 senttiä
toinen synty 39+1 2890 ja 47,5 senttiä
kolmas synty 40+0 2660 ja 48 senttiä

Nyt noi 5 ja 7 vuotiaat on ihan samaa tasoa ikätovereidensa kanssa. Mutta voitte arvata kuinka on "kommentteja sadellu" ...

 

Pikaisesti kommentoin Antzille... Ei siellä masusa välttämättä mitään hätää ole! Kaikki muuhan siellä näytti olevan ok!!
Ymmärrän kyllä että varmasti tuollainen saa huolestumaan ihan täysillä... tsemppiä ja jaksamista seuraavaan ultraan asti, uskotaan että sitten saadaan parempia uutisia!!

 

Antzille halitus!!! Meidän kuopuksen painoarvio rv:lla 36+4 oli 2,3kg, eikä sitä lääkäri pitänyt mitenkään kummallisena. Sanoi vaan, että pieni kaveri tulossa ja that's it. Esikko oli 3075g syntyessään rv:lla 37+6 ja tämä on kuulema samaa koko luokkaa. Ja mulla kasvaa sf-mitta nyt vasta lähellä keskikäyrää, kuitenkin edelleen sen alapuolella. Hyvä kuitenkin että tarkastelevat tilannetta, ettei pääse tulemaan mitään yllätyksiä. Sitä paitsi, johan te olette turvallisilla vesillä viikkojen suhteen, eli ei haittaa vaikka vauva tulisikin masunahan tälle puolelle kasvamaan. Koita jaksaa!

Kauheasti taas ootte galluppeja pykänneet: meillä kanssa räiskyy joka käänteessä. Ollaan tosi tempperamenttisia koko perhe ja mies kuuluu siihen ryhmään ihmisiä jotka ovat aina oikeassa ja tietävät kaikesta kaiken.... Tai ainakin musta tuntuu siltä. Riita saadaan aikaiseksi ihan naurettavista asioista ja sitten se joko pitkittyy ihan typeriin mittasuhteisiin tai kuolee omia aikojaan pois. Kotitöistä en tykkää minäkään. Siistissä kodissa on ihana olla, mutten jaksaisi tehdä asian eteen mitään.... Ykkösinhokkina vessan pesu ja "mieluisimpana" puhtaiden pyykkien viikkaaminen+kukkien kastelu.

Niin, onhan tässä tätäkin päivää vielä jäljellä. Supparit kovenivat taas vaihteeksi, mutten jaksa enää siitäkään innostua. Kai se sieltä joskus tulee.... Isäntä on ihana, leipoi mulle eilen suklaakakun lohdukkeeksi ja tänään toi sellaisen suloisen säästöpossun kauppareissulta mielen piristeeksi... =) Kai tuotakin jo alkaa hermostuttaa kun kaiket päivät ja illat kuljen huokaillen ja kelloa tuijottaen ja sit yön pimeinä tunteina kuitenkin painun nukkumaan ja aamulla edelleen yhtenä kappaleena...

Hitto kun ei pääse edes ulkoilemaan. Eilinen plussakeli muuttui pikkupakkaseksi ja joka paikka on peilijäässä. En ole uskaltautunut käveleskelemään yhtään tuonne. Aamulla pissitin koirat pikaisesti, that's it. Niin paljon on oltu kodin ulkopuolella, että käytettiin esikko 2vee hammastarkastuksessa. Joka kesti 5min ja siitäkin 2/3 keskusteltiin mun raskaudesta. Lähinnä täti laski montako hammasta lapsella on suussa ja antoi uuden hammasharjan.

Emmä muista mitä mun piti sanoa vielä... Ainaskin meen nyt heti kattoon Tiitin kuvat, jo niitä on odotettukin. Tuulille vaan isot tsempitykset imetyksen suhteen, kyllä se siitä lähtee suttaantumaan, sillä itselle parhaalla tyylillä vaan menette ja se on lapsellekin parhaaksi.. =)

Heips.

 

Onpa Tiiti kerrassaan hurmaava nuori mies... =)

 

Antzille halaus. Kanssasisaret onki sanoneet jo monia esimerkkejä ettei pienikokoisuudesta tarvi pelästyä. Toivottavasti teidän pienokainen saapi massussa kasvaa ihan loppuun asti!!!! Ootte mielessä ja iltarukouksissa.

Niksuhan se täällä vieläkin porskuttaa. Olin jo varma että kun koneen avaan niin Tuuli tai Tehis ois ilmottanu saaneensa sairaalasta viestiä. No, jälleen ei ku hyviä hermoja teikäläiselle.

Meidän Nelkku syntyy sitte ens viikon perjantaina (hui!). Hän on jo sen verran hyvän kokoinen (n. 3700g nyt) että käynnistykseen meidät komennettiin viikolla 38+0. Eikä kuulema haittais yhtään vaikka syntyis aiemminkin. Nyt alko kyllä jännittään ihan toden teolla. Jos käynnistysaikaan päästään, en varmaan saa unta silmään torstaiyönä. Ai niin, ultraaja kerkes vilauksen nähdä Nelkun jalkovälistä. Meinasi että prinsessahan se siellä köllöttää Pakkasin äsken sen sairaalakassin, jos vaikka tässä jossain vaiheessa tuleeki äkkilähtö. Maha meinaa nimittäin olla välillä kivulias kaiken maailman ronkkimisista ja paineluista.

Safiiri ja Nelkku 36+5

 

No perhana, Nelkkuko aikoo siis maailmaan ennen meidän Piipiäistä.... Pitääpäs huomauttaa tuonne yksiöön, että alkaa jo muodostua jonoa, joten sopisi tulla. Vai että prinsessa siellä on pötkötellyt kaikki nämä kuukaudet, ihanaa... =)

 

Niksu, se vois auttaa asiaa

 

Jännää, saadaan varma vauva ensi viikolle <3 Aikas mukavan kokoinen vauveli olis tulossa

Paljon onnea plussasta Kauris!!!!

Neuvolassa kävin hakemassa verikoelappuja ja puntarilla pistäydyin, hui kauhistus...
Tunsin kyllä että joulun aikaan ja jälkeen oon syönyt 4:n edestä...

Perjantaina olis sitten se ultra missä selviää enemmän, hermostuttaa jo

Palailen ehkä illemmalla lueskelemaan enemmän tai sitten menee huomiseen.