Esikoista yrittämään 2012!

Sennay: Olen 27v ja yritys alkaa tänä keväänä. Tarkempi aika on vielä vähän auki.

Lisäys: Jee, tämä oli ensimmäinen uudella kännykälläni nettiin kirjoittamani viesti Elämäni ensimmäinen älypuhelin, enkä ole aivan vakuuttunut siitä, olenko riittävän älykäs käyttämään sitä

 

"Kiva" kuulla että muillakin vastaavia pelkoja pyörii mielessä. Etten ole ainoa jonka vauvaunelmat ei ole pelkkää vaaleanpunaista

Piikikäs: Eikö oo toisaalta kiva kun voit nyt vapaasti kavereiden kanssa jutella asiasta? Mäkin oon aatellu, että pitäisin koko lapsitoiveen omana tietonani ja kertoisin vasta kun oisin varmasti raskaana, ehkä vasta ekan kolmanneksen jälkeen... mutta katsotaan nyt. Toisaalta tuntuu että ois kiva kun vois jonkun (muunkin kun miehen) kanssa jakaa asian.

mirkkunen_: Kuulostaapa monimutkaiselta. Toivottavasti torstaina sitten edistyy..

 

Hei kaikille! Täällä kerrankin hyviä uutisia, vaikka menkkoja edelleen odotankin (kp 30 menossa). Terkkarini soitti tänään ja aloitan 10 päivän päästä Terolut-kuurit, jos ei kuukautiset ole alkaneet siihen mennessä. Oikeastihan ne pitäisi aloittaa vissiin kiertopäivien 15 ja 24 välillä, mutta koska minulla ei ole säännöllistä kiertoa, on minun aloitettava vain jostain päivästä. Sen verran kumminkin ajattelin odottaa, että jos menkat sattuisikin alkamaan, niin olisi helpompi sitten pitää kirjaa kierrosta. Hirveän helpottunut olo, vaikkakin eihän Terolutit auta ovulaatioon. En tosin tiedä, ovuloinko vaiko en, joten kai se on ovistestailua edessä.

 

Täälläkin menkkoja odotellaan, nyt mennään 28/?, mahassa hiukan tuntemuksia että menkat voisivat pian alkaa, mutta samalla toivoo että ei alkaisi vaan olisi napannut ekasta kierrosta. Ilmoittelen lähipäivinä jos täytyy päivittä kp 1. En haluaisi testata, sillä ei yhtään sellainen olo että olisi raskaana, testi kuitenkin kaapissa. Sää nähdä voittaak uteliaisuus ennen kuin muutoksia tilanteeseen tapahtuu. Tällläistä tältä erää!

 

mirkkunen_ : Mulla on yksi tuttu, jolla myös marevan-lääkitys ja hän joutui raskausajan piikittämään vatsan seudulle (insuliinin tapaan) jotain muuta valmistetta, kun tuo marevan ei kai sovi raskaana oleville.

Catida: On tää tosiaan ihan mukavaa, kun voi vapaasti läheisten ystävien kanssa jutella asiasta. Nyt kun sai heille kerrottua, ei enää ole niin pakottava tarve kertoa muille ennen ekaa neuvolaa ja/tai ultraa.

Mun pahoinvointi on ollut nyt muutaman päivän poissa, muutamia hetkittäisiä ällötyksiä lukuunottamatta. Tissit turposi viime viikon aikana niin ettei tahdo enää mitkään rintsikat tuntua hyvältä. Ja eilen aloin itkeä kun luin yhtä blogia ( 9 kuukautta miehen silmin )....siiis itkeä pillitin sitä kun mun mielestä on niin ihanaa että joku mies on noin täpinöissään ollut ihan alkuraskaudesta asti. Meillä tuntuu että ukko ei ihan vielä ole asiaa ihan tajunnut
Taitaa hormonit heitellä.

Sennay: toivottavasti ne menkat tulisi sieltä ihan itsekseen. Mutta hyvä että saat ne terot siihen vähän avittamaan tarvittaessa (olen kuullut niistäkin tyypeistä jotka on saaneet suorastaan tapella saadakseen terolutit).

