EU:n määräys luonnonmukaisuuden palauttamisesta suomen maa- ja merialueille

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti

Suosittelen lämpimästi lukemaan tämän. Avohakkuu ei ole aina pahasta ja sekin tarjoaa joillekkin elinlajeille elinympäristön.
Kaikkea kohtuudella.

(Avohakkuuala on alle prosentti Suomen metsistä, joten niistä on mielestäni aivan turha nurista)
Nimenomaan monimuotoisena!

Siitähän mä alunperin aloin puhua. Että niiden vanhojen metsien annettaisiin olla ja että pitäisi huomioida monimuotoisuus.


Miten me usein väännetään jostain asiasta vaikka oltiin jo alunperin samaa mieltä? Joku vänkäyspakko? Häh?
 
Ei luonnonmetsissä kaadu kaikki nuoret puut yhtäkkiää ryteiköiksi maahan.

Siellä kaatuu joitain puita myrskyn seurauksena. Putoaa satunnaisia oksia. Tai toki koko metsä voi palaa mutta silloinkin metsäpohja jää kuntoon missä voi edetä.

Paitsi tietty nää nykymetsät joissa voi kaatua hehtaarikaupalla puuta. Ja noi sun mainitsemat ryteiköt joille ei kannata tehdä mitään ovat pääsääntöisesti niitä jotka joku viime vuosisadalla istutti mutta harvennushakkuut unohdettiin.
Luonnontilaisessa metsässä on vaikea kulkea.
 
vierailija
Ja se metsä on puupeltoa. Se on sitten makuasia mitä siitä on mieltä. Itse en metsässä käy, mutta autolla ajaessa olisi kiva kun maisema olisi vähän jylhempää. Toisaalta luontodokkareista pääsee katsomaan haluamiaan maisemia mielin määrin.
Nautin ulkomailla puistoissa kävelystä, joissa on lähes kaikki maailman puulajit banaanipuusta lähtien. Suomen puusto on myös kaunista, mutta vaihtelua on vähemmän.
Olin pitkän työputken metsäntutkimuksen parissa. Kannatan luonnon moninaisuutta ja hiilinielut ovat tärkeitä.
EU:lla on paljon sääntöjä, jotka eivät sovellu suoralta kädeltä Suomen oloihin.
On ihana huomata leimahtaneesta keskustelusta miten metsät ovat rakkaat ja tärkeät Suomelle.
Maailma on muuttunut paljon aikana, kun olin valtion leivissä.
Lukekaa tutkimustietoa ja luottakaa asiantuntijoiden lausuntoihin.
Niiden pohjalta tehdään parhaita ratkaisuja.
 
vierailija
Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Pätee myös tutkimustyössäkin.
Se on jo ihan oma puheenaiheensa. Tässä ketjussa viitattiin tuttuun miestutkijaan.
Olen jo eläkkeellä enkä enää rassaa päätäni metsäasioilla.
Ei kaikkiin asioihin pidä suhtautua kuolemanvakavasti. Olen huomannut etten enää sihtaa puita samanlaisella mielenkiinnolla kuin muutama vuosi sitten.
Eniten jäin kaipaamaan ihania työkavereitani. Viime yönä näin hauskan unen yhdestä työkaverista, jonka kanssa paljon juttelin. Hän oli myös mukana yt-kierrojsessa ja vaihtoi sitten alaa. Nyt pyykkikone linkoaa. Pääsen kohta raikkaaseen syyssateeseen Ihailemaan syksyn väriloistoa.
 
Voisikohan tässä nyt olla niin, että EU:ssa ei ole suomalaisen metsänhoidon osaamista.
Eikä yleensäkään EU:lla ole halua katsoa asioita Suomen näkökulmasta?

Kaikki vaan halki poikki ja pinoon samalla tavalla.🙄
Vaikka EU:ssa on hyvin erilaisia ilmastoja, rakenteita jne. ei kaikki toimi saman kaavan mukaan.