 

Piikikäs juu tiedän Itsellä oli niitä piikkejä käytössä ennenkun marvean lääkitys voitiin aloittaa. Hirmu kalliitta ne piikit on, mutta onneksi kelalla on se lääkekatto ni ei joudu täyttä hintaa maksamaan koko raskauden ajan Marvean ilmeisesti, jos muistan oikein, aiheuttaa sikiön kehityshäiriöitä, jonka takia sitä ei voi käyttää.

 

Tänään tuli aamulla plussa, haaleampi kuin vertailuviiva, mutta ei kuitenkaan ihan haamuhaamu. Saa nähdä pysyykö mukana vai onko kemiallinen. Tänään eletään 29/?. Torstaina varmaan testaan taas uudestaan, ellei menkat ala, jos vielä viiva vahvistuisi

 

Täällä yksi uusi liittyy mukaan. Olen seuraillut keskusteluanne muutaman kuukauden taustalla ja tämä ketju tuntuu omimmalta. Alkuun ajattelin jättäytyä vain taustaseurailijaksi, mutta uskaltaudun nyt kuitenkin mukaan.

Oma tilanne on se, että jonkinlainen kuume iski tuossa syksyllä. Onhan tuota tullut ajateltua jaa pähkäiltyä aikaisemminkin, mutta sitten heräsin siihen todellisuuteen, että kolmikymppiset häämöttää ensi kesänä. Sitten yks kaks joka puolelta alkoi kuulua vauvauutisia ja näin odottavia äitejä joka puolella. Aikani mietin ja pohdin itsekseni asiaa ja muutama viikko sitten rohkaisin mieleni ja sanoin asian ääneen miehelleni ja yllätys oli kova, kun mies oli mukana ajatuksessa heti. Noh, viimeinen pillerilista loppui 1,5 vkoa sitten ja sovittiin, että mennään ajatuksella "tulee jos on tullakseen". Esikoinen on toivottu, mutta yrittämällä ei vielä ainakaan yritetä.

Tai ei ainakaan pitänyt... Nyt huomaan ajattelevani asiaa ja mahdollista raskautumista ihan koko ajan! Lasken kiertopäiviä ja salaa toivon, että ensimmäisestä kierrosta tärppäisi, vaikka vasta ensimmäinen luomukierto menossa ja ei mitään käsitystä miten kroppa lähtee taas toimimaan. Söin pillereitä n. 7 vuotta, joten aikaa voi mennä. Ennen pillereitä kierto oli hyvin säännöllinen ja toivon, että palautuminen olisi nopeaa. Yritän silti olla ottamatta stressiä asiasta... Yritän... Aika näyttää kuinka se onnistuu.

 

Heippa!

Täältä ilmottautuu mukaan taas yksi malttamaton kuumeilija! Olen 24-vuotias opiskelija ja mies ilmotti aivan yllättäen viime sunnuntaina, että nyt olis vauvan aika. Itse olen siis kuumeillut kohta vuoden, yrittänyt kaikkeni, että mieskin lämpenisi ajatukselle. Sitten kun lopetin asiasta puhumisen niin meni kuukausi ja tadaa! Olen niin onnellinen kun mieskin on päättänyt haluta lasta nyt

Lopetin nuvaringin käytön viikko sitten ja nyt sitten innolla odotan että pääsee "plussailemaan" Pelkään ihan hirveästi, etten jostain syystä tulekaan raskaaksi vaikka olen täysin terve yms. Yritän olla stressaamatta ja ajattelematta koko yrittämistä. Taitaa olla tuhoon tuomittu yritys tuo

Ei olla kerrottu vauva-aikeista kellekään. Nyt tuntuu, että haluan kertoa ihmisille asiasta vasta sitten kun olen oikeasti raskaana. Voi hitsi, en jaksa odottaa että saan semmosen ison mahan!!! Miten te maltatte odottaa?

 

Hei Cumina ja Vici, tuntuisi hassulta sanoa tervetuloa, kun itsekin liityin tähän keskusteluun vasta ihan vähän aikaa sitten, mutta kiva kun tulee lisää uusia

New: Varovaiset onnittelut, toivottavasti ois oikea plussa!

Kuinkahan monelle "tulkoon jos on tullakseen"-tyypille käy niin, että vähän ajan päästä on kalenterissa tarkat laskelmat ja kaappi täynnä ovulaatiotestejä?

 

Tervetuloa uudet! kiva saada uutta porukkaa mukaan.

New toivotaan parasta viivojen kanssa

Catida Minä kuulun niin tjot-tyyppeihin, jotka laskee päiviä ja käytän jo ovistikkujakin! Ja kuinka vannotinkaan, että vasta puolen vuoden yrityksen jälkeen otetaan tikut käyttöön En kyllä tiedä onko niistä mitään hyötyä kun joka tikku antaa niin vahvaa haamua, että plussaviivojen pitää melkeinpä jo räjähtää ulos tikusta.. Mutta niin se mieli muuttuu, kun jotain oikein tahtoo Ainiin ja aloitin ovulaation metsästyksen kp4 :ashamed:

 

Kiitos tervetulotoivotuksista. Jotenkin tähän keskusteluun liittyminen teki tästä vauvakuumeilusta ja yrittämisestä vieläkin todellisempaa. Jännää

bambi90 olen jo itselleni vannottanut, että ovistikkuja en aio hankkia. Saa nähdä kuinka kauan se päätös kestää, kun kuitenkin päätös olla laskematta kiertopäiviä kesti ehkä tunnin. Varsinkin, kun olen sitä "kaikkimullehetinyt"-tyyppiä. Siksi ehkä pelottaakin saanko pidettyä tämän asian edes jollain tavalla stressittömänä...

Kiinnostaisi kuulla millaisia oireita teillä muilla, jotka olette lopettaneet hormonaalisen ehkäisyn, on ollut. Itse söin siis viimeisen pillerin kohta kaksi viikkoa sitten ja nyt olen parina viime päivänä huomannut, että muutamia kertoja päivässä ja etenkin öisin puskee ihan kamalia kuumia aaltoja. Ihan kuin olisi vaihdevuodet tai jotain! Moisia ei ole koskaan aikaisemmin ollut. Todella inhottavia ovat, mutta jos niistä jotain hyvää voisi päätellä niin jotain uutta kehossa ilmeisesti tapahtuu hormonitoiminnan osalta. Luulin myös, että pillerit eivät ole omaan mielialaan vaikuttaneet millään tavalla, mutta tällä viikolla olen huomannut, että v-käyrä ei nouse läheskään yhtä herkästi kuin aikaisemmin, vaikka on tapahtunut asioita jotka normaalisti ottaisi pannuun niin vietävästi.

 

Kiitos, mukava kuumeilla yhdessä!

Cumina Ehkäisyn lopettamisen jälkeen olo tuntuu jotenki vapautuneelta ja eilen ekaa kertaa piiiiiitkästä aikaa tein ite alotteen! Saattaa kyllä nuo "oireet" johtua ihan vaan vauvakuumeestakin Toivon että mullakin tuo V-käyrä ennen menkkoja olis nyt vähän loivempi ku renkaan kanssa. Tai oikeestaan toivon, että koko menkkoja ei tulekaan.

Täytyypä tutustua noihin ovistikkuihin. Oon itekki vähän tuota kaikkimullehetinyt-tyyppiä... Haluaisin mennä jo ostaan vaunut ja vaatteita ja vaikka mitä!

Facebook ja sähköposti täynnä kaikenmaailman pippalokutsuja...mitenköhän noista pääsisi luistamaan. Oon normaalisti niin menevää sorttia, että saattaa tuottaa hankaluuksia tämä vauvayrityksen salassapito...

 

Tänään oli se gynen aika. Murruin täysin, diagnoosina PCO. En tiedä mitä ajattelisin, oon vaan itkenyt tämän asian kanssa. :'( Normaalissa munasarjassa on 5-6 munarakkulaa, mulla toisessa oli 13 ja toisessa niin paljon, että lääkäri ei alkanut edes laskemaan. Miten ihmisen mieli voikaan romahtaa näin.. Itkun sain pidäteltyä kotiin asti, vaan ei ollut paljosta kiinni, että se olis lääkärissä päässyt. Lh arvot oli 18,5 kun normaalisti sais olla enintään 10.

Miehelle annettiin lähetä sperma-analyysiin, jonka jälkeen katsotaan jatkot. Tässäkö tämä nyt oli? PCO:n oireita, jotka musertaa mut täysin: lapsettomuusongelmat ja alkuraskauden keskenmenoriski on lisääntynyt.