Tarvitaan päättäjiä joilla on munaa toimia suomalaisten parhaaksi!
Kaikkihan täältä tunnutaan lopettavan jotta tilaisimme ihan kaiken ulkomailta! Kuka meitä työllistää? Ei kaikista ole wolttikuskeiksi tai mäkkärin kassoiksi!
 
vierailija
Nautin ulkomailla puistoissa kävelystä, joissa on lähes kaikki maailman puulajit banaanipuusta lähtien. Suomen puusto on myös kaunista, mutta vaihtelua on vähemmän.
Olin pitkän työputken metsäntutkimuksen parissa. Kannatan luonnon moninaisuutta ja hiilinielut ovat tärkeitä.
EU:lla on paljon sääntöjä, jotka eivät sovellu suoralta kädeltä Suomen oloihin.
On ihana huomata leimahtaneesta keskustelusta miten metsät ovat rakkaat ja tärkeät Suomelle.
Maailma on muuttunut paljon aikana, kun olin valtion leivissä.
Lukekaa tutkimustietoa ja luottakaa asiantuntijoiden lausuntoihin.
Niiden pohjalta tehdään parhaita ratkaisuja.
Banaani on ruoho ja kasvaa hyvin sisälläkin. Tekee pikkutaimia mut tarvii valoa myös ylhäältäpäin ettei kaadu.
 
Mikä on se nollapiste aikajanalla, mistä asti nämä 'ikimetsät" ovat saaneet kasvaa itsekseen?
Käsittäåkseni viime sotien jälkeen suoritetut pakkohakkuut (otakorvaushakkuut) putsasivat lähes koko maasta silloisesta tukkipuukokoisesta puusta lähes kaken ja tulihan sitä kuituakin hakatuksi tuolloin enemmän, mitä noiden ttukkipuiden latvoista tuli.
Se oli sen sortin savotta, joka jätti jälkeensä vain jo siihenkin asti aluspuina kituneet riukupuut.
Mitä täälläpäin on noita perikuntien ihannemetsiä, ne ovat pimeitä kuusikkorytöjä, joissa puut eivät edes mahdu kaatumaan vaan lahoavat pystyyn. Ihan kivoja tuholaispesäkkeitä.
Pohjallaan kuollut neulasmatto, aluskasvullisuudesta ei tietoakaan.
Sensijaan hoidetut, nimenomaan nykyisen näkemyksen mukaan hoidetut, sekametsät ovat niitä, mistä löytää marjoja ja sieniä ja missä myös eläimet viihtyvät.
Tässä kohtaa on tosin todettava, että täkäläiset pohjat ovat kuusen pohjia. Karuilla männikköalueilla tilanne on tietysti toinen, sillä puiden luonnostaan pienenpi kasvutiheys pitää maaston avoimempana ja näinollen myös valoisempana.
Kuusi- ja seitsemänkymmenluvuilla, jolloin kuusentaimien pottikasvatusta ei vielä oikein hallittu, tungettiin mäntyä jokaiselle uudistusalalle ajatuksella, että kyllä se kuusi sinne kuitenkin tulee.
Tuloksena oli näitä hirveitä räkämänniköitä, joissa nyt, viimeisten harvennusten ja ensimmäisten päätehakkuitten tuotto on kuitu- ja enetgiapuuta. Kyllähän se kuusikin sinne on tullut, mutta jos ne alat olisi alis aikoinaan istutettu ssekataimikoiksi, olisi siellä nyt kasvukaarensa loppupuolta elävä, terve ja monipuolinen, myös aluskasvillisuudeltaan, sekametsä.
 
  • Tykkää
Reactions: Lispetti
vierailija
Järkyttävää kaksinaismoralismia kun on tarkoitus veivata tänne isolla kädellä uraaninkaivuualueita ja kaivokset tuhoavat meidän luontoa! Ja monet muut asiat!

Tulisi keskittyä vesistöjen puhtauteen ja luonnonsuojeluun, mutta metsänhoito on kuulunut suomalaisille aina ja sen kyllä osaamme. Metsän omistajat kyllä vahtaavat metsiään ja osaavat pitää näistä huolta.

Btw, Sakari Peltolalla on erinomaisia luentoja siitä miten luomumaatsloutta voidaan edistää luontoa kunnioittaen. Kannattaa tutustua!
Nii...
 

Yhteistyössä