 

lumihiutale92 voi ei! Voimia paljon, toivotaan että lääketiede on kehittynyttä ja sen avulla voidaan auttaa teillekin pikkuinen alullensa. :hug: Täälläkin palstoilla varmasti on PCO:laisille oma foorumi, voithan niitäkin lueskella ja saada uutta kokemustietoa sitä kautta. Oon niin pahoillani sun puolesta

Tervetuloa uusille kuumeilijoille! Minä myös olen aikamoinen hössöttäjä, vaikka jätimmekin ehkäisyn pois "tjot" -periaatteella (onkohan tuo muuten meidän oma keksimä lyhenne TuleeJosOnTullakseen -ajattelumallille) Mutta kas kummaa niin ovistestejä on iso kasa ja raskaustestejä myös. Nyt eilen tuli Mammaksin testit, David -merkkisiä.

Cumina täällä on ollut jos jonkinlaista oiretta pillereiden lopetuksen jäljiltä, varsinkin ennen kuukautisia oli aivan uskomattomia oireita. Mahan nippailua, tissien kipuilua, litrakaupalla valkovuotoa (ei nyt aivan mutta..), seksihalut palasi ym. Lisäksi mielialavaihteluita jonkun verran. Mut selkeimpänä tissit ja halut.

Nyt on vasta kp9 ja kestää vielä kaaaauan ennen kuin ovista kannattaa tikutella. Viime kierto kun oli huimat 41 päivää, ovis tapahtui kai kp 29-31 välillä.

Mulla alkaa nyt sitten se koulutuskin helmikuun alussa. Olen innoissani, samalla voi suorittaa päihdetyön ammattitutkinnon. Saa vähän muutakin ajattelmista.. Toki vauva on se ykkönen :heart:

 

Cumina mulla on kohta 3 viikkoa viimeisestä pilleristä, ja muita oireita ei ole ollut kuin jatkuva elämöinti alavatsassa. Siis sellaista pientä kipuilua on ollut joka päivä. Tosi erikoista, mahtaakohan luomumenkat alkaa ajallaan :/

 

Vinku85 mulla myös oli pitkin ekaa kiertoa mahakipuja, epäilin koko ajan että onkohan ovulaatio vai onkohan menkat tulossa. Ovulaation (?) aikana oli voimakkaampaa kipua ja rintojen kovaa aristusta. Tulin siihen tulokseen, että kroppa herätteli itteään. Nyt nimittäin kun on toinen luomukierto niin ei ole vielä ollut mitään! Paitsi että se päivä jona menkat alko oli ihan hirveä, olin tosi kipeä ja turta.

 

Tervetuloa uudet kuumeilijat mukaan ketjuun! Päivittelen teidän tietonne tuonne ensimmäiselle sivulle. Voisitteko taas kaikki tarkistaa tietonne, että pitävät paikkaansa? Muuttelin silloin yhtenä iltana hieman listauksen ulkoasua ja saattoi pian livahtaa pari virhettä sekaan.

lumihiutale92: :hug: PCO-diagnoosi mullakin ja stressaan aivan kauheasti, etten raskaudu, vaikka yritys alkaakin vasta toukokuussa. Lääkäri vain sanoi, että turhaa stressaat, että siihen on hyvät hoidot. Liika stressikin jo itsessään aiheuttaa lapsettomuutta, psykologisista syistä. En siis halua mitenkään vähätellä pelkoasi, päinvastoin haluan tuoda toivoa. Vähähiilihydraattinen ruokavalio ja painonpudotus yleensäkin auttavat PCO:n hoidossa. Minulle mm. sanottiin, että jo 10% painon pudotus auttaa huomattavasti.

nallukkan: tuo tjot-lyhenne lienee ainut klisee näillä palstoilla, joka minulla ei aiheuta ärsytystä. Vanha keksintöhän se sekin on.

Itselle ei sen kummempia. Menkkoja ja/tai 25. päivää odotellessa..

 

Lumihiutale92, pahoittelut huonoista uutisista :hug: Mutta kuten Sennaykin sanoi, niin nykyajan lääkityksellä tuohon on hyvät konstit, ja lapsen saanti on täysin mahdollista. Onneksi saitte kuitenkin näinkin nopeasti tuon diagnoosin.

New, mikäs siellä on tilanne? Onko kuukautiset alkaneet tai oletko tehnyt uusintatestin?

Täällä alkoi tänään menkat Nyt tuntuu jo huomattavasti pahemmalta kuin viime kerralla. Sitä niin jo toivoi olevansa raskaana. Tällä kertaa oli hurjan lyhyt kierto mulle, 26 päivää, eli ovis on ollut jo tosi aikaisin. Tosi iloinen olen kuitenkin siitä, että menkat tulee (kun nyt ei ole raskaana) heti pillereiden lopettamisen jälkeen suht säännöllisesti. Ei muuta kuin uutta putkeen.

 

Lumihiutaleelle paljon haleja! Mutta hyvä juttu on juurikin se, että saitte jo nyt tietää asiasta!

Itse olen kertonut lähes kaikille kavereilleni ja se hetkittäin kaduttaakin. Varsinkin kun eräs kaveri kommentoi aina tupakoinnista. On kyllä ihan oikeassa ,että se pitää lopettaa, mutta kun asia ei hänelle kuulu. Ja lopettamista ei todellakaan helpota se, että hän jäkättää, että voin lapset unohtaa jos poltan tupakkaa..
Muuten kaverit ovat kyselleet että miten alkoholin käyttö yrityksen aikana sujuu Sanoin vain että hyvähän se olisi lopettaa, mutta ainakin oviksen jälkeen pitää olla varovaisempi ja mieluiten tehdä testikin.

Pelkoja on paljon,koska olen kova stressaamaan. Ensimmäisenä lapsettomuus, vammainen/sairas lapsi, taloudellinen ja henkinen jaksaminen, parisuhde jne.

Ja tällä hetkellä tuntuu siltä, että me ei niitä lapsia tehdäkkään. Tuli riideltyä aika pahasti miehen kanssa. Hän kysyi seuraavana päivänä, että pitäiskö jutella ja onnistui eron mainitsemaan. Lähinnä kai tarkoitti, että haluanko minä erota. Menin ihan lukkoon, enkä halua enää puhua koko riidasta. Mitä jos hän oikeasti ajatteleekin, että ero on hyvä ratkaisu?
Tuntuu, että aina tässä käy näin. Meillä menee tosi hyvin pitkän aikaa ja sitten tuleekin joku ihan järkyttävä riita. Ei olla siis vielä puhuttu kunnolla...On vaan tullut mieleen että eikö me ikinä mennäkkään naimisiin ja tehdä niitä lapsia. Mitä teen jos me nyt erotaankin. Milloin mä niitä lapsia teen ja kenen kanssa?
Muut menevät täällä kihloihin ja saavat vauvoja ja meillä piti yritys alkaa huhtikuussa, ja nyt mä mietin, että menikö meidän suunnitelmat sen riidan myötä kokonaan uusiksi. Joo,olis varmaan hyvä puhua eka sen miehen kanssa ennenkun alkaa liikaa miettimään tulevaisuutta, mutta....
Ja menin ostamaan Vauva-lehden, joka tuntuu tällä hetkellä maailman tyhmimmältä ostokselta.

Mutta,jos mä tänään vaikka uskaltaisinkin alottaa puhumisen miehen kanssa. Oon vaan niin huono alottamaan.
Mä sitte joskus ilmottelen että mitä tapahtuu.
Onko teillä ollut sellasia riitoja jotka on saanut teidät kyseenalaistamaan tulevaisuuden?Riitelettekö usein?

 

Tervetuloa uusille, joukko sen kun kasvaa kun nyt alkaa monilla jo olla tosi kyseessä!

Osanotto Lumihiutaleelle! Varmasti harmi on suuri, kun ilman mitään diagnoosejakin tämä homma tuntuu välillä niin mahdottomalta. Onneksi kuitenkin, kuten muutkin sanoi, PCO ei ole mikään kuolemantuomio vauvahaaveille. Lähetys positiivisia ajatuksia!

Täällä onkin juteltu näköjään juuri siitä aiheesta, minkä kanssa itsekin täällä painiskelen, nimittäin ehkäisyn jälkeiset oireet. Mulla oli kp21 kun alkoi vatsan nippailu ja ruskea vuoto, jota on kestänyt nyt kolme päivää. Ensin ajattelin että on ovulaatio joka tuli myöhässä, mutta vuodon jälkeen ajattelin että kuukautiset tuli etuajassa, ja nyt mietin taas olisiko kuitenkin ovulaatio. Nyt ei ole ollut mitään kipuja, joka olisi todella epätavallista, jos kyse olisi alkavista kuukautisista. Myös rinnoissa on aristusta. Ja totta kai mieleen tulee myös kiinnitysvuoto (joka kuulemme on ruskeaa), vaikka ajankohta onkin väärä ja se on muutenkin mahdotonta.

Tietääkö joku kuinka pian ovulaatio on mahdollinen? Laskeskelin, että jos nyt olisi alkaneet kuukautiset, niin ovulaation olisi pitänyt tapahtua jotain kp7 eli juuri kun edelliset kuukautiset ovat loppuneet. Ei kai se ole mahdollista? Jos edellinen limakalvo vasta tuli ulos, ei kai se seuraava niin nopeaan sinne ehdi kasvaa.. Toisaalta, jos normaali kierto voi olla 25pv, niin ei siinäkään ole kuin vajaa viikko kuukautisten jälkeen ovulaatioon.

Minkä päivän merkitsette kp1:ksi? Kun alkaa kivut vai tiputtelu vai kunnollinen vuoto?

 

Rone suosittelen lämpimästi miettimään nyt tarkkaan ja keskustelemaan asiat halki huolella. Mitä molemmat oikeasti haluaa ja onko suhde kestävä. Lapsi ei korjaa horjuvaa suhdetta! Eikä kannata pitäytyä kiinni suhteessa vain siksi, että vauvaa joutuu lykkäämään. Toivottavasti saatte puhuttua asianne, eikä tilanne ole niin paha kuin minä ymmärsin. Tsemppiä!

 

Pitää heti tulla tänne kertomaan uutisia
Elikkäs lääkäri tuossa soitteli mun lääkityksestä. Alotan ne piikit (Klexane) heti kun kierukka poistetaan eli 8.2. Sitten kun plussa tulee ni pitää äitiyspoliklinikalle mennä jatko lääkityksestä keskustelemaan.

 

Rone: Kuulostaa ikävältä, toivottavasti saatte asiat selvitettyä. Onko teillä joku isompi juttu mikä hiertää vai pääsikö riita vaan paisumaan? Koita ottaa asia puheeksi vaikka tuntuis hankalalta. Käsittelemättömät asiat tuppaa kuitenkin jossain vaiheessa pulpahtamaan esiin.

Meillä oli seurusteluaikana joitakin isompia riitoja, joiden yhteydessä oli hilkulla ettei loppunu koko juttu siihen. Saatiin kuitenkin käytyä ne asiat läpi ja pystyttiin jatkamaan eteenpäin. Nyt naimisissa ollessa ei mitään isompaa kriisiä ole vielä ollut. Välillä tietysti riidellään, mutta loppujen lopuksi aika vähäpätöisistä asioista. Meillä on molemmilla varsin vahva vakaumus, että naimisiin kun ollaan menty niin yhdessä pysytään. Joten paras yrittää tulla toimeen

mirkkunen: Kiva että se kierukan poisto on nyt sovittu Alkaako teillä siis yritys sitten kun se poistetaan?

 

nallukkan mä epäilen kans, että nää alavatsan jomottelut johtuu vaan pillereiden poisjäämisestä ja tasottuu aikanaan. Jatkoa odotellessa

Rone me ollaan miehen kanssa välillä kuin kaks pässiä sarvet ristissä, nahistellaan ja riidellään ihan kunnollakin. Vähintään kerran viikossa tulee sota jostain. Yhteiselon aikana ollaan ehditty erotakin, mutta ei olla toisistamme päästy. Mun mielestä riitely puhdistaa ilmaa, eli se voi olla osittain hyvästäkin. Varsinkin kun tää vauvan yrittäminen nostaa tunteet ja epävarmuuden pintaan ja voi vähän pinnakin kiristyä kun jännittää koko ajan. Sitten sitä tulee purettua siihen lähimpänä olevaan ihmiseen eli omaan puolisoon. Nyt vaan otatte ja puhutte ja selvitätte mistä toi eroajatus oikein putkahti. Toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